Kajaanilaisen Kauko Huovisen herkät akvarellimaalaukset täyttävät Taidekeskus Väinölän toisen kerroksen Sarastus-gallerian. Näyttelyn avajaisia vietetään tiistaina 5.11. ja näyttely on esillä 29.11. saakka. Itseoppinut maalari on tehnyt akvarelleja päätoimisesti vuodesta 1984 alkaen. Teosten tärkeimmät aiheet ovat Pohjois- ja Itä-Suomen erämaat sekä entisajan ihmisten elämänmenoon liittyvät rakennelmat.
Vuodesta 1984 alkaen viime vuosisadan loppuun saakka Huovisen tauluista on pidetty eri puolilla Suomea lukuisa määrä yksityisnäyttelyjä, joista tärkeimpinä 20 näyttelyä Kuhmon kamarimusiikkijuhlilla ja seitsemän Helsingissä. Hän on antanut töitään 1986–1998 vuosittain pidettäviin Kajaanin kuvaamataiteilijoiden yhteisnäyttelyihin.
Huovinen on ollut taiteen työskentelymatkoilla 1991–1998 Kreikassa, Norjassa, Saksassa, Itävallassa sekä Vienan ja Aunuksen Karjalassa. Hän on edustanut Kajaanin kaupunkia juhlanäyttelyissä Unkarin Nyiregyhazassa, Ruotsin Östersundissa ja Saksan Schwalm-Ederissä. Hänen teoksiaan ovat hankkineet muun muassa Kajaanin ja Kuhmon kaupungit, Hyrynsalmen, Sotkamon, Paltamon ja Ristijärven kunnat, Suomen Pankki, Saksan Kreissesparkasse ja Hombergin kaupunki, Säästöpankki, Yhdyspankki, Osuuspankki, Metsähallitus, UPM-Kymmene, Suomen Punainen Risti ja Lääketehdas Leiras.
Kauko Huovinen on tehnyt valtakunnallisen Kajaanin Sana ja sävel -tapahtuman julisteen vuonna 1991 ja on saanut Kajaanin kaupungin taiteilija-apurahan vuosina 1992, 1993 ja 1995.
Akvarellien teosta
Kauko Huovinen sai aloittaessaan valita parhaat saatavissa olevat työvälineet, koska ne ovat akvarellinteossa onnistumisen edellytys. Monien kokeilujen jälkeen hän päätyi paperiin, siveltimiin, värinappeihin ja piirtämiskynään, joista ei ole koskaan luopunut. Hän käyttää vain alle kymmentä perusvärinappia eikä sekoita niitä erilliseen astiaan, vaan suoraan kookkaaseen siveltimeen. Hän käyttää vain yhtä sivellintä, josta sormi erottelee pienempiä osia tarpeen mukaan.
Huovinen käyttää runsaasti vettä, vaikka ”märällä märälle” -tekniikka on vaativa ja riskialtis tapa maalata. Veden päällä liikkuva väri on joskus arvaamaton, mutta antaa parhaimmillaan kuultavan ja ilmeikkään lopputuloksen.
Mieluiten Kauko maalaa työn nopeasti luonnossa tukilevy polvien päällä, vaistonvaraisesti valmiiksi loppuun asti. Hän ei korjaa eikä ylityöstä, vaan jättää työt mieluummin luonnosmaisiksi, jolloin niissä ei ole tukkoon maalaamisen tuntua. Valkoista paperia saa jäädä näkyviin runsaasti valoisuuden antajaksi ja tilan luojaksi.
Tämän vuosisadan puolella Kauko Huovinen on luopunut töidensä esittelystä ja kaikesta julkisuudessa esiintymisestä. Yksinäisyys on kuitenkin tuonut entistä voimakkaammin esiin lapsuudesta saakka esiintyneitä vaikeuksia selviytyä jokapäiväisestä elämästä.
