Kun on usean vuosikymmenien ajan kirjoittanut ammatikseen ainoastaan teatterille, siksi erheellisesti voi kuvitella, että siirtyminen proosan kirjoittamiseen on helppoa. Kun paperille laittaa kirjaimia järjestykseen, pitää aina saada lukijan aivoissa tapahtumaan.
Näin tiivisti tuntemuksiaan Turussa asuva Mikko Koivusalo, joka on toiminut teatterin parissa 30 vuotta kirjailijana, suomentajana ja muusikkona. Hänen tuotantonsa käsittää komedioita, revyitä, lastennäytelmiä, oopperoita, sävellyksiä ja sanoituksia sekä musikaalisuomennosten lisäksi Bob Dylanin, Leonard Cohenin ja Paul Simonin tuotannosta koostuvia lauluiltoja.
Koivusalo oli yksi kirjailijavieraista Pieksämäen Dekkarit Festivaalin kaksipäiväisessä tapahtumassa Häkkilän tilalla – kirjapöydällä hänen esikoiskirjansa, arvoitusdekkari Nuku nuku nurmilintu. Proosan alueelle siirtymisessään hän kertoo kohdanneensa yllättävän vaikeita ongelmia. Esikoisteoksen kirjoittaminen oli hänellä ollut jo pitkään ajatuksissa. Eläkkeelle jäätyään se toteutui.
– On todella iso askel ruveta kirjoittamaan proosaa, koska teatterissahan on puvustaja, lavastaja, maskeeraaja, ohjaaja ja näyttelijät – he ovat kaikki tekemässä elävää esitystä.
– Proosaa kirjoittaessa ensimmäisiä vaikeimpia kysymyksiä oli se, että kuinka paljon kuvata henkilöiden ulkonäköä tai tilaa, jossa jotakin tapahtuu. Tulin siihen tulokseen, että vähän riittää, kun sen tekee dialogia ujuttaen – tavoitteena elävät ihmiset.
Mikko Koivusalo kertoo olleensa innokas lukija lapsuudestaan lähtien. Saatuaan käsiinsä ensimmäisen Agatha Christien kirjan, hän tajusi sellaisenkin kerronlajin olevan olemassa. Kerronlaji, jossa kirjailija huiputtaa lukijaa, tai yrittää huiputtaa ja arvuutella – ja lukija kirjan lopussa huomaa tulleensa huijatuksi.
– Kuinka ihanaa on, että kirjan lopussa saa yllärin. Agatha Christie voitti minut monta kertaa ja suorituksenarvoa nostaa se, että vanhimmat Christiet ovat 100 vuotta vanhoja kirjoja. Niitä luetaan edelleen ja yllätetään uudet sukupolvet – se on aikamoinen saavutus.
Musiikki
Mikko Koivusalo kertoo tehneensä revyitä ammattiteattereille uransa aikana aika lailla yhtäjaksoisesti noin 15 vuoden ajan. Eräänlainen yksi päätyö olivat lauluillat, joihin hän suomensi Paul Simonin, Leonard Cohenin ja Bon Dylanin sävelteoksia. Lauluillat olivat kiertue-esityksiä useilla paikkakunnilla Suomessa.
– Leonard Cohenin tappoi korona – hänen lauluiltojaan ehdimme esittää parikymmentä kertaa. Hänen kappaleestaan Hallelujah -levyversiossa on neljä säkeistöä, mutta hän kirjoitti niitä paljon enemmän, 80 säkeistöä. Hän on julkaissut kaikkiaan seitsemän säkeistöä runokirjassaan, Koivusalo kertoo. Lauluilloissa nämä seitsemän säkeistöä olivat hänen suomennoksinaan.
Musikaalisuomennosten saralla Koivusalon kynänjälki on mukana useissa nimekkäissä tuotannoissa.
– Jos on taitavasti riimitelty kappale, pitää olla myös taitavasti riimitelty suomeksi, hän sanoo.