Musiikki on aidoimmillaan elävänä – sävelten, esiintymispaikan ja tuoksujen, toisinaan makujenkin sekä oman, kanssayleisön ja esiintyjien sisäisyyden kohtaamisen hetkenä, sellaisena kuin se oli ainoana muotona silloin, kun ääntä ei vielä taltioitu.
Parhaimmillaan soittaja itse muuttuu soittimeksi, heittäytyy säveltenvirtaan ja unohtaa olevansa. Mikään take-away -musiikki, joka tehdään äänittämällä soitin kerrallaan äänieristetyssä kopissa, ei koskaan tavoita elävää musiikkia, enempää kuin taidejäljennös alkuperäistä maalausta.
Näin kertoo internetissä kotisivuillaan kitaristi Jari Lehtonen, joka konsertoi lauantaina 27.4. klo 19:00 alkaen Warkauden Klubilla vokalistinaan fadista Anita de Coteau. Äänihaastattelussa Jari Lehtonen kertoo fadomusiikista ja omista musiikkikuvioistaan.
Fado-musiikki 🎧 on upeaa kuunneltavaa. Tulee mieleen neilikkavallankumous. Madeiralta tulee muistot madeiralaisesta ” urheilu-viihdelajista nimeltä korirekiajelu. Madeiralta muistoja myös kylästä nimeltä Camaro de Lopos. Eräs englantilainen valtiomieskuuluisuus maalasi myöhemmällä iällä tauluja tuossa kylässä. Erään turistin kerrotaan todenneen taidemaalarivanhukselle, että luuleeko se pappa saavansa taulunsa kaupaksi, johon taiteilijavanhuksen kerrotaan todenneen, että malta hieman, että saan tauluni signeerattua. Vanhus oli Winston Churtchill.