Oletko kuullut ensihoidon etäarvioinnista?
Ensihoidon etäarviointi tarkoittaa ensihoidon hoidontarpeen arviota puhelimessa. Tehtävät tulevat hätäkeskuksen kautta, kun potilas on alkujaan ollut hätäkeskukseen yhteydessä esimerkiksi pitkäaikaisen sairauden tai kiputilan vuoksi. Hätäkeskus tekee tilanteesta oman riskiarvionsa ja, mikäli tehtävä ohjautuu kiireettömänä ensihoidolle, niin tällöin hyödynnetään ensihoidon etäarviointia tilanteen kartoittamiseksi.
Ensihoidon etäarvioinnissa työskentelevä pitkänlinjan sairaanhoitaja-ensihoitaja Pekka Turunen näkee toimintamallin olevan tärkeä osa ensihoitoa, jotta kuljettavien ensihoitoyksiköiden resurssit saadaan kohdennettua sinne, missä niitä eniten tarvitaan.
– Puhelimessa tehtävä haastattelu on samanlaista, kuin se olisi kohteessa – ainoana on, että emme luonnollisestikaan voi tehdä mittauksia tai muita käynnin aikaisia toimenpiteitä potilaalle. Sanallisen haastattelun aikana saamme kuitenkin monesti ratkottua asiat niin, ettei kuljetusta tai sairaalaan siirtymistä tarvita. Joskus puolestaan kiireettömät tehtävät muuttuvat kiireellisiksi, kun tilannetta puhelimessa arvioidaan terveydenhuoltoalan ammattilaisen toimesta, Turunen toteaa.
Puhelimen varassa tapahtuvassa hoidon tarpeen arvioinnissa vuorovaikutuksen merkitys korostuu. Etäarvioijan tulee osata tarkastella asiaa monesta eri näkökulmasta, jotta pystytään tekemään päätöksiä siitä, millainen jatkohoito potilaan tilanteen osalta on tarkoituksenmukainen.
– Vuorovaikutuksen roolia ei voi kyllin korostaa. Jos potilas toteaa puhelimessa, että kärsii kivusta, niin tulee tehdä paljon keskustellen taustatyötä ja selvittää tilannetta. Totta kai pystymme perehtymään potilaan asioihin myös potilastietojärjestelmiin tehtyjen kirjausten kautta ja konsultoimaan tarvittaessa myös lääkäriä, jotta päästään potilaan kannalta parhaaseen hoidolliseen lopputulokseen. Jos etäarvioinnin aikana todetaan, että ensihoidon tarvitsee mennä kohteeseen, niin sitten etäarvioinnin toimesta kuljettava ensihoitoyksikkö lähetetään paikalle, Turunen kertoo.
Ensihoidon etäarviointi on löytänyt paikkansa järjestelmässä
Vuositasolla kiireettömiä tehtäviä on 12–15 000. Pohjois-Savossa työskentelee tällä hetkellä yhteensä 5 vakituista ensihoidon etäarvioijaa Kuopiossa ja Iisalmessa. Etäarviointia tehdään tällä hetkellä 12 tunnin työvuoroissa. Etäarvioijalla tulee olla pitkä hoitotason ensihoidon tai päivystyksellisen hoitotyön kokemus. Pitkä työkokemus on tärkeää siksi, että etäarvioijan tulee pystyä arvioimaan, mitä lisäarvoa ensihoidon yksikön kohteeseen lähettäminen toisi tilanteeseen.
Kiireettömät ensihoidon etäarvioon ohjautuvat tehtävät voivat olla esimerkiksi nivelvaikeudet tai kiputilat, jotka ovat vaivanneet potilasta pitkään. Vaivaa on mahdollisesti jo useampaan kertaan tutkittu ja potilas voi olla jonossa odottelemassa hoitoon pääsyä. Esimerkiksi kaatumistapauksissa selvitellään myös muiden hoito- tai yhteistyötahojen mahdollisuutta auttaa. Kotihoidon piiriin kuuluvan asiakkaan kohdalla voidaan kontaktoida nostoavun pyytämiseksi myös kotihoidon resursseja.
Turunen huomauttaa, että arvioinnissa on tarkoitus kohdentaa resursseja mahdollisimman tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti. Tehtäviä, jotka selviävät etäarvion kautta, on paljon.
– Jos potilas tarvitsee kuljetuksen sairaalaan, niin voidaan hyödyntää myös esimerkiksi kelataksia – eikä ensihoidon yksikköä. Kuljettava ensihoitoyksikkö on tarkoitettu heille, jotka tarvitsevat matkan aikana hoitoa tai seurantaa – muussa tapauksessa vaikkapa paaritaksi on hyvä vaihtoehto.
Puhelimessa tehtävän hoidon tarpeen arvion ansiosta ensihoidon resursseja pystytään kohdentamaan kiireellisiin tehtäviin ja tapauksiin, jotka vaativat ensihoitoyksikön paikan päälle sekä mahdollisesti kuljettamaan potilaan jatkohoitoon.
Turunen haluaa oikoa ihmisten käsitystä hoidon kiireellisyydestä. Terveydenhuollossa, esimerkiksi päivystyksessä potilaan hoidon kiireellisyys kartoitetaan aina, oli potilas saapunut sinne ambulanssilla tai omin avuin.
– On tärkeä muistaa, että ambulanssilla sairaalaan tuleminen ei suoraan tarkoita, että erikoissairaanhoidon päässä pääsisi niin sanotusti “jonon ohi”. Lääkäri tekee aivan samalla tavalla hoidon tarpeen arvion ja priorisoinnin hoidon kiireellisyydestä. Tätä käymme potilaiden kanssa läpi puhelimessakin.
Monesti pelkkä kuulluksi tuleminen ratkaisee tilanteen
Puhelimessa tapahtuvan ensihoidon etäarvioinnin yhteydessä potilaan kokemus kuulluksi tulemisesta on usein merkittävässä roolissa asian ratkeamiseksi. Monesti jo se, että potilas saa mahdollisuuden purkaa huoltaan ja kuvailla oireitaan ammattilaiselle, tuo tilanteeseen helpotusta. Kun potilas kokee, että häntä kuunnellaan ja hänen huolensa otetaan vakavasti, se itsessään voi rauhoittaa tilanteen niin, ettei jatkohoitoon siirtymistä tai ensihoidon yksikköä kohteeseen tarvita. Ensihoidon etäarvioinnin aikana tapahtuvan haastattelun jälkeen potilas toteaa monesti, että olo on jo parempi ja hän uskoo pärjäävänsä kotona ilman välitöntä hoitotoimenpidettä.
– Huoli omasta tilasta on luonnollinen tunne, jos potilas ottaa yhteyttä, esimerkiksi hyvin yleisen etäarvioon tulevan kiireettömän vaivan, kuten huimauksen, takia. Etäarvioinnissa on mukana myös inhimillinen ulottuvuus, sillä pelkkä ammattilaisen läsnäolo puhelimen päässä sekä kiireetön vuorovaikutus voivat jo itsessään olla hoitavia, Turunen kertoo.
Ensihoidon etäarvioija kontaktoi potilaan – linjat tulisi pitää auki
Jotta ensihoidon etäarvioija pääsisi nopeasti kontaktoimaan potilaan, haluaa Turunen muistuttaa tärkeästä asiasta.
– Kiireettömissä tapauksissa hätäkeskuksesta muistutetaan, että potilaaseen otetaan vielä ensihoidon toimesta yhteyttä, ennen kuin mahdollista kuljettavaa ensihoitoyksikköä lähetetään paikalle. Tämä tarkoittaa sitä, että puhelinlinjat olisi syytä pitää auki hätäkeskuspuhelun jälkeen, jotta ensihoidon etäarvioija pystyy potilaan tavoittamaan tilanteen jatkoselvittelyjen osalta. Monesti käy niin, että potilas alkaa hätäkeskuspuhelun jälkeen soittamaan omaisille tai muille tahoille, eikä ensihoitoyksikkö tavoita potilasta riittävän nopeasti. Tulisi malttaa pitää linjat avoimena.
Kiireettömien ensihoitotehtävien tekeminen etäarviontina parantaa muiden ensihoitoyksiköiden resurssien riittävyyttä, kun kuljettavia yksiköitä on vähemmän. Näin ollen kuljettavien yksiköiden resurssit pystytään kohdentamaan sinne, missä niitä todella tarvitaan, eikä tilanteessa esimerkiksi alue-ensihoidon tai liikkuvan sairaalan apu enää riitä. Turunen kollegoineen kannustaa potilaita myös hätäkeskuksen sijaan hyödyntämään päivystysapua 116 117.
– Kiireettömissä asioissa voi olla yhteydessä päivystysapuun, eikä suoraan hätäkeskukseen. Myös päivystysavussa asiantunteva terveydenhuoltoalan ammattilainen osaa kartoittaa hoidon tarvetta ja suunnitella tarvittavat jatkotoimenpiteet, Turunen muistuttaa.