Harvemmin käy niin, että ilmaantuu positiivinen ongelma. Sillä tavoin kävi kuitenkin perjantai-iltana Varkauden museokeskus Konstissa, kun vietettiin Magyar-näyttelyn avajaisia. Hämmästyttävän paljon, sankoin joukoin oli yleisöä saapunut paikalle – Konstin sisääntulokerros ja toisen kerroksen juhlasalin portaikkoon johtava käytävä oli täpösen täynnä. Tuo oli osoituksena siitä, millainen merkitys Magyar-bändillä on ollut varkautelaiseen ja suomalaiseen yhteiskuntaan. Ja samoin millainen merkitys suomalaiseen kulttuuriin oli aikanaan varkautelaisella kirjailijalla ja taiteen moniosaajalla, Jukka Itkosella, joka toimi yhtyeen laulujen sanoittajana. Näyttelyn avajaistilaisuudessa paljastettiin kuvanveistäjä Taru Mäntysen tekemä pronssinen muotokuvaveistos Jukka Itkosesta.
Taru Mäntynen
Varkauden museotoimenjohtaja Anna Vepsä totesi avaussanoissaan, että näyttelyn merkitys on iso varkautelaisbändille. Näyttelyn rakentumisesta kertoi musiikkitieteilijä Anniina Kauppinen, jonka mukaan Konstin työyhteisössä hänen musiikkitaustastaan oltiin tietoisia ja tuli pyyntö musiikkiaiheisesta näyttelystä Konstin kulttuurihistoriallisten näyttelyjen tilaan.
– Työ näyttelen eteen oli todella mielenkiintoinen ja työtä tehtiin alusta asti hyvin tiiviissä yhteistyössä Magyar–yhtyeen jäsenten ja heidän lähipiiriensä kanssa. Ilman yhteistyötä näyttely ei olisi ollut mahdollinen nyt toteutetussa muodossa.
Anniina Kauppinen
Kirjailija, emeritusprofessori Hannu Itkonen toi puheessaan esiin ajankuvaa vuosikymmenien takaa. Magyar-yhtye teki ensimmäisen levytyksen vuonna 1970, kappaleina Saastepilkku ja Elävien hauta.
– Pohjalla oli 1960-luvun iso murros – nuoret miehet ja naiset, jotka olivat sodan käyneen sukupolven jälkeläisiä. Selkeästi oli menossa yhteiskuntamurros, monella tavalla vireä aika – televisio toi esiin olohuoneisiin muun muassa kansalaisoikeusliikehdinnän ja rauhanliikkeen.
Veljensä Jukka Itkosen hän kertoi kirjoittaneen isoista yhteiskunnallisista muutoksista.
– Hän luki esimerkiksi rauhanliikkeen yhden merkittävimmän filosofin, pasifistin Bertrand Russellin tekstejä ja seurasi myös niitä asioita, mitä ympäristössä tapahtui. Murrokseen liittyi, että populaarimusiikki levisi. Bob Dylan oli tärkeä Jukalle, Donovan jossakin määrin, Beatles ja Rolling Stones. Mutta myös kirjallisuus innoitti häntä. Hannu Salaman Juhannustanssit -oikeudenkäynti oli iso juttu liittyen sukupolvimurrokseen.
– Erityisen tärkeä kirjailija Jukalle oli Pentti Saarikoski, jonka vaiheita hän seurasi loppuun saakka. Ja vielä senkin jälkeen hän kävi Valamon hautausmaalla viemässä kynän ja pienen tilkan juomista ”Penalle”.
Luonnonsuojeluaiheisella singlellään Magyar voitti Nuoren Voiman Liiton järjestämän bändikilpailun keväällä 1970 ja Elävien hauta -biisistä tuli luonnonsuojeluvuoden 1970 tunnusmelodia. Kyseistä biisiä voidaankin pitää suomalaisen ekoprogen klassikkona. Bändin levytysuraan liittyi merkittävästi Love Records -levy-yhtiö ja yksi sen perustajista, Atte Blom, joka kaipasi nimenomaan yhteiskunnallisia tekstejä, joita Magyarin tekstit olivat. Vuonna 1974 Magyar äänitti Love Recordsille LP-levyn Uusiin maisemiin. Levyn sanoitukset olivat Jukka Itkosen käsialaa.
Hannu Itkonen
Veljestään Hannu Itkonen kertoi, että Jukka kirjoitti näytelmiä jo hyvin varhain ja oli myös ”paperiukkourheilun” pioneereja.
– Hän etsi koko ajan maailmaa, yritti saada maailmaa kiinni kirjoittamalla, valokuvaamalla, piirtämällä ja lukemalla tavattoman paljon. Häneltä ilmestyi myös nuoren miehen romaani Käsipuoli Amor, joka on kuvaus Varkauden Kommilan tapahtumista. Ajatus rauhanliikkeestä ja rauhan asiasta oli tuolloin ajankohtainen, Jukka kirjoitti näytelmän Isänmaata kynnen alla, jonka ensi-ilta oli Varkauden Teatterissa Itsenäisyyspäivänä 1974.
– Lisäksi Jukka oli puuhastelemassa Runohumma -asiaa, jossa oli lasten runoja, itsekin kirjoitti ja toimitti. Tässä työssä hänelle oli erittäin tärkeänä henkilönä Sirkka-Anneli Martikainen, jonka kanssa hän teki paljon yhteistyötä kirjoittamalla näytelmiä. Jo vuonna 1972 he yhdessä tekivät lastennäytelmän Mikä sulla on jänönen jos et enää hyppele ja vuonna 1976 tuli näytelmä Norsunmuna ja muita kummallisuuksia eli aikoja Hölmölän kylässä.
Hannu Itkosen mukaan hänen veljellään oli loppuun asti erittäin hyviä ystävyyssuhteita myös Magyar -ajasta. Näyttelyn avajaistilaisuuden päätteeksi yhtye soitti reilun puolen tunnin setin Konstin juhlasalissa, joka täyttyi kuulijoista, kuten myös rappukäytävä. Bändi osoitti olevansa täydessä iskussa ja tunnelma salissa nostalgian täyttämää. Lavalle nousivat: Kari Huttunen, sähkökitara, Seppo Heikkonen, tenorisaksofoni, Kari Pietikäinen, rummut, Taito Kettunen, basso, Larry Kauppinen, koskettimet ja Markus Petsalo, laulu ja akustinen kitara. Magyar-bändiä on mahdollisuus kuulla uudestaan lauantaina 31.1. Hotel Oscarissa Spöde Fest -tapahtuman yhteydessä.
