Pohjois-Savon liiton puheenjohtajisto pitää välttämättömänä, että Suomi puolustaa päättäväisesti harvaan asuttujen pohjoisten alueiden eli NSPA-alueiden rahoitusta EU:n seuraavassa rahoituskehyksessä.
NSPA-rahoitus perustuu Suomen ja Ruotsin vuoden 1994 liittymissopimukseen. Siinä tunnistetaan Itä- ja Pohjois-Suomen rakenteelliset haitat ja erityisolosuhteet.
Puheenjohtajisto vaatii, että hallituksen on tunnistettava NSPA-rahoituksen merkitys pysyvänä rakenteellisena rahoituksena.
– Suomen on pidettävä sitoumuksistaan kiinni ja ajettava neuvottelupöydissä NSPA-rahoituksen säilyttämistä määrätietoisesti ja riittävällä paineella, sanoo maakuntavaltuuston puheenjohtaja Tuula Väätäinen (sd.).
Maakuntahallituksen puheenjohtaja Vesa Linnanmäki (kesk.) muistuttaa, että NSPA-rahoitus on vahvistanut jo 30 vuoden ajan pohjoisten harvaan asuttujen alueiden elinvoimaa.
– Rahoitus olisi seuraavalla ohjelmakaudella jopa 500 miljoonaa euroa, mutta komissio esittää sen poistamista. Viestimme hallitukselle on selvä: tämä ei käy Itä- ja Pohjois-Suomelle.
Pohjois-Savon liiton puheenjohtajisto oli 1.-2. kesäkuuta työvierailulla Brysselissä vaikuttamassa EU:n tuleviin rahoituspäätöksiin. Myös Euroopan parlamentin suomalaisjäsenet tukevat laajasti Itä- ja Pohjois-Suomen näkemystä NSPA-rahoituksen säilyttämisestä pitkän strategisen linjan mukaisesti.