Lauantaina 13.7.2024 juhlitaan sekä 25-vuotiasta Taidekeskus Väinölää että Väinölä-rakennuksesta julkistettavaa historiateosta. Taidekeskus Väinölästä on tullut niin paikallisesti kuin valtakunnallisesti tunnettu, vetovoimainen kulttuurikohde ympärivuotisine näyttelyineen ja kesäisine naivistinäyttelyineen.
Lauantain juhlaan johdattaa klo 13 alkava, juonnettu katujunakierros Päiviönsaaressa. Kalakukko-katujuna puikkelehtii jäljittäen menneitä asioita, kurkistetaan myös veden äärelle ja kuullaan kiinnostavia tarinoita junamatkan aikana – ollaan aikamatkalla Väinölän ympäristössä.
Varsinainen juhlatilaisuus alkaa klo 14 Wäinölä Areenassa. Taidekeskuksen vaiheita juhlistetaan puhein ja kakkukahvein. Tilaisuudessa julkistetaan myös talon 111-vuotista historiaa käsittelevä historiateos Väinölä – talo koivujen katveessa. Puheenvuoroissa muistellaan Väinölä-rakennuksen vaiheita ja taidekeskuksen vireitä toimintavuosia. Puheenvuoroja kuullaan muun muassa Taidekeskus Väinölän galleristi Timo Hämäläiseltä, ex-kaupunginjohtaja Matti Reijoselta, emeritusprofessori Hannu Itkoselta, FM Helena Itkoselta, arkkitehti Lasse Kosuselta sekä Väinölän perheeltä ja ystäviltä.
Värikästä paikalliskulttuuria
Väinölä-teos on toteutettu yhteisöllisenä hankkeena, joten se tuo arvokkaan lisän paikalliseen kotiseututyöhön. Väinölä-rakennuksen vaiheiden lisäksi teoksessa valaistaan teollisen yhdyskunnan rakenteellisia muutoksia, yritysten, kaupungin ja järjestöjen päätöksentekoa sekä ihmisten elämäntapojen uusiutumista. Teos tuottaa näkökulman myös teollisen paikkakunnan ruotsinkielisen yhteisön elämään ja merkitykseen osana Varkauden modernisoitumista ja teollista historiaa.
Kirjan aineisto on koottu mm. järjestämällä yhteisöllisiä muistelutilaisuuksia sekä lukemalla intensiivisesti aikalaisdokumentaatiota (muistelut, lehtiaineistot, kirjallisuus, yms.). Kirjoitustyöhön on kannustettu mukaan Väinölässä ja sen lähipiirissä vaikuttaneita. Teosta varten on tehty myös yli 30 haastattelua.
Ahlström-yhtiö rakensi Ivar ja Valter Thomén piirtämän Väinölän insinöörien ja virkailijoiden viihtyisäksi paritaloksi vuonna 1913. Ahlströmin myytyä rakennuksen 1980-luvulla taloon muutti Varkauden kaupungin kulttuuritoimisto ja rakennus palveli myös yhteisöjen harrastus- ja kokoustilana.
Vuonna 1999 Väinölä siirtyi yksityisomistukseen, ja 2000-luvulla Väinölä on tullut tunnetuksi valtakunnallisena taidekeskuksena, jossa on toteutettu satoja taidenäyttelyjä ja järjestetty lukematon määrä erilaisia kulttuuritilaisuuksia, taidetyöpajoja, teematapahtumia, yhdistysten tapaamisia ja kokouksia. Paikallisen taide-elämän lisäksi Väinölä on etenkin kesäisin merkittävä ulkopaikkakuntalaisten vierailukohde. Yli kymmenen vuoden ajan taidekeskuksessa on toteutettu laaja valtakunnallinen Iloa… Naivistit -näyttely.
Väinölän värikkäät vaiheet ovat olleet merkittävä osa niin varkautelaista ja päiviönsaarelaista paikalliskulttuuria kuin Suomen teollistumisen historiaa. Runsaasti kuvitetun teoksen toteutuksesta vastaa ryhmä, jossa on niin tutkimusosaamista kuin kokemustietoakin.
Kirjan toimitustyöstä vastaavat emeritusprofessori Hannu Itkonen ja filosofin maisteri Helena Itkonen. Työryhmässä ovat toimineet lisäksi galleristi Timo Hämäläinen ja kirjallisuusterapia- ja sanataideohjaaja, taiteilija Marja-Muusa Hämäläinen sekä päätoimittaja Antti Aho. Lisäksi teokseen ovat kirjoittaneet tekstejä mm. rakennusmestari Riitta Asikainen, naivistitaiteilijat Stig Jansson ja Kikka Nyrén, arkkitehti Lasse Kosunen sekä opetus- ja kulttuuriministeriön ylijohtaja emeritus FT Tapio Kosunen.
Arvokas paikka
Väinölän kulttuurihistoriallista merkitystä valaisevat seuraavat lainaukset:
”Väinölä on yksi harvoista Päiviönsaaressa säilyneistä rakennuksista, jotka on rakennettu ennen toista maailmansotaa. Alueelta on viimeisten 50 vuoden aikana purettu tai palanut tusinan verran nykyisin arvokkaaksi luettavaa rakennusta. Väinölä on säilynyt hyvin ja sillä on sekä rakennushistoriallista, paikallishistoriallista että kulttuurihistoriallista arvoa. On onni, että rakennukselle on löytynyt luonteva uusi käyttötarkoitus.”
– Lasse Kosunen, arkkitehti, Tampere
”Väinölä edustaa Varkauden sykähdyttävintä rakennustaidetta. Taidekeskus Väinölä on arvokas paikka arvokkaassa ympäristössä. Monille entisille ja nykyisille varkautelaisille Väinölä on osa tuttua miljöötä, joka on kulttuurisesti muokannut ihmisiä.”
– Matti Itkonen, filosofi, Jyväskylä
Väinölä toivottaa tervetulleeksi
Taidekeskus Väinölästä on tullut merkittävä paikka monelle taiteilijallekin. Kesäisten naivistinäyttelyiden pitkäaikaiset taiteilijat kirjoittavat lämpimästi Väinölän hengestä:
”Kun avaan oven Väinölään, menneen ajan rauha tulee vastaan. Tuntuu kuin joku laittaisi lämpimän käden olkapäälleni. Kiire katoaa. Väinölä on kuin syntynyt naivismia varten. Siellä aistii historian ja ihmiskohtalot. On arvokas kulttuuriteko, että kaksi ihmistä on ymmärtänyt ottaa tämän talon sielun talteen tehden elämäntyönsä sen hyväksi. He arvostavat niitä perusarvoja, jotka ovat häviämässä digiajan vauhdissa.
Väinölä vahvistaa tunnetta, että naivismi kuvaa kypsyneen ihmisen ajatuksia. Naivistinäyttely saa koko perheen hymyilemään, ja lapset haluavat piirtää samanhenkisesti kotonakin. Piirtämisestä voi syntyä luova harrastus, jossa on uuden taiteilijan alku.”
– Stig Jansson, Porvoo
”Kaikesta huomaa, että talosta ja pihapiiristä on huolehdittu perinteitä kunnioittaen. Liian harvoin vanha ja kaunis rakennus saa ansaitsemansa arvostuksen ja vaalinnan. Väinölän keltainen kulttuurin kotitalo on onnellinen poikkeus. Timo ja Marja-Muusa ovat vaivojaan säästämättä, vuosien ajan ahertaneet pitäen hyvin rakennetun talon loistavassa kunnossa. Talo on jokapäiväisessä käytössä, arjessa ja juhlissa. Ikkunat ovat kirkkaat, lautalattiat hohtavassa maalissa, ja puhdistettu katto suojaa kauniin keltaisia ulkoseiniä. Kukkaistutukset ilahduttavat, ja vehreät puut havisevat.
Väinölän henki on syntynyt pitkään jatkuneesta sinnikkäästä työstä kulttuurin ja ihmisten hyvinvoinnin hyväksi. Kun tulin Varkauteen naivistien ensimmäiseen kesänäyttelyyn vuonna 2012, tuntui kuin olisin ollut Väinölässä ennenkin: talo toivotti minutkin tervetulleeksi.”
– Kikka Nyrén, Lahti