Tuottajana, muusikkona ja säveltäjänä tunnettu Kalle Chydenius julkaisee keskiviikkona 4. marraskuuta uuden EP 1:n. Viisiraitainen julkaisu tuo yli 30 vuotta rinnalla kulkeneen teknon hänen oman artistiutensa keskiöön. Chydeniukselle tekno ei kuitenkaan ole uusi alue, vaan musiikkia, jota hän on tehnyt jo yli kolmen vuosikymmenen ajan.
Kalle Chydenius on työskennellyt ammattimaisesti musiikin parissa vuodesta 1987. Hänet tunnetaan tuottajana, muusikkona ja säveltäjänä, joka on tehnyt vuosikymmenten aikana musiikkia artisteille, yhtyeille, elokuviin ja näyttämölle.
Samalla mukana on kulkenut toinen musiikillinen maailma. Koneet, sekvensointi, samplaus, analogisyntetisaattorit ja tekno ovat olleet osa Chydeniuksen tekemistä 1990-luvun alusta lähtien.
Nyt tämä puoli hänen musiikistaan nousee aiempaa selvemmin esiin omalla nimellä.
– Rakastan teknoa ja elektronista musiikkia. Se on kieli, jolla koen puhuvani ja jota ymmärrän. Moni muukin musiikillinen kieli on mulle tuttu, ja niillä on omat käyttöympäristönsä ja hetkensä ajassa. Nyt on tämän kielen aika. Se tuntuu turvalliselta ja pelottavalta samaan aikaan, mikä on hyvin inspiroiva tila, Chydenius sanoo.
Samaan aikaan Chydenius on esillä myös aivan toisenlaisessa musiikillisessa yhteydessä. Veljekset Chydenius & Oona Airolan Siedettäviä lauluja vol. 1 ilmestyi 16. lokakuuta. Albumilla Kalle Chydenius työskentelee veljensä Jussi Chydeniuksen sekä arvostetun näyttelijän ja laulajan Oona Airolan kanssa isänsä Kaj Chydeniuksen laulujen parissa.
Kiinnostus koneisiin alkoi jo nuorena
Chydeniuksen suhde elektroniseen musiikkiin alkoi jo ennen 1990-luvun teknoa. Teini-ikäisenä hän kuunteli Kraftwerkia, Gary Numania, John Foxxia, Ultravoxia, D.A.F.:ia ja Jean-Michel Jarrea ja haaveili omasta studiosta, jossa voisi tehdä musiikkia yksin koneiden kanssa.
Muusikonura vei kuitenkin ensin toiseen suuntaan. 15-vuotiaana tavoitteena oli tulla Suomen parhaaksi basistiksi, ja pitkään Chydeniuksen käsitys vakavasti otettavasta muusikkoudesta liittyi ennen kaikkea soittamiseen.
Ajatus alkoi muuttua 1990-luvun alussa.
Samuli Edelmannin kiertueella Chydenius näki Music Televisionilta elektronisen tanssimusiikin videon ja alkoi ensimmäistä kertaa ajatella konemusiikkia tekijän näkökulmasta. Joku oli rakentanut myös tämän musiikin juuri sellaiseksi kuin itse halusi.
Vuonna 1993 ilmestynyt Björkin Debut avasi lisää mahdollisuuksia koneiden ja ihmisen soittaman musiikin yhdistämiseen. Samana vuonna Orbitalin konsertti Helsingin Vanhalla ylioppilastalolla teki voimakkaan vaikutuksen.
Siitä alkoi yli 30 vuotta jatkunut suhde elektroniseen musiikkiin.
Chydenius teki 1990-luvulla teknoa, housea, trancea, junglea ja muuta koneellista musiikkia. Hän remixasi muun muassa Don Huonoja, Samuli Edelmannia ja Ultra Brata ja rakensi vähitellen oman työskentelytapansa Logicin, E-MU-samplereiden ja Rolandin analogisyntetisaattorien ympärille.
Hän ei silti kokenut kuuluvansa kunnolla sen enempää pop- kuin teknopiireihinkään.
– Mä olin ikään kuin ulkopuolinen joka paikassa, ainakin omasta mielestäni.
“Mua vaan yksinkertaisesti pelotti tulla esiin sen kanssa”
Vaikka tekno kulki mukana vuosikymmeniä, suuri osa Chydeniuksen omasta elektronisesta musiikista jäi ystävien ja pienen lähipiirin kuultavaksi.
Syynä oli ennen kaikkea epävarmuus.
– Mua vaan yksinkertaisesti pelotti tulla esiin sen kanssa. Pelkäsin mokaamista. Että en ole uskottava, kun en ole tehnyt teknoa 15-vuotiaasta saakka.
Elektroninen musiikki alkoi myöhemmin näkyä enemmän remixien ja Kalle Cee -nimen kautta. Omalla nimellään Chydenius julkaisi singlet Flags vuonna 2022 ja Sheen vuonna 2023.
Myös livetekno muutti suhdetta omaan tekemiseen. 2020-luvun alussa Chydenius alkoi esiintyä yksin koneidensa kanssa ja huomasi löytävänsä siitä saman välittömän yhteyden yleisöön, jota oli kokenut bändien kanssa esiintyessään.
Teknossa yhteys kulkee hänen mukaansa ennen kaikkea kehon kautta.
– Tanssillisuuden kautta mä pääsin nuorena teknoon sisään, ja yritän aina pitää huolen, että omat biisit saa mun oman jalan vipattamaan. Pitää olla groovea.
Kun Chydeniukselta kysyy, onko tekno hänelle fyysistä, emotionaalista vai älyllistä musiikkia, vastaus on yksinkertainen.
– Ennen kaikkea fyysistä.
EP 1 ja nostoraita PANDEMIA
EP 1:n nostoraita PANDEMIA tuo mieleen Four Tetin kaltaisen melodisen elektronisen musiikin. Kappale on kirjoitettu alun perin ennen koronapandemiaa. Chydenius päätti silti pitää nimen, vaikka se saattaisi saada kuulijan ajattelemaan jälleen yhtä pandemia-aikana tehtyä kappaletta.
EP:llä kuullaan lisäksi lokakuussa julkaistu BURNER, ALL BLUES, BRAINNN sekä Chydeniuksen remix ƒourest-yhtyeen Volition-kappaleesta.
Aiemmissa omissa julkaisuissa tärkeänä työparina on toiminut tuottaja Ville Hyvönen.
– Nyt olen sellaisessa kohdassa, että itsevarmuutta on tarpeeksi, jotta joka käänteessä ei ole tarve saada ulkopuolelta hyväksyntää tai validaatiota.
Myös päätös julkaista musiikkia nimellä Kalle Chydenius liittyy tähän.
Aiemmin hän harkitsi pitkään uuden pseudonyymin käyttämistä.
– Lopulta kaikki pseudonyymit ovat olleet yrityksiä kätkeä se, kuka sitä musiikkia oikeasti tekee. Pelkäsin, että taustani popmusiikkituottajana vie katu-uskottavuutta pois. Mutta mähän se kuitenkin olen. Ei tarvitse kuunnella, jos ärsyttää.
Kohti minimalismia
Tulevalla EP:llä Chydenius palaa siihen, mikä elektronisessa musiikissa kiehtoi häntä jo 1990-luvun alussa. Toistoon, vähittäiseen muutokseen ja pitkään samassa tilassa viipymiseen.
– Huomaan palanneeni yhä enemmän takaisin alkuaikojen jumitukseen, jossa viivytään yhdessä tehossa ja moodissa pidempään. Tulen kohti sitä visiota, mikä alun perin konemusan estetiikassa veti puoleensa, minimalismiin.
Tämänhetkisistä tekijöistä Chydenius mainitsee inspiraatioikseen muun muassa Blawanin, Surgeonin ja Ignezin. Aiemmista vaikuttajista mukana kulkevat Sven Väth, Richie Hawtin, The Prodigy ja Jori Hulkkonen.
Yksi Chydeniuksen tähänastisen teknouran hienoimmista hetkistä tuli hiljattain, kun Richie Hawtin soitti DJ-setissään hänen ƒourest-yhtyeen Volition-kappaleesta tekemänsä remixin. Sama remix kuullaan myös EP:llä.
Chydeniuksen musiikissa tekninen kontrolli ja sattuma elävät rinnakkain. Modulaarisyntetisaattorit, samplaus ja fyysinen työskentely koneiden kanssa jättävät tilaa asioille, joita tekijä ei voi täysin ennakoida.
– Konemusassa voi periaatteessa ottaa haltuun joka ikisen bitin niin tarkkaan, että hommasta katoaa elämä. Satunnaisuuden elementti on mulle äärimmäisen tärkeä.
Oma alue
Kalle Chydeniuksen isä Kaj Chydenius oli yksi suomalaisen musiikin merkittävistä säveltäjistä. Syksyllä Kalle työskentelee isänsä musiikillisen perinnön parissa myös Veljekset Chydenius & Oona Airola -kokoonpanossa.
Tekno on hänelle kuitenkin alue, jolla suhde omaan tekemiseen on erilainen.
– Teknon ja konemusan parissa koen olevani alueella, jossa olen tarpeeksi kaukana Kaj’n vaikutuspiiristä, jotta hänen haamunsa ei pääse siihen väliin. Teknossa en kaipaa isän hyväksyntää. Se on pelikenttänä enemmän oma.
Isän ja pojan estetiikoista löytyy silti myös yhteisiä piirteitä.
– Ehkä koruttomuudessa, pyrkimyksessä ehdottomuuteen ja yksinkertaisuuteen. Pelkistäminen on estetiikan ydintä varmaan molemmissa.
Kun pitkään rinnalla kulkenut elektroninen musiikki tulee nyt aiempaa näkyvämmäksi osaksi Chydeniuksen artistiutta, hän itse näkee siinä sekä paluun että uuden alun.
– Suhteessa itseen tämä on paluu. Suhteessa julkisuuteen uusi vaihe.
Ja miksi edelleen tekno?
– Primitiivisyys, liike, kiihkeys. Ja tuolla kiihkeydellä on minuun rauhoittava vaikutus. Katarsis?
