Osa suomalaisista kärsii jostakin toimintarajoitteesta. Heistä suurin osa haluaisi liikkua nykyistä enemmän, mutta harrastamisen kalleus, sopivien ryhmien puute ja pitkät välimatkat estävät sen. Valtakunnallisen Reumaviikon teemana on liikkumisen yhdenvertaisuus.
Kaikille avoin toiminta ei ole aina kaikille saavutettavaa. Esteettömäksi ilmoitetulla luontoreitillä voi olla jyrkkiä nousuja ja liian vähän penkkejä, tai tietoa paikan soveltuvuudesta ei ole saatavilla etukäteen.
– Yhdenvertaisuus ei synny itsestään, vaan valinnoista ja teoista. Tarvitaan toimintatapojen kriittistä tarkastelua, kykyä oppia uutta ja valmiutta eri toimijoiden väliseen yhteistyöhön, Reumaliiton liikunnan ja terveyden asiantuntija Kirsi Kaipainen-Pyykkö sanoo.
Kaipainen-Pyykkö muistuttaa, että kyse ei ole vain heistä, joilla on toimintakyvyn rajoitteita juuri nyt. Ikääntyminen, sairastuminen tai muistitoimintojen muutokset tuovat liikkumisen esteet jossain vaiheessa lähes jokaisen tai hänen läheisensä eteen.
– Meitä toimintarajoitteisia luontoliikkujia on paljon, vaikka emme juuri näy retkeilyalan kuvastossa tai mainonnassa. Siksi representaatiolla on väliä: kun näemme erilaisia kehoja, apuvälineitä ja tapoja liikkua luonnossa, myös kynnys lähteä madaltuu, Tiina Nopanen sanoo.
Nopanen on soveltavan liikunnan asiantuntija ja toimii Rammat Retkeilijät -yhdistyksen varapuheenjohtajana ja on Tuusulanjärven Reuman jäsen. Hän sairastaa reumaa, ja hänen liikkumiseensa vaikuttaa vasemman jalan amputaatio.
Liikkumisen edellytykset kuntoon
Toimintarajoitteita on erilaisia. Niitä voivat aiheuttaa esimerkiksi korkea ikä, pitkäaikaissairaus, heikko näkökyky tai mielenterveyden haasteet.
Mitä enemmän yksilöllä on rajoitteita ja terveysongelmia, sitä vaikeammaksi liikkumaan lähteminen muuttuu. Eniten esteitä kohtaavat he, jotka hyötyisivät liikunnasta eniten.
– Yksilö tekee lopulta päätöksen liikkumaan lähtemisestä. Ympäristön tehtävä on tarjota siihen edellytykset. Kun tunnistamme esteet ja korjaamme niitä, annamme ihmiselle aidon mahdollisuuden valita liikkuminen, erityisasiantuntija Riikka Roitto Liikuntatieteellisestä Seurasta sanoo.
Liikuntatieteellinen Seura ja Suomen Paralympiakomitea selvittivät toimintarajoitteisten henkilöiden kokemuksia liikunnasta vuonna 2023. Kyselyn vastaajista yli 60 prosenttia haluaisi liikkua enemmän kuin nyt. Yleisin este oli liikunnan kalleus (26 % vastaajista). Seuraavaksi yleisimpiä olivat sopivien ryhmien puute (22 %), harrastuskaverien puute (21 %) sekä kuljetuksen puute ja liikuntapaikkojen etäisyys (14 %). Maaseudun haja-asutusalueella asuvilla oli eniten täyttymätöntä liikunnan tarvetta. Kyselyyn vastasi yli 2 000 henkilöä.
Järjestöt paikkaavat palveluiden aukkoja
Reumaliiton jäsenyhdistykset järjestävät lähes 400 säännöllistä liikuntaryhmää, joissa liikkuu viikoittain noin 3 000 ihmistä. Ryhmät on suunnattu erityisesti niille reuma- ja muita tuki- ja liikuntaelinsairauksia sairastaville, joille yleinen liikuntatarjonta ei sovellu. Samalla ne tarjoavat pääsyn vertaistuen piiriin.
Valtakunnallista Reumaviikkoa vietetään 10.–17.10.2026.
