Varkauden itsenäisyysjuhlassa Warkaus-salissa puhunut Varkauden kaupungin museotoimenjohtaja Anna Vepsä sanoi, että sota jättää kansaan jäljen, sota jättää ihmisyyteen särön. Hänen oma isoisänsä taisteli ja haavoittui kranaatinsirpaleesta jatkosodassa, mutta ei juurikaan puhunut sodasta.
Hän myös totesi tämän vuoden jäävän paikallishistoriaan vuotena, jolloin Varkauden museokeskus Konsti avattiin entisellä Tehtaan koululla.
– Nykyiset teollisuusrakennukset suunnitellaan kestämään keskimäärin 50 vuotta. Käsissämme oleva 100-vuotias punatiilinen Tehtaan koulu kertoo ajasta, joka ei enää palaa.
– Samaan aikaan kun meillä on juhlittu varkautelaisten uutta museota, Ukrainassa pommitetaan tälläkin hetkellä paitsi maan väestöä, myös sen kulttuuriperintöä. Vaikka UNESCOn vuoden 1954 Haagin yleissopimuksessa on sovittu kulttuuriperinnön suojelemisesta aseellisen selkkauksen sattuessa, paperilla sovitut asiat eivät aina päde käytännössä, hän mainitsi ja jatkoi, että UNESCOn mukaan Ukrainassa on lokakuuhun 2024 mennessä tuhoutunut yhteensä 457 kohdetta, joihin sisältyy historiallisia rakennuksia, kirkkoja, museoita, kirjastoja, arkeologisia kohteita ja yksi arkisto. Luku kasvaa koko ajan.
– Meidän tulee olla kiitollisia siitä, että Tehtaan koulu on edelleen paikallaan ja suojelee sen sisällä olevia, kokoelmien helmiä. Toivottavasti se säilyykin sellaisena.
Anna Vepsä
Kipinä kulttuuriin
Museo-instituution tehtävänä on muistuttaa historiasta, oli se kuinka kipeä tahansa.
– Samalla museoissa tehdään työtä myös tulevaisuusperintöä silmällä pitäen. Mitä tästä ajasta haluamme säilyttää jälkipolville? Mitä tarinoita haluamme kertoa ihmisille, jotka tulevat meidän jälkeemme? Millaisia varautumistoimia Suomeen tarvittaisiin, että voisimme olla jatkossakin huoleti kokoelmien säilyvyyden suhteen, Vepsä kysyi ja nosti esiin museoviraston Ulla Salmelan blogitoteamuksen, että kulttuuria ei oteta tällä hetkellä vakavasti huomioon maamme turvallisuussuunnitelmissa.
Varkauden taidemuseon aarre on Rakel Kansasen kokoelma, joka sisältää taiteen huippunimien teoksia 1800- ja 1900-lukujen vaihteesta.
– Viime sotien aikaan Rakel Kansasen kokoelman teoksia oli Joel-pojan sängyn alla rullalla perheen Turun asunnossa. Taiteen säilyvyys konfliktin aikana oli ratkaistu käytännöllisellä tavalla.
– Rakel Kansanen oli omana aikanaan taiteentukija eli mesenaatti. Hän tilasi ystäviltään muotokuvia itsestään ja perheenjäsenistään tukien läheisiä taiteilijoita siten taloudellisesti. Rakelin kaltaisia mesenaatteja tarvittaisiin tänäkin päivänä, kun kulttuurista leikataan systemaattisesti.
Museotoimenjohtaja Anna Vepsä totesi, että tällä hetkellä Suomen hallitus niin sanotusti kurittaa kulttuuria ja sen tekijöitä, mikä on surullista ja sillä on kauaskantoisia vaikutuksia.
– Mitä yksittäinen ihminen voisi siis tässä tilanteessa tehdä? Käydä kulttuuritapahtumissa entistä enemmän, ostaa joululahjoiksi vaikkapa teatterilippuja sekä vinkata niistä ystävällekin. Puhua ja kirjoittaa kulttuurin puolesta.
– Sara Hildénin hautakiveen on kaiverrettu: “Kun taide tulee tarpeettomaksi, on loppu alkanut.” Niin ei kuitenkaan ole täällä Varkaudessa. Ja haluan uskoa niin myös tulevaisuudessa. Taidekeskus Väinölä, Varkauden Teatteri, Kirja-Varkaus, Taideniitty, kaupungin kulttuuri- ja tapahtumapalvelut, Varkauden museokeskus Konsti, kirjasto, Varkauden soittokunta, Soisalo-opisto ja monet muut suuret ja pienet toimijat pitävät kulttuurin kipinää yllä. On sinusta ja minusta kiinni, kuinka paljon palveluitamme käytetään ja miten hyvin ne säilyvät Varkaudessa, hän korosti ja kertoi, että Varkauden museokeskus Konstissa on käynyt huhtikuusta lähtien yli 15 000 ihmistä.
– Vanhaa sanontaa mukaillen: kulttuuri taipuu vaan ei taitu, museotoimenjohtaja Vepsä lopetti puheensa ja toivotti kaunista, juhlallista, sinivalkoista, kulttuurintäyteistä ja hyvää itsenäisyyspäivää kaikille.
Itsenäisyyden merkitys
Juhlan avaussanoissaan Varkauden kaupunginjohtaja Joonas Hänninen nosti esiin sen, että Suomessa Itsenäisyyspäivää vietetään arvokkaasti ja hartaasti.
– Emme ole unohtaneet itsenäsyytemme hintaa ja niitä uhrauksia, joita aiemmat sukupolvet ovat antaneet, turvatakseen Suomen koskemattomuuden sekä itsemääräämisoikeuden. Kiitos kuuluu sotiemme veteraaneille, lotille ja kotirintaman ihmisille, jotka omalla työllään ja uhrauksillaan ovat mahdollistaneet Suomen itsenäisenä säilymisen.
– Sotiemme jälkeinen jälleenrakennuskausi on vaatinut valtavia ponnistuksia suomalaiselta yhteiskunnalta. Koettelemuksista huolimatta Suomen kansalla on ollut rohkeutta, päättäväisyyttä ja erityisesti tarmoa rakentaa ja kehittää maatamme paremmaksi paikaksi. Samalla nämä ponnistelut ovat hitsanneet kansakuntamme yhä tiiviimmin yhteen.
Joonas Hänninen
Kaupunginjohtaja Hänninen myös totesi, että valitettavasti tämä onnen ja rauhan aika on ollut väliaikainen, Eurooppa on jälleen kerran sodassa.
– Itsenäisyyspäivänä jää miettimään, että emmekö me ihmiset opi menneisyytemme virheistä ja miksi lajina olemme vihamielisiä toinen toisiamme kohtaan.
Hänninen loi puheessaan myös katsauksen Suomen puolustusvoimien ja reservin panostuksiin sekä kansakunnan hyvästä sitoutumisesta yhteisen hyvän nimissä.
– Myös yhteiskunta on järjestäytynyt entistä paremmin häiriöiden ja kriisiolojen varalta. Kuntien, hyvinvointialueiden ja muun paikallishallinnon varautumista on tehostettu. Toimintaa on harjoiteltu ja kykyämme vastata erilaisiin häiriö- ja kriisitilanteisiin on parannettu.
Kaupunginjohtaja Hännisen mukaan, kiristyneestä turvallisuuspoliittisesta tilanteesta huolimatta, Suomen itsenäsyyttä voidaan juhlia levollisin mielin.
– Levollisuus ei kuitenkaan saa tarkoittaa liiallista tyytyväisyyttä, vaan meidän tulee olla alati valppaana ja pitää yllä kykyämme reagoida toimintaympäristön muutoksiin ja siitä syntyviin tarpeisiin. Siinä olemme onnistuneet tähän saakka erinomaisen hyvin, enkä näe mitään syytä, miksi näin ei olisi myös jatkossa, sanoi kaupunginjohtaja Joonas Hänninen toivottaessaan Warkaus-salin juhlayleisölle erityisesti turvallista tulevaisuutta.
Palkitsemisia
Kulttuuri on loppuvuoden ajan ollut voimakkaasti esillä ja kulttuuri oli läsnä Varkauden itsenäisyysjuhlassa – Varkauden soittokunta yleisön kanssa ja Varkauden Laulu tuomassa musiikillista antia. Mieluisaa oli saada maistiaisia Varkauden Laulun ensi loppuvuoden konserttikiertueesta Rock With You Suomi.
Itsenäisyysjuhlassa jaettiin Varkauden kaupungin kulttuuripalkinto ja kulttuurin tunnustuspalkinto sekä julkistettiin vuoden varkautelainen 2024 ja Varkauden vuoden vapaaehtoinen 2024. Lisäksi palkittiin Kämärin luonto -valokuvakilpailun voittajat.
Varkauden kaupungin hyvinvoinnin edistämisen lautakunta on myöntänyt vuoden 2024 kulttuuripalkinnon Petri Hervannolle. Vuodesta 1986 alkaen Suomen tanssilavoilla esiintynyt Hervanto pääsi vuonna 1995 Tangomarkkinoiden semifinaaliin ja kaksi vuotta myöhemmin sijoitus oli 11. Hän voitti tangokuninkuuden kolmannella yrittämällä vuonna 1999. Suomen lisäksi hän on keikkaillut myös ulkomailla vieden tangokulttuuria ympäri maailmaa.
Vuonna 2001 Hervanto teki debyyttinsä näyttelijänä Turun kaupunginteatterissa musikaalissa Ankkurilyhty, jossa hän esitti mm. Olavi Virtaa. Hän on näytellyt myös Varkauden teatterissa Baddingia, Dannya ja Tauno Paloa ja viimeisimpänä hänellä on rooli näytelmässä Rajaton rakkaus, jossa hän palaa Olavi Virran rooliin.
Varkaudessa perheensä kanssa asuva Petri Hervanto on varkautelaisille tuttu niin musiikillisesti kuin muistakin yhteyksistä. Hän muun muassa pyöritti paikallista kuntosalia 13 vuoden ajan, tekee erilaisia liikunnanohjauksia, pitää luento- ja keskustelutilaisuuksia hyvinvoinnista sekä toimii kaupungin nuorisopalveluiden vapaaehtoistoiminnassa. Hän on tehnyt varkautelaisuutta näkyväksi niin kaupungissa kuin sen ulkopuolellakin.
Kulttuurin tunnustuspalkinto Ville ”Pehmee” Pehkoselle
Varkauden kaupungin kulttuurin tunnustuspalkinto on myönnetty graffititaiteilija Ville ”Pehmee” Pehkoselle. Palkintoperusteluissa todetaan, että Pehkonen on tuonut kaupunkimme maisemaan upeasti väriä ja taidetta lukuisilla graffiti-teoksillaan. Lisäksi hän on vetänyt graffitipajoja myös naapurikunnissamme, joissa nuoret voivat osallistua teoksiin täysin laillisesti, mikä puolestaan voi vähentää laitonta töhrimistä spraymaaleilla. Palkinnon myöntää hyvinvoinnin edistämisen lautakunta.
Vuoden varkautelainen on Kangaslammin kyläyhdistys
Varkauden kaupunki palkitsee vuoden varkautelaisena yksityishenkilön tai yhteisön, joka on tehnyt Varkautta tunnetuksi positiivisessa mielessä tai muuten toiminut jollain muodoin Varkauden hyväksi. Tänä vuonna arvonimen saajan kriteereiksi määriteltiin: varkautelainen järjestö tai järjestäytynyt vapaaehtoistyöverkosto, joka on tehnyt Varkautta tunnetuksi positiivisessa mielessä tai muuten toiminut varkautelaisten eduksi. Valinnassa painotettiin yhteisöllisyyden ja osallisuuden edistämistä.
Tänä vuonna vuoden varkautelaiseksi valittiin Kangaslammin kyläyhdistys ry. Vuoden varkautelaista saivat esittää kuntalaiset. Valinnan teki kaupunginhallitus.
– Kangaslammin kyläyhdistys on aktiivisella toiminnallaan edistänyt yhteisöllisyyttä ja osallisuutta, josta esimerkkinä lukuisat tapahtumat ja Salen terassin rakentaminen yhteistyössä PeeÄssän kanssa, palkintoperusteissa kuvaillaan.
Varkauden vuoden vapaaehtoinen on Hilkka Räsänen
Varkauden vuoden vapaaehtoinen on Hilkka Räsänen, jota kuvaillaan Puurtilan Marttojen kantavaksi voimaksi ja kekseliääksi toiminnan kehittäjäksi. Yksityishenkilöt ja yhteisöt saivat ehdottaa vuoden vapaaehtoista syksyllä ja valinnan teki hyvinvoinnin edistämisen lautakunta.
– Hilkka Räsänen on omalla esimerkillään ollut tekemässä Puurtilan Marttojen vapaaehtoistoimintaa näkyväksi koko kaupungissa. Puurtilan Martat tekevät vapaaehtoistoimintaa monilla eri tahoilla ja ovat aina vapaaehtoisia lähtemään mukaan hankkeisiin, joissa lisätään kaupunkilaisten hyvinvointia. Hilkka Räsäsen palkinto on samalla kunnianosoitus kaikille Puurtilan Martoille, palkintoperusteissa todetaan.
Palkinnon saajaksi Räsästä esittäneet kertovat, että ilman hänen aktiivisuuttaan ja innostustaan ei moni projekti lähtisi käyntiin. Hilkka Räsänen saa innostettua ihmiset mukaansa, mikä näkyy myös Puurtilan Marttojen merkittävänä jäsenmääränä.
– Hän näyttää omalla esimerkillään, että auttaminen on tärkeää.
Valokuvakilpailun Kämärin alueen luonnosta voitti Anton Iamshchikov
Varkauden kaupunki yhteistyössä Varkauden kameraseuran kanssa järjesti 17.6.-31.10.2024 valokuvakilpailun, jonka aiheena oli Kämärin monipuolinen luonto ja koskiympäristö. Kilpailuun lähetettiin 68 kuvaa. Kilpailukuvat tuomaroi valokuvakilpailuun nimetty raati, jonka puheenjohtajana toimi Varkauden kameraseuran Henna Ikonen. Kilpailu kuvien laatu yllätti kuvat arvioineen raadin ja mukana oli teknisesti hyvin onnistuneita kuvia. Kiitos kaikille valokuvakilpailuun osallistuneille.
– Voittajakuva on tunnelmallinen ja sommittelultaan onnistunut kiinnostava kuva Kämärin alueelta, raadin perusteluissa todetaan.
Toiseksi valokuvakilpailussa tuli Antti Kortelainen, jonka ottama kuva oli teknisesti erinomainen kuva koskialueelta. Kolmantena palkittiin Topias Kilpinen. Hänen kuvassaan oli hieno tarina ja yhteys Varkauden teolliseen perintöön.
Yleisö pääsi valitsemaan sähköisellä äänestyksellä suosikkinsa raadin valitsemien kuvien joukosta. Äänestyksessä oli mukana 10 parasta kuvaa ja ne saivat yleisöltä 477 ääntä.
Valokuvakilpailun voittajan Anton Iamshchikovin kuva oli myös yleisön suosikki selkeällä äänienemmistöllä, saaden äänistä 26,5 %.