Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluehallitus vahvisti kokouksessaan 18.11.2024 yhteistoimintaneuvottelujen tuloksen. Viranhaltijavalmisteluna laadittu neuvottelutulos hyväksyttiin pieniä muutoksia lukuun ottamatta.
Yhteistoimintaneuvottelujen taustalla ovat henkilöstöön kohdistuvat muutokset palvelujärjestelmäuudistuksen yhteydessä sekä merkittävät taloudelliset ja tuotannolliset säästöpaineet. Yhteistoimintaneuvottelut käytiin osana vuoden 2025 talousarvion valmistelua.
Vahvistetussa neuvottelutuloksessa hyvinvointialueelle kohdistuvat pysyvät henkilöstösäästöt ovat yhteensä noin 9,5 miljoonaa euroa, ja vuodelle 2025 kohdistuvat kertaluonteiset henkilöstösäästöt noin 5 miljoonaa euroa.
Vahvistettu neuvottelutulos sisältää vuoden 2025 talousarviossa enintään 188,8 henkilötyövuoden pysyvän vähennyksen. Irtisanomisia kohdistuu enintään 77 tehtävään. Suurin osa henkilöstövähennyksistä toteutetaan eläkepoistumana ja määräaikaisen henkilöstön vähentämisenä, sekä avoinna olevien tehtävien täyttämättä jättämisellä.
Pysyvät henkilöstösäästöt kohdistuvat eri toimialoille seuraavasti:
- Ikääntyneiden palvelut: 2,6 miljoonaa euroa
- Erityispalvelut (erikoissairaanhoito): 2,3 miljoonaa euroa
- Strategia- ja konsernipalvelut: 2 miljoonaa euroa
- Peruspalvelut (perustason terveydenhuolto ja työikäisten sosiaalityö): 1,2 miljoonaa euroa
- Perhe- ja vammaispalvelut: 0,7 miljoonaa euroa
- Pelastustoimi ja turvallisuuspalvelut: 0,7 miljoonaa euroa
Henkilöstövähennyksissä on huomioitu mm. ensi vuonna lakkaavien yksiköiden henkilöstövaikutukset ja muut hyvinvointialueen toimintaan vaikuttavat uudistukset ja muutokset. Esimerkiksi ikääntyneiden palveluissa on huomioitu valmisteilla oleva lakimuutos, jonka myötä iäkkäiden ympärivuorokautisen hoidon toimintayksiköissä henkilöstön vähimmäismitoitus olisi vuoden 2025 alusta lähtien pysyvästi 0,6 työntekijää asiakasta kohden. Vastaava mitoitus oli aiemmin käytössä kevääseen 2023 saakka.
– Tulevat henkilöstövähennykset ovat niin mittavat, että niiden vaikutukset näkyvät väistämättä asiakkaillemme. Teemme kuitenkin kaikkemme, jotta nämä vaikutukset ovat mahdollisimman vähäiset. Lakisääteiset palvelumme turvataan, eikä asiakas- tai potilasturvallisuus vaarannu näiden muutosten myötä, sanoo hyvinvointialuejohtaja Marko Korhonen.
Aluehallituksen puheenjohtajan Riitta Raatikaisen mukaan muutokset ovat kipeitä mutta välttämättömiä.
– Meidän on huolehdittava siitä, että toiminnan taloudellinen perusta kestää myös tulevaisuudessa. Henkilöstökulujen vähentäminen on yksi askel kohti hallitumpaa talouden hoitoa tässä monella tapaa vaikeassa tilanteessa, sanoo Raatikainen.
Aluehallitus päätti kahdesta muutoksesta lopulliseen neuvottelutulokseen. Hyvinvointialuejohtajan esityksestä sosiaalijohtajan ja johtavan ylihoitajan tehtävänkuvat muutetaan nykyistä tarkoituksenmukaisemmiksi. Lisäksi aluehallitus päätti selvittää kahden erikoissairaanhoidon varhaiskasvatuksen työtehtävän järjestelyt.
Monelle irtisanomisuhan alla olevalle työntekijälle voidaan tarjota uusia tehtäviä tai uudelleenkoulutusta
Aluehallituksen päätöksen myötä hyvinvointialueella käynnistyvät selvitykset irtisanomisuhan alla olevien työntekijöiden uudelleen sijoittumisista ja mahdollisista uudelleenkoulutuksista. Esimerkiksi lakkautuvan yksikön tai osaston sosiaali- ja terveysalan ammattilaiselle voidaan tarjota oman alan työtä uudella tehtäväkuvalla. Suunnitelmissa on myös avata yhteensä noin 30 oppisopimuskoulutuspaikkaa hoiva-avustajan tehtäviin.
– Tavoitteenamme on tarjota mahdollisimman monelle nyt irtisanomisuhan alla olevalle työntekijälle tilaisuus jatkaa uudenlaisissa tehtävissä hyvinvointialueella. Kaikille emme kuitenkaan voi välttämättä taata jatkoa, sanoo henkilöstöjohtaja Mari Antikainen.
Lopulliset henkilöstövaikutukset tarkentuvat, kun selviää kuinka moni ottaa tarjottavan uuden tehtävän vastaan ja irtisanottavien uudelleensijoitusmahdollisuudet ovat tiedossa.