Täytyy uskaltaa. Sen osoitti Varkauden ev.lut. seurakunta järjestämällä Varkaus-päivien päättäjäispäivän iltana lauantaina 9.9. pääkirkossa konsertin ”Ei rakkaus yötä pelkää”. Rock- ja heavy-taustainen, varkautelainen artisti Marcus Lång oli konsertoimassa bändinsä kanssa. Ja uskallus kannatti. Konsertin käsiohjelmat loppuivat pikaisesti ja arviolta n. 700 ihmistä oli täpötäydessä kirkkosalissa kuulemassa vahvaa ja tunteikasta musiikkitulkintaa.
Reilun tunnin mittainen konsertti koostui Kirkan tulkitsemista sävelteoksista vuosien varrelta. Välispiikissä Marcus Lång totesikin, että kyseessä on tribuuttikonsertti Kirkalle, joka aloitti uransa jo 1960-luvun alkupuolella The Creatures -yhtyeessä. Rock-miehenä hän kertoi tunteneensa olevan hyvin pitkään, kunnes tyylisuunta 1980-luvun loppupuolella vaihtui kevyempään suomalaiseen musiikkiin, paljolti säveltäjä ja tuottaja Kassu Halosen toimesta.
Konsertti oli minulle nostalginen musiikkimatka 60-luvun loppupuolilta lähtien. Kun konsertin alkupuolella alkoi soida ”Alku kaiken kauniin” – olin ”myytyä miestä”, musiikki vei mennessään. Kuultiin musiikkia englanniksi ja suomeksi. Odotin, että tuleekohan yksi minulle merkityksellinen voimabiisi – ja tuli – ”Silta yli synkän virran”.
Kun konsertti oli päättynyt eikä aplodeerauksista tullut loppua, kuultiin vielä encoreina Kirkan yksi läpilyöntilaulu ”Leijat” ja ”Sain elämältä minkä hain” – yleisön taputtaessa käsillään tahtia. Niin – tuleekohan musiikkia kuunnellessa aina kuunneltua sanoja…
Marcus Lång Bandn kokoonpano Varkauden konsertissa: Marcus Lång, laulu, Hannu Ala, piano ja koskettimet, Aleksi Hirvonen, kitarat, Tapani Vaahervaara, basso, Olli Ranttila, rummut ja lyömäsoittimet, Kai Lång, rummut ja lyömäsoittimet.
Kirkkosali ei ole suinkaan helppo tapaus musiikin äänentoiston ja miksauksen kannalta – äänimaailma on helposti kumeaa. Varkauden konsertissa homma oli hoidossa ja varsinkin laulu- ja kitarasaundit olivat upeita. Vokalisti Marcus Lång iski itsensä likoon täysillä – tulkinta tuli koko kehosta ja sydämestä. Ja ainakin minun korviini tuli kieltämättä useasti mieleen Kirka.
Musiikki luo kuvia – mielikuvia ja muistoja. Livemusiikilla on ihmeellinen voima esittämispaikasta riippumatta – ja ehkä juuri siksi…
Vesa Moilanen
