”Harry Harakan toimeksiannot kietoutuvat iskelmämuusikoiden ja rajamaakuntien Suomen antisankareiden maailmaan. Rikokset Harakka selvittää aisaparinsa, alkoholisoituneen mutta hyväsydämisen toimittaja Könö Könösen kanssa, jonka erikoisalana ovat basistivitsit. Kadonneen humppakuution arvoitus on ensimmäinen osa rahisevien Finnhits-vinyylien ja autokasettien soundein soivassa rikosromaanisarjassa Harry Harakan tutkimuksia.”
Näin kerrotaan painotuoreen kirjan takakannessa, kirja nimeltään Kadonneen humppakuution arvoitus (Aviador), kirjoittajana joensuulainen toimittaja, muusikko, kirjailija Suonna Kononen, joka on yksi kirjailijavieraista tulevan kesän Pieksämäen Dekkarit -festivaalin ohjelmistossa heinäkuun viimeisenä viikonloppuna.
Hänen kynästään on syntynyt toistakymmentä kirjallista teosta, viime vuosina kaksi romaania ja nyt esikoisdekkari. Rikosromaanin pariin hänet saattoi kokeilunhalu, tietynlainen uteliaisuus uutta genreä, dekkaria kohtaan. Ilmeisesti suomalaisessa dekkareissa musiikkiaihetta ei juurikaan ole käsitelty.
Kirjan yhtenä mielenkiintoisena kohteena on haamukirjoittaja.
– Joensuun ruutukaava-alueella sijaitsee vanha kivitalo, jossa muun muassa Heikki Turunen aloitti kirjallista työtään sanomalehdessä. Talossa työskenteli ihan oikea haamukirjoittaja ja nuorena toimittajana kävin tekemässä hänestä haastattelun. Hahmo jäi kiehtovana mieleeni ja sijoittui kirjaan, Kononen kertoo.
Kirjan tapahtumat sijoittuvat hyvin lyhyelle ajanjaksolle 1990-luvun Joensuuhun ja Pohjois-Karjalan maisemiin. Vaikka aikajänne on lyhyt, tapahtumakäänteitä on todella runsaasti. Kononen on toimittajasukua ja pikkupojasta asti hän on saanut nähdä vanhan kaartin värikkäitä toimittajahahmoja, joita kirjan Könö Könönen edustaa. Samaten kirjan muusikot edustavat ansiokkaasti vuosikymmeniä tien päällä ja esiintymislavoilla olleita persoonia, joilta löytyy oma huumorinsa ja sanakäänteet jokaiseen lähtöön.
Kirjan pääkaksikkoa, Harry Harakkaa ja Könö Könöstä viedään vauhdilla eri ilmansuuntiin Joensuusta ja Kadonneen humppakuution arvoitus on kuin eräänlainen ”road story”.
– Kyllähän siinä tien päällä ollaan ja ehkä pikkuisen imitoidaan Tulitikkuja lainaamassa -juttua, jossa kaksi ukonturjaketta menee pitkin Pohjois-Karjalaa suhteellisen joutavan asian perässä, tavallaan aihetta mukaillen, sanoo Kononen, joka on kirjan tekstiin nasevasti upottanut siteerauksia yli 30 biisistä – niin tutuista lauluista.
– Monille ihmisille iskelmätekstit ovat semmoinen viisaudenarkku ja sitaatteja osataan. Iskelmät ovat hoitaneet suomalaisten sieluja. Sanoitukset ovat puhuneet kauniilla kuvakielellä asioita, joita ihmiset itse eivät ole omin sanoin kertoneet, käsitellessään esimerkiksi Karjalan menettämistä, kymmenien vuosien ikävää, hän jatkaa. Mutta kirjan humoristisen pintatason oheen hän liittää huolenaiheen Itä-Suomesta – tarjotaanko ihmisille elämisenmahdollisuuksia.
– Miten halki vuosikymmenien kamppailleet ihmiset pärjäävät. Kyllähän täällä tyhjenevien kylien ja hiljenevien pikkukaupunkien todellisuutta on kymmeniä vuosia eletty. Pitää toivoa, että kehitys kääntyisi.
Kadonneen humppakuution arvoitus -dekkari on miestäni ”hyvän mielen rikosromaani”. Tapahtumat ovat suhteellisen leppoisia ja naurunhörähdyksiä tulee useasti.
– Tämä aika tarjoaa paljon huonoja uutisia, jotka ahdistavat. Jospa ihminen kirjan äärellä muutaman kerran saisi naurahtaa, niin se on hyvä asia, sanoo Suonna Kononen, jonka mukaan Harry Harakan tutkimusten tulevissa tapahtumissa voitaisiin liikkua vaikkapa Kainuun, Pohjois-Savon, Etelä-Karjalan ja itärajan ollessa avoinna, rajan takaisen Venäjän seuduilla. Tiettävästi iskelmä säilyy mukana, koska yksityisetsivä Harry Harakka on vanha humppabasisti, joka ei mitenkään opi tykkäämään rokista.
Humppakuutio-sana on muusikkopiireissä alan slangia. Suonna Konosen esikoisdekkarissa on kyseessä varsinainen humppakuution metsästys, mutta humoristisen sävyn rinnalle on kirjoitettu aito suomalainen ihmisyys.
Vesa Moilanen