Varkauden museokeskus Konstin juhlasalin kutsuvierasyleisö oli todistamassa teollisuuden merkitystä paikkakunnalle, kun tilaisuudessa julkistettiin historioitsija FT Pasi Saarimäen (1979–2024) ja tutkijatohtori FT Anne Häkkisen kirjoittama tutkimusteos Työ ja teknologia. Teollinen osaaminen Varkauden tehtailla 1800-luvun alusta 2020-luvulle. Kirjassa pureudutaan laajasti varkautelaisen teollisen osaamisen historiaan ja nykyhetkeen puunjalostus-, metalli-, konepaja- ja teknologiateollisuuden aloilla.
Kirja on vuonna 2019 käynnistyneen tutkimushankkeen ”Ihmiset aineettoman teollisen kulttuuriperinnön haltijoina” tulos. Hanke käynnistyi Martti Lambergin vuonna 2017 Varkauden kaupunginvaltuustolle jättämästä kuntalaisaloitteesta Varkauden teollisuushistorian laatimisesta.
Hankkeessa syntynyt tutkimustieto on toiminut pohjana Varkauden museokeskus Konstin Teollisuuden tekijät -näyttelyn käsikirjoituksessa ja inspiraationa Lasten tehdas -näyttelylle. Hanke toteutettiin Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitoksen ja Varkauden museokeskus Konstin monialaisena yhteishankkeena, jota rahoitti Koneen säätiö, Emil Aaltosen säätiö, Varkauden kaupunki, Andritz Oy, Stora Enso Oyj ja Sumitomo SHI FW Energia Oy.
Tilaisuuden avaussanoissaan Varkauden museotoimenjohtaja Anna Vepsä totesi tilaisuudella olevan myös tavallista tummempi sävy, sillä yksi on joukosta poissa, Pasi Saarimäki.
Anna Vepsä
– Anne Häkkinen ja Hilkka lehtimaa joutuivat kirjan julkaisutilanteessa kokoamaan itsensä työstämään kirja loppuun, yhdessä kirjan taittaja Osmo Pennan kanssa. He onnistuivat ja olemme kaikki yhtä mieltä, että lopputulos on oikein upea. Uskon, että jos Pasi katselee tilaisuutta jostakin ”etäyhteydellä”, hänkin olisi ylpeä, Vepsä sanoi.
Kirjaan yksi haastatelluista, Ahti Immonen mainitsi kirjan olevan ennen kaikkea kunnianosoitus meitä edeltävien sukupolvien tekemälle työlle, jonka ansiosta itäsuomalaisten korpien keskelle alkoi syntyä vaatimattomissa oloissa teollisuutta, uutta asutusta ja työpaikkoja.
– Tämä tie on ollut pitkä ja vaiheikas – tuloksena on kehittynyt tämänpäiväinen monialainen vientiteollisuus kaupunkiimme, hän sanoi.
Ahti Immonen
Perusteos
Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitoksen johtaja Heli Valtonen toi tervehdyksen ja onnittelut uudesta kirjallisesta teoksesta.
– Tämä tutkimus ja sen lopputuloksena syntynyt järkälemäinen teos on ansiokas osoitus siitä, miten erilaisten osapuolten yhteisillä panostuksilla ja työllä on mahdollisuus tuottaa korkeatasoinen tutkimus, joka on merkityksellinen, paitsi alueelle, sen ihmisille ja yrityksille, se on merkittävä myös tieteellisesti. Varkauden kaupunki ja museot ovat nyt saaneet uuden, tämän alueen historiaa käsittelevän perusteoksen, jota tullaan lukemaan paljon. Sen varaan myös museoiden on jatkossa hyvä nojautua, sanoi Valtonen todeten kirjahankkeen tuoneen hyvin ansiokkaasti uusia tutkimuksellisia näkökulmia.
Heli Valtonen
Hän myös luki hankkeessa asiantuntijana alusta lähtien mukana olleen Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitoksen dosentti, yliopistotutkija Eerika Koskinen-Koiviston tervehdyksen, jossa todettiin, että hankkeessa tutkittiin aineetonta kulttuuriperintöä Varkauden teollisuusyhdyskunnassa 1800-luvun alusta nykypäivään saakka.
– Nyt valmistunut teos on hankkeen lopputuotos, joka tulee vaikuttamaan tekniikan historiaan, taloushistoriaan ja työväenhistoriaan, ja perinteentutkimuksen, teollisen kulttuuriperimän sekä ammatillisen osaamisen ja koulutuksen historiantutkimuskentällä, tervehdyksessä todettiin.
Teos tuottaa selkeän kuvan
Andritz Oy:n paikallisjohtaja emeritus Ari Niemisellä oli ollut ilo ja hieno mahdollisuus ennakkoon hieman tutustua ja selailla jättiteosta. Puheessaan hän totesi, että onneksi tutkimusvastaavat Pasi Saarimäki ja Anne Häkkinen eivät tutkimusprojektin alkuvaiheessa täysin ymmärtäneet tutkimuksen mittaluokkaa.
– Ensimmäiset henkilöhaastattelut ja Hanna-Kaisa Melarannan alkuvaiheessa esittämä kuvio Varkauden teollisuuden kokonaiskuvasta sai kylmän hien nousemaan Pasin ja Annen otsalle, mutta silloin oli jo liian myöhäistä perääntyä. Pari-kolmesataasivuiseksi ajatellusta teoksesta tuli yli 800-sivuinen jättiteos. Tutkimustyön laajuudesta kertoo myös kirjan yli 100-sivuinen viiteluettelo. Kaiken lisäksi korona hankaloitti ja hidasti työtä huomattavissa määrin, etenkin henkilöhaastatteluja, totesi Nieminen, jonka mukaan teos on erittäin mittava ja monipuolinen syväluotaus Varkauden teolliseen historiaan, mutta ennen kaikkea aineettomaan teolliseen osaamiseen ja sen kehittymiseen yli 200 vuoden ajalta. Teos on massiivinen ja sen tekeminen on vaatinut hirveän määrän työtunteja, ajattelua, hahmottamista, sitkeää tutkimustyötä, lukuisia haastatteluja ja laajaa kirjallisen aineiston läpikäyntiä.
– Aineettoman osaamisen, aineettoman ammattitaidon ja asiantuntijuuden tutkiminen, ja niiden kehittymisen ymmärtäminen on erittäin tärkeää. Tätä on teoksessa hyvin painotettu. Kyseessä ei ole pelkkä historiikki vuosilukuineen ja erilaisine tapahtumineen vaan keskiössä on ammattitaito ja työn tekemisen kulttuuri. Teoksessa on päästy myös lähemmäs arjen työtä ja työyhteisöä.
– Teos on jaettu selkeisiin osakokonaisuuksiin ja niiden kehityskulkuihin. Näin piirtyy selkeä kuva siitä miten eri osa-alueet ja teollisuuden haarat ovat kehittyneet, miten uusia on syntynyt ja toisia kuihtunut pois.
– Ilman ihmisiä ja ihmisten osaamista teollisuus, tehtaat, tuotanto, koneet ja laitteet eivät pyöri ja kehity eikä projektien ja teknologian vienti maailmalle toteudu. Innovaatiot vaativat innostuneisuutta, rohkeutta ja sitoutumista. Halua kehittyä, kehittää ja uudistua.
Ari Nieminen
Puheessaan Nieminen sanoi, että teoksesta käy ilmi muutos ”perustuotannosta” teknologiaosaajiksi. Miten puu ja metsä on edelleen yksi vahva peruspilari, mutta sen rinnalle on kasvanut vahva teknologia- ja metalliteollisuusosaaminen.
– Teos valaisee hyvin mitä kaikkea osaaminen, sen syntyminen, ylläpitäminen ja kehittäminen vaatii – kuten sitoutumista, sitouttamista, parhaansa yrittämistä, halua kehittyä, kehittää ja uudistua, yhteenkuuluvuutta, yhteisöllisyyttä, periksiantamattomuutta, virheiden sallimista mutta niistä oppimista, rohkeutta, ennakkoluulottomuutta, pioneerihenkisyyttä, innostuneisuutta ja luovuutta.
– Omistajia ja yritysten nimiä on vaihtunut, mutta osaaminen Varkaudessa on pysynyt ja kehittynyt. Vahva perusta luo tulevaisuuden mahdollisuuden.
Niemisen mukaan teos kuvaa hyvin, miten syvistä juurista, metsä ja ruukki, on kehittynyt vahva osaaminen. Miten osaamisen elinvoimaisuuden säilyttäminen vaatii kuitenkin jatkuvaa ja sitoutunutta huolenpitoa, hoitoa ja uusiutumista niin omistajilta ja toimintaympäristöltä kuin työntekijöiltä ja asukkailta. Kuihtumisen estäminen ja kasvun mahdollistaminen ei ole itsestään selvyys, vaan sen eteen pitää kaikkien osapuolten tehdä yhdessä ahkerasti töitä ja samaan suuntaan tähdäten.
Hän kohdensi Anne Häkkiselle haasteen ja pyynnön – miten aineettoman osaamisen ja ammattitaidon säilymiseen ja kehittymiseen sekä hiljaisen tiedon siirtymiseen tulee vaikuttamaan etätyö, virtuaaliorganisaatiot, virtuaaliryhmät ja kasvokkain kohtaamisen väheneminen?
– Tätä aihetta voisit Varkauden teollisen osaamisen ja kulttuuriperinnön osalta tutkia 20 vuoden kuluttua!
Jättiteosta varten tehtyä tutkimustyötä Ari Nieminen luonnehti erittäin laadukkaaksi ja huolellisesti tehdyksi. Sen aikana kerätty ja analysoitu aineisto sekä haastatteluaineiston määrä ovat Suomen mittakaavassa poikkeuksellisen laajat. Lämpimät onnittelut hienosta ja merkittävästä tutkimustyöstä ja teoksesta hän kohdensi Hanna-Kaisa Melarannalle, Varkauden museokeskus Konstin väelle, haastatteluihin osallistuneille, tutkimukseen osallistuneille tutkimusavustajille ja opiskelijoille, kaikille työssä auttaneille sekä rahoittajille. Erityiskiitokset hän lausui Pasi Saarimäelle ja Anne Häkkiselle, heidän sitkeydestään viedä mittava kokonaisuus loppuun asti.
– On erittäin surullista, että Pasi menehtyi syksyllä 2024 ennen teoksen julkaisemista. Tapasin Pasin muutamia kertoja ja minulle jäi kuva rauhallisesta, osaavasta ja miellyttävästä ihmisestä, Ari Nieminen sanoi.
Moniosaamista vaaditaan
Kirjanjulkistamistilaisuuden päätteeksi kuultiin Anne Häkkisen juhlaluento, jossa hän laaja-alaisesti taustoitti tutkimusta ja Varkauden teollisen historian kehitystä alkuvuosista lähtien, tullen teollisen työn muuttumiseen, automaatioon, työn psyykkiseen kuormitukseen, asiantuntijatehtävien lisääntymiseen, teollisuuden toimialojen muutoksiin ja yritysvaihdoksiin. Globalisaation vaikutuksissa Varkaus on sitkeästi sinnitellyt.
Anne Häkkinen
Juhlaluennossa tuli esiin, että patruunoiden ajasta on tultu kauas. Muuttuvat ja kasvavat koulutus- ja osaamisvaatimukset ovat koventuneet, koulutuksen merkitys on kasvanut. Työelämän muutokset ovat heijastuneet teollisuuteen, moniosaaminen on korostunut ja osaamisen kehittämisessä on jatkuva vaade. Esityksensä päätteeksi Anne Häkkinen nosti esiin merkityksellisen asian, työntekijöiden kuuntelemisen, jotta estettäisiin tehdyt virheet.
Osmo Penna
Todellinen juhlapäivä Varkaudessa ja ennen täytekakkukahveja, puheenvuoron käytti jättiteoksen taittaja Osmo Penna.