Noin 2000 ikäihmistä odotti hoivakotipaikkaa kesäkuun 2025 lopussa. Luku kattaa vain ikääntyneet, jotka ovat saaneet palvelupäätöksen hoivakotipaikan tarpeesta. Heidän lisäkseen moni ikäihminen odottaa palveluntarpeen arviointia. Hoivajono on valtakunnallisesti lyhentynyt, mutta alueellista vaihtelua on suuresti. Hyvinvointiala Hali ry selvittää ikääntyneiden hoivajonotilannetta tietopyynnöillä hyvinvointialueilta puolivuosittain.
Vanhuspalvelulain mukaan ikääntyneen tulisi saada hoivakotipaikka ilman aiheetonta viivästystä. Siitä huolimatta hoivapaikkaa joutui odottamaan tammi-kesäkuun 2025 aikana keskimäärin noin kaksi kuukautta. Vain neljällä hyvinvointialueella kaikki hoivapaikkaa odottaneet ikäihmiset saivat hoivapaikan lakiin kirjatun kolmen kuukauden ehdottoman takarajan puitteissa.
– Yritysten ja järjestöjen hoivakodeissa olisi tilaa ympäri Suomea, mutta alueet eivät tällä hetkellä riittävästi hyödynnä tätä mahdollisuutta, vaan leikkaavat ostopalveluista. Tämä valitettavasti näkyy ikääntyneille pitkinä odotusaikoina. Moni ikääntynyt turvautuu terveydenhuoltoon, kuten päivystykseen, vaikka tarve olisi nimenomaan hoivalle. Tämä ei ole järkevää eikä inhimillistä, Halin sosiaalipalvelujohtaja Laura Lindeberg sanoo.
Alueelliset erot niin odotusajoissa kuin odottajien määrässä ovat suuria. Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella keskimääräinen hoivapaikan odotusaika on yli kolme kuukautta eli lainvastaisen pitkä. Kuten viime syksynä, myös tämänkertaisessa selvityksessä paras tilanne odotusaikojen osalta on Satakunnassa ja Päijät-Hämeessä. Näillä alueilla ikääntynyt saa hoivapaikan alle kuukaudessa siitä hetkestä, kun huoli kotona pärjäämisestä on herännyt.
Hoivajono on lyhentynyt valtakunnallisesti lähes 200 henkilöllä vuoden 2024 lopusta. Määrällisesti eniten jonottajia oli Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa, mutta eniten jonottajia suhteessa ikääntyneeseen väestöön oli Etelä-Karjalassa ja Pohjois-Savossa.
Parannusta odotusaikojen lainmukaisessa laskemistavassa
Hali selvittää odotusaikojen ja jonossa olevien ikäihmisten määrän lisäksi sitä, mistä hetkestä alkaen hyvinvointialueet katsovat kolmen kuukauden maksimiodotusajan alkavan. Odotusaika tulisi laskea alkaneeksi siitä hetkestä, kun hyvinvointialue saa ensimmäistä kertaa tiedon henkilön mahdollisesta palvelutarpeesta. Yhtä hyvinvointialuetta lukuun ottamatta kaikki alueet ovat laskeneet odotusajan alkamisajankohdan oikein, kun vielä puoli vuotta sitten viisi aluetta laski odotusajan väärin.
– Tämä on hyvä, sillä se lisää tietojen vertailtavuutta. Vielä tärkeämpää on, että ikääntyneiden yhdenvertaisuus paranee, kun lakiin kirjattu odotusaika lasketaan oikein ja samalla tavalla, Lindeberg sanoo.