Työttömät työnhakijat kohtaavat työmarkkinoilla entistä suurempia haasteita. Haettavien työpaikkojen määrä on vähäinen ja työnantajien valta rekrytointiprosesseissa on kasvanut. Tuoreena huolenaiheena on joutuvatko työttömät maksamaan kynnysrahaa siitä, että pääsevät töihin?
Turun Sanomissa 5.3.2026 kerrottiin siivousalalla toimivasta SOL:in tapauksesta. Palkatut työntekijät olivat joutuneet maksamaan kynnysrahaa työpaikan saamisesta. Olemme jo kuulleet ihmiskaupasta marjanpoiminnassa, alustatyötä tekevien ruokalähettien tai taksikuskien heikoista oikeuksista ja asemasta, mutta SOL:in kaltaisen melko perinteistä yritystoimintaa harjoittavan, yrityksen väärinkäytökset ovat uusi kolaus työttömille.
Valtiovalta ei saa altistaa työnhakijoita hyväksikäytölle työmarkkinoilla. Työministeri Matias Marttinen onkin tuominnut työperäisen hyväksikäytön ja jättänyt eduskunnalle aiheesta esityksen (STT info, 12.3.). Kannatamme esitystä selkeästä puuttumisesta ja sanktioiden kiristämisestä muun muassa alipalkkaukseen ja kynnysrahan perimiseen. Lähiaikojen esimerkit näyttävät, ettei hyväksikäytön ehkäisy voi jäädä yritysten omalle vastuulle. Jos kynnysrahasta muodostuu yleisesti hyväksytty käytäntö, asettaa se työttömät mahdottoman tilanteen äärelle.
Jotta työttömän työnhakijan ei jatkossa tarvitse epätoivoisesti raapia kasaan rahaa työpaikan saamiseksi tai suostuttava muihin kohtuuttomiin ehtoihin, on päättäjien turvattava vahva lakisuoja ja velvoitettava yrityksiä luomaan parempia käytäntöjä heikoimmassa asemassa olevien hyväksikäytön ehkäisyyn.
Työttömien Keskusjärjestön hallituksen kannanotto