Varkauden Teatterin kevätkauden avasi hyvin ajankohtainen näytelmä – talviolympialaiset ovat käynnistyneet Italiassa. Humoristista, suuren urheilujuhlan tuntua ja vauhtia antaa Kainalniemen suuren pojan huikea urheilu-ura, jossa hän on voittamaton koko maailmassa. Ajankohtainen näytelmä on aina myös siksi, että se tuo mukanaan monia puolia ihmisistä – kuten yleensäkin elämässä.
Ensi-iltaan Varkauden Teatteri toi Juhani Peltosen romaaniin perustuvan tragikomedian Elmo, jonka dramatisoinnista ovat vastanneet Jussi Helminen ja Jari Juutinen. Vierailevana ohjaajana tekstin on sovittanut ja näytelmän lavastanut Seppo Honkonen – neljäs ohjaus Varkaudessa.
1970-luvun lopulta lähtien fiktiivisen hahmon, Elmon tarina on tullut tutuksi, aluksi radiokuunnelmista. Varkauden Teatterin tuotannossa näytelmä on päivitetty tietyiltä osin tähän päivään sopivaksi. Samoin monipuolinen musiikki on päivitetty ja kuullaan myös kapellimestari Sami Ruutiaisen sävellystuotantoa.
Vaikka supersankari Elmo aina voittaa, perinteiset laulut eivät kelpaa ja hän haluaa palkintojenjakotilaisuudessa soitettavan hänen mielenmaisemaansa sopivaa musiikkia – kun on pasifisti. Näytelmän musiikkivalinnat rikastuttavat sisältöä. Musiikin sävelkimarassa kuullaan myös klassikkoja ja muun muassa euroviisua vuosikymmenien takaa.
Elmo elää omannäköistä elämäänsä ja hän on suuntautunut muualle kuin mitalijuhliin. Hän tykkää omenoista, klassisesta musiikista ja nuoruuden rakkaudesta. Ja ei sinänsä ole tyytyväinen omaan tilanteeseensa – vaikka urheilumenestys aiheuttaa myönteistä kuhinaa kotikylällä.
Elmon elämänkulkua eri ikävaiheissa tuodaan esiin kolmen näyttelijän voimin. Nuori Elmo on Niko Lyyra, joka loistaa myös soolobiisissä. Urheilukohtauksissa Elmona nähdään fyysisissä suorituksissa Emil Kihlström ja tarinan loppupuolella, jo hauraana Elmona on Pekka Johansson. Tosi vahva Elmo-kolmikko.
Vaihe vaiheelta seurataan Elmon elämää syntymästä lähtien. Hän ei ole tavanomainen poika. Hän on persoonallinen oman tiensä kulkija. Onnellisen lapsuuden, merillä seilaamisen, rakkauden ja sattumuksen kautta matka johtaa uskomattomiin urheilusuorituksiin laji lajilta. Sankariksi hän itse ei halua – mieluummin hän viljelisi omenapuita, polttelisi piippua lukiessaan ja viettäisi aikaansa nuoruuden rakkautensa kanssa. Näytelmä vie myös matkalle ympäri maailmaa, Elmon osoittaessa sankaruuttaan myös ilmiömäisellä kielitaidollaan.
Tarinaa esittävät paikallisen yhdistyksen, ”Kainalniemen Hien” jäsenet. Näytelmässä on yli puolensataa roolihahmoa eli näyttelijöillä on todella useita rooleja. Kulisseissa käy kuhina, kun pukujen- ja maskienvaihtojen on mentävä salamannopeasti. ”Mikä meno, mikä veto, mikä lento” – laulunsanoja lainaten. Näytelmän tahti on logistisesti haastava ja siitä suoriudutaan todella ansiokkaasti.
Urheilutapahtumien legendaariset selostajat kiihdyttävät tunnelmaa Elmon maineteoista, live-videokuvaaja on työssään ja taustaprojisoinnit tuovat esiin tapahtumakohtaisia näkymiä, joita tarpeiston elementit voimistavat. Runsas äänimaailma myötäilee tarinaa, jota tulee hengästyttävällä vauhdilla.
Nuoruuden rakkaus. Saara Saastamoinen ja Emil Kihlström. Kuva: Petteri Aartolahti.
Välillä katsoja kuitenkin pysäytetään tosi koskettavien asioiden äärelle – Elmon jaksamiseen yksityishenkilönä mediamyllytyksen keskellä. Elmon elämä on kipuilua – miten hän selviää omasta elämästään, lapsuudenystäväkin muuttuu jollakin tavalla hyväksikäyttäjäksi. Hän kaipaa rauhaan, kenties tavoittamattomaan. Kaikkinensa rakkaus on läsnä hänen elämässään.
Elmo-kolmikon lisäksi näytelmän tapahtumia juoksuttavat eteenpäin todella herkullisissa hahmoissa Jukka-Pekka Löhönen, Saara Saastamoinen, Ville-Veikko Valtanen, Jussi Immonen ja Petteri Ryytty. Musiikin sovitus on Sami Ruutiaisen, puvustus Sari Kirjavaisen, valot ja projisoinnit Marko Etelärinteen, äänet Jussi Heiskasen, kampaukset ja maskit Miia Immosen, tarpeistosta vastaa Mirja Ryytty. Hykerryttäviä ja uskottavia roolisuorituksia nähdään ja teatteritalon tiimi kasaa varmalla otteella jälleen kerran ”palapelin” valmiiksi kokonaisuudeksi Honkosen ohjauksessa.
Niukka lavastus toimii ja antaa tilaa urheilusuorituksille ja toiminnalle. Lavastuksen ovat valmistaneet Sami Härkönen ja Jani Jeulonen. Näytelmän runsaan puvustuksen ovat valmistaneet Sari Kirjavainen, Sari Vepsä ja Sara-Sofia Sikanen (harj.). Nopeatahtisessa näytelmässä pukijoina/pukuhuoltajina toimivat Päivi Liimatainen-Lundenius/Tiina Ruutiainen.
Elmo -näytelmä puhuu suomalaisuudesta, olemassa olevaa asiaa monitahoisuudessaan kaikessa elämänjuoksussa. Se kuvaa Elmon maailmaa, urheiluikonille asetetusta paineensietokyvystä ja sitä myöten ihmismielen rajallisuudesta. Elmo on luonteeltaan hyvin hiljainen, itseään etsivä romantikko ja erikoinen suomalainen mies, joka potee tuskaansa ja ikäväänsä.
Elmo on absurdia parodiaa urheilusta, mutta se ei ole lastattu täyteen testosteronilla eikä pelkkää urheilufanitusta. Lähtökohtaisesti näytelmä on komediaa, sisällön kääntyessä loppua kohden koskettavaksi draamaksi.
Isojen asioiden äärellä. Saara Saastamoinen, Jussi Immonen, Pekka Johansson, Ville-Veikko Valtanen, Niko Lyyra, Emil Kihlström, Petteri Ryytty ja Jukka-Pekka Löhönen. Kuva: Petteri Aartolahti.
Elmon tarinalla on paljon sanottavaa – miten urheilusankarin käy yksityiselämässä ja mikä on menestyksen hinta. Teksti sisältää runsaasti symboliikkaa. Vaikka tarinan keskiössä on urheilusankaruus ja sen mukanaan tuomat ilmiöt, Elmo -näytelmästä löytyy hyvin erilaisia puolia ja sävyjä – mukana kulkee myös rakkaustarina.
Elmo on viihdyttävä, musiikkipitoinen, hilpeä ja vakava samanaikaisesti – tunteita nostattava esitys, jonka loppu koskettaa syvälle. Näytelmän loppukohtauksen laulun sanat ja tunnelma kertovat niin paljon ja antoivat ajattelemisen aihetta ainakin minulle. Niin – sehän on yksi teatteritaiteen tehtävistä.
Vesa Moilanen