Suomalaisten syömästä kotimaisesta villikalasta 75 prosenttia on itse pyydettyä. Ilman vapaa-ajankalastuksen säilymistä suosittuna harrastuksena olisi syömämme kala nykyistäkin useammin peräisin ulkomailta ja todennäköisesti myös perinteiset kotimaisen kalan käyttötavat katoamassa. Suomen Vapaa-ajankalastajien syyskokous kiittää kaikkia kotimaisen kalan käyttämisen perinteitä ylläpitäviä vapaa-ajankalastajia sekä linjaa, että vapaa-ajankalastuksen merkitys osana Kotimaisen kalan edistämisohjelmaa on tunnistettava ja tunnustettava.
Luonnonvarakeskuksen tuoreen tiedon mukaan suomalaiset syövät vuodessa keskimäärin 4,36 kiloa kotimaista kalaa. Tästä on reilut kaksi kiloa vapaa-ajankalastettua, 1,6 kiloa viljeltyä kalaa ja loput kaupallisesti pyydettyä. Vaikka sekä syömämme kotimaisen kalan että itse pyydetyn kalan määrät ovat kasvussa, on kalan käyttöä mahdollista ja toivottavaa lisätä.
Harrastusnäkökulmasta keskeistä on taitojen lisääminen. Vapaa-ajankalastajat tarjoavatkin laajalti mahdollisuuksia niin kalastus- ja kuin kalankäsittelytaitojen oppimiseen sekä kannustavat käyttämään enenevästi ja monipuolisemmin kalasaaliita ravinnoksi. Kuluvan Kalastus maistuu! -teemavuotensa myötä Suomen Vapaa-ajankalastajat kannustaa ja tarjoaa vinkkejä niin kalastustapoihin kuin kalankäsittelyyn ja -valmistukseen vapaa-ajankalastaja.fi/kalastusmaistuu -sivustollaan. Sieltä löytyvät myös mm. linkit järjestön opastaviin kalankäsittelyvideoihin. Käytännön opastusta vavan tai veitsen varressa puolestaan tarjoavat monet järjestön jäsenseurat erilaisissa kalastustapahtumissaan ja -kursseillaan.
Kalastusharrastukseen kytkeytyvä kalan syöminen ei jakaudu väestössä tasaisesti, vaikka suomalaisista jopa 1,8 miljoonaa kertoo kalastavansa. Todennäköisesti kalaruoan esiintyminen kotien ruokapöydissä vaihtelee lähes jokapäiväisestä täysin kalattomiin koteihin. Hyvin harva on kuitenkaan ympärivuotisesti omavarainen kalan syöjä. Kalan syöntiin tottuneet harrastajat ovatkin oletettavasti keskivertoa yleisemmin myös ostamassa viljeltyä tai kaupallisesti pyydettyä kotimaista kalaa.
– Vaikka terveellisen kotimaisen kalan käytön lisääminen on kalatalouden toimijoita laajalti yhdistävä tavoite, keskitytään Kotimaisen kalan edistämisohjelman toimenpiteissä yksin elinkeinokalatalouden, kalanjalostuksen ja -kaupan edistämiseen, toteaa Suomen Vapaa-ajankalastajien toiminnanjohtaja Olli Saari.
Helsingissä lauantaina 25. marraskuuta kokoontunut Suomen Vapaa-ajankalastajien syyskokous katsoo, että vapaa-ajankalastuksen rooli ja mahdollisuudet on tunnistettava osaksi Orpon hallitusohjelmaankin kirjattua Kotimaisen kalan edistämisohjelmaa. Kokouksessa myös vahvistettiin, että Vapaa-ajankalastajat jatkaa Kalastus maistuu -teemalla vuonna 2024.