Karjalan Liitto kutsuu karjalaiset ja kaikki karjalaisesta kulttuurista kiinnostuneet Karjalaisille kesäjuhlille Ouluun 13.–14.6.2026. Tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie on tapahtuman suojelija. Karjalaiset kesäjuhlat ovat osa Oulu2026 -kulttuuripääkaupunkivuotta, jonka suojelija on presidentti Alexander Stubb.
Ruoka on aina ollut merkittävässä roolissa, kun karjalaiset kokoontuvat.
– Kaikki tietävät karjalanpiirakan, joka on nykyisin nimisuojattu, Euroopan unionin aidoksi perinteiseksi tuotteeksi nimeämä perinneherkku, aloittaa Karjalan Liiton puheenjohtaja Martti Talja kuvauksen Karjalaisten kesäjuhlien ohjelmasta.
Kesäjuhlissa karjalanpiirakoilla herkutellaan karjalaisella torilla piirakkakahvilassa ja piirakoiden valmistamisesta kisataan sekä VIP-vieraiden että alan todellisen parhaimmiston kesken.
Karjalaiset kesäjuhlat on joka toinen vuosi järjestettävä kulttuuritapahtuma, joka kokoaa ihmiset yhteen joka puolelta maata karjalaisuuden äärelle. Tänä vuonna tapahtuma järjestetään Oulussa.
Sodan jälkeen Karjalan evakoita oli yli 400 000 ja on arvioitu, että karjalaisjuurisia olisi Suomessa noin 1,5 miljoonaa.
– Molemmat vanhempani olivat karjalaisia, mutta meitä on myös varttikarjalaisia ja kahdeksasosakarjalaisia ja muita, siihen arvio perustuu, kertoo Talja.
Koko tapahtuma ei tietenkään pyöri pelkästään ruuan ympärillä vaan kyseessä on karjalaisen kulttuurin monipuolinen kavalkadi: kaksipäiväisessä tapahtumassa on urheilua, kansantanssia, musiikkia, elokuvia ja sekä ortodoksisia että luterilaisia hengellisiä tilaisuuksia. Luentojen ja keskusteluiden aiheet vaihtelevat karjalankarhukoirista isälinjan Y-DNA:n tutkimukseen.
Kesäjuhlakulkueen lähtö ja pitäjäkyltit Mikkelissä 2024. Kuva: Seija Lipsanen.
Karjalaisten kesäpäivien järjestelyissä ovat paikallisten karjalaisyhteisöjen lisäksi mukana sekä Oulun tuomiokirkkoseurakunta että Pohjois-Suomen ortodoksinen seurakunta. Oulun kesäjuhlien teemana on karjalaiseen luonteenlaatuun hyvin sopien ”Otimme ilon mukaan”.
Edunvalvojasta kulttuurijärjestöksi
Karjalan Liitto perustettiin 1940 etujärjestöksi edistämään evakkojen maansaantimahdollisuuksia ja heille menetetystä omaisuudesta maksettavia korvauksia. Pian liiton perustamisen jälkeen alettiin perustaa myös paikallisia karjalaseuroja. Ouluun Karjalaseura perustettiin jo maaliskuussa 1940. Pitäjä- ja sukuseurat ovat myöhempää perua.
Nykyisin Karjalan Liitto on kaikkia karjalaisia yhdistävä kulttuurijärjestö, jonka pyrkimyksenä on vaalia karjalaista kulttuuria ja perinteitä sekä edistää karjalan kielen ja itämurteiden säilymistä.
Karjalan Liiton aloitteesta vietettiin 20. huhtikuuta toista valtakunnallista evakkojen päivää. Liputtamalla muistetaan kaikkia pysyvästi tai väliaikaisesti evakuoituja, sillä evakkous oli veteraanien uhrin ohella keskeinen osa sotasukupolven kärsimyksiä.