Tsekissä ennen Prahaa, pysähdyin välietapilla Brnossa. Hassu äänähdys Brno ei pelkästään ole, vaan on Tsekin toiseksi suurin kaupunki. Eli ei mikään turha kaupunki. Wienistä matka taittui junalla noin puolessatoista tunnissa.
Brnossa voit käydä vaikka tutustumassa Spilberkin linnaan. Kävelin linnan muurien sisäpuolella, mistä oli hyvät näkymät kaupunkiin. En kuitenkaan raaskinut ostaa lippua sisälle linnaan. Brnosta löydät myös Veverin ja Lisenin linnat, joten jos linna teemainen reissailu kiinnostaa, miksipä ei pysähtyä Brnossa.
Brnossa on helppo kävellä, joten fillarin ja auton voi jättää paikalleen. Katuja kävellessä pääset myös ihailemaan hienoja vanhoja värikkäitä rakennuksia, jotka kauttaaltaan loistavat lämmintä fiilistä ja pyytävät sinua jäämään. Ei ollenkaan huono paikka. Muutamassa päivässä ehti paikat hyvin kierrellä. Turisteja ei myöskään ollut hillittömästi.
Prahassa oli vähän eri meininki. Kaarlensilta on reilu 500 metriä pitkää ja yhdistää Vanhankaupungin ja Prahan Pienen puolen. Tähän sillalle mahtuu samaan aikaan käppäilemään monia pyhimysten patsaiden hiplaajia, katusoittajien ihailijoita ja väkeä, ketkä ostavat itsevalmistettuja koruja kauppiailta.
Prahasta ei ole pitkä matka Kutná Horaan, missä sijaitsee Sadlecin luukirkko. Pieni katolinen kappeli, jossa säilytetään noin. 40 000 ihmisen luita. Luista oli tehty kattokruunu ja seiniä koristeli ja erilaisia koristeita, jotka oli valmistettu ihmisten luista. Kuvat kertoneen lisää. Paikka vaikutti lähinnä kummalliselta, mutta pelottava se ei ollut. Jos jotkut, syystä tai toisesta, jo innostuivat ajatuksesta mennä naimisiin kirkossa, valitettavasti se ei ole mahdollista. Mitään muuta kiinnostavaa itselleni ei Kutná Horassa sijainnut, joten matka taittui 3-4 tunnissa, junamatkat mukaan lukien.
Puolassa nähdään.
Kuvissa katusoittaja, tanssivat talot, luukirkkoa, John Lennon -seinää ja Prahan linna.