Hammaskartasta puuttuvat viitoset ja yksi kirjoitusvirhe nimessä, ne ovat omalta osaltaan auttamassa löytämään kadonneet sukujuuret. Hammasklinikalta lähtevä arvoituksellinen sukutarina vie maailman ääriin monivaiheiselle seikkailuretkelle Miika Nousiaisen kirjaan Juurihoito perustuvan komedian välityksellä. Varkauden Teatterin ohjelmistoon tulleen näytelmän on dramatisoinut Mikko Kanninen ja ohjaajavierailijana on Tero Heinämäki.
Näytelmän teksti on riemastuttavan nokkelaa ja se kuljettaa riipaiseviin tunnelmiin. Hyvin ”eri paria olevat veljekset”, Pekka-mainosmies ja Esko-hammaslääkäri lähtevät kadonneen isänsä jäljille. Pekka on maailmaa nähnyt mainosmies ja veljensä Esko hammaslääkäri, jolla ei oikeastaan ole ollut hammaslääketieteen ulkopuolista elämää. Matkalle löytyy mukaan ruotsalaislähiöstä sisar – tämä kolmikko lähtee etsimään vastausta heidän elämänsä suurimpaan arvoitukseen.
Muodostuu äkkikäänteiden tahdittama matkakertomus, ”roadstory”, joka etsii vastauksia eri kansalaisuuksien, eri sukupuolien, eri etnisten juurten, eri kulttuurien ja eri-ikäisten ihmisten välillä olevien kuilujen ylittämiseksi. Yllättäviä käänteitä ilmaantuu, tapahtumat lähtevät laukalle ja etenevät dekkarinomaisesti. Käy ilmi, että kadonnut isä on ollut aikaansaava naisrintamalla ja nopea liikkeissään, Perhesalaisuuksia nostetaan esiin – traagisiakin.
Näytelmän toteutus lähtee kiinnostavasti yleisökontaktista tasa-arvoisesta lähtökulmasta. Näyttelijät esittelevät itsensä tekstin hahmoina ja kertojanosuuksilla avaavat hahmojensa taustoja. Henkilöesittelyt ja tarinankerronta sointuvat hyvin yhteen. Kolmen hyvin erilaisen ihmisen kokemaa draamaa lähdetään purkamaan luontevasti ja tapahtumat tempaavat mukaansa eri teemojen äärelle – tempo on välillä tiivistä.
Tunteita, Petteri Ryytty, Pietari Pentikäinen, Jukka-Pekka Löhönen, Saara Saastamoinen, Pekka Johansson ja Ville-Veikko Valtanen. Kuva: Petteri Aartolahti
Ohjaaja Tero Heinämäki on ”maustanut” esityksen nokkelasti käyttäen hyväksi näyttämötilan todella tehokkaasti, Erityisesti viehätyin näyttämön takaosan hyödyntämisestä ja Mirja Ryytyn lavastuksen käyttämisen monimuotoisesti eri kohtauksissa, lavasteista löytyivät tarpeelliset elementit näytelmän juonen juoksutuksessa. Mirja Ryytyn tarpeisto ja Sari Kirjavaisen puvustus johdattelevat katsojan olennaisesti seikkailumatkailun eri kohteisiin, kampaukset ja maskit ovat Miia Immosen ja Eevi Jaatisen. Esityksen tunnelmaluojina ovat Marko Etelärinteen valot ja Jussi Heiskasen äänet.
Esityksessä on hyvin runsas kirjo roolihahmoja, käsiohjelman mukaan jopa yli 20, jotka tuodaan koettavaksi seitsemän näyttelijän voimin. Vaatii nopeaa mukautumiskykyä eri hahmoihin, koska näytelmän kulku on hyvin joutuisaa.
Näytelmän keskiöön nousevat Pekka Johansson (Pekka, copywriter), Jukka-Pekka Löhönen (Esko, hammaslääkäri) ja Saara Saastamoinen (Sari, työtön kampaaja ja perheenäiti, copywriterin äiti). Kun tämä kolmikko yhdistyy, alkaa tapahtua ja draama syventyä. Veljesten sisar tuo mukanaan lisäräväkkyyttä myös reippaalla kielenkäytöllään.
Näyttelijöiden muuntautumiskyvystä rooleihin esimerkillisen näytön tuo mukanaan Ville-Veikko Valtanen, hahmoina muun muassa Raili-täti, mainostoimiston esihenkilö ja veljesparin setä. Useita, hyvin erityyppisiä rooleja tulkitsevat Pietari Pentikäinen, Eeva Aitta ja Petteri Ryytty. Lisäksi esityksessä nähdään roolihahmoina häätöjoukkoa, väkeä lentokentällä ja Sarin neljä poikaa. Näyttämöteknisissä tehtävissä avustavat Tiina Ruutiainen ja Jussi Immonen.
Hammaslääketieteen ulkopuolisia näkemyksiä alkaa syntyä, Eeva Aitta ja Jukka-Pekka Löhönen. Kuva: Petteri Aartolahti
Varkauden Teatterin Juurihoito -tuotannosta tulvii elämänmaku, hahmojen kirjo on runsas ja verbaali-ilottelu on huikeaa. Teksti on rikasta, nokkelaa sanailua ja sutkautuksia, kysymyksiä heitellään vallattomasti ja vastaillaan kieli poskessa – pyöritellen erilaisten persoonien näkökulmia ja ajatusmaailmoja maukkaasti. Katsoja saa nauraa ja liikuttua suvun kiemuroiden vähitellen paljastuessa. Etsintäretki nostaa esiin perheen ja juurien merkityksen, oman identiteetin löytämisen, suvaitsevaisuuden ja eriarvoisuuden arvostamisen. Juurihoito pureutuu pintaa syvemmälle.
Näytelmässä on vahva komediallinen pinta, mutta siinä käsitellään isoja ja kipeitäkin teemoja. Ihmismäisyys on voimakkaasti mukana sukutarinassa, sisarukset ovat monesti ”törmäyskurssilla”, he oppivat toinen toisiltaan, lopulta löytävät toinen toisensa ja sillä on tervehdyttävä vaikutus. Oli lähdettävä kauas nähdäkseen lähelle – täytyi avata suu nähdäkseen sieluun.
Esko-hammaslääkärin mukaan ”hampaat ovat sielun peili”. Hänen mielestään ”rakkaus ei kovin paljon eroa juurihoidosta. Tarkoitus on tehdä hyvää toiselle – se on välillä kivuliasta – välillä palkitsevaa”. Ja sitä se nimenomaan on näytelmän tapahtumasarjassa. Lisäksi Juurihoito antaa ”hammaslääketieteen lyhyen oppimäärän juurihoidosta” – siinä on viisi eri vaihetta.
Kaikkinensa näytelmässä ollaan elämän peruskysymysten äärellä ja ”walkabout”, kävelyretki tunteiden erämaahan on palkitseva kokemus. Tragikoominen seikkailu naurattaa hahmoillaan ja koskettaa tarinallaan, jossa reissaaminen antaa näkökulmaa elämään. Juurihoito laittaa miettimään ja pysäyttää.
Vesa Moilanen