Elämä muodostuu sarjasta muutoksia. 110-vuotias Väinölä-talo elää tätä päivää ja jatkaa vireästi tuleviin aikoihin. Lauantaina 19.8. vietettiin Taidekeskus Väinölän kesän kiitosjuhlaa Wäinölä Areenalla.
Varkauden Soittokunta/VT23 Jatsiorkesteri viihdytti juhlan alkajaisiksi, kapellimestarina Janne Juutilainen.
Iloa koettiin yhdessä olosta ja siitä, että tapahtumia Väinölässä oli ollut erittäin runsaasti, Väinölä-rakennuksesta ilmestyy kirja ensi keväänä ja kävijöitä kesän valtakunnallisessa naivistinäyttelyssä on ollut todella paljon, eri puolilta Suomea. Haikeutta toi tilanteeseen mukaan se, että samalla vietettiin näyttelyn päättymispäivää tämän kesän osalta. Ilon aiheena oli tapahtuman liittyminen 110-vuotiaiden varkautelaistahojen yhteiseen juhlapäivään.
Timo Hämäläinen
Taidekeskus Väinölän galleristi Timo Hämäläinen totesi juhlan tervetulosanoissaan, että kesän aikana Varkaus on saanut todella paljon positiivista palautetta näyttelyvierailta. Palautteissa on mm. mainittu, että Varkaudessa on paljon mielenkiintoista nähtävää ja kokemista sekä myös paikkakunnan kauneus on viehättänyt.
Varkauden kaupungin matkailun ja Navitas Yrityspalveluiden tervehdyksen tilaisuuteen toi yritysasiantuntija Kirsi Mutka-Paintola. Hän nosti puheenvuorossaan mainiosti esiin asian nimeltä ilo, joka on hyviä vaikutuksia aikaan saava elämän ainesosa.
Kirsi Mutka-Paintola
– Väinölä on pitkään tuonut koettavaksi iloa, joka yhdistää kaikkia tänään juhlivia toimijoita – ilon tuottaminen kanssaihmisille yhdistää. Kulttuuri, taide eikä vähiten Väinölän henki vaikuttavat vahvasti mieleen, sanoi Mutka-Paintola, joka myös totesi viime vuosien olleen täynnä surullisia uutisia maailmassamme. Eli ilon vastavoimaa tarvitaan avuksi ihmisten jaksamiseen. Jotta spontaani hymy ja ystävällisyys olisivat olemassa.
– Kun mikä tahansa tuote tai palvelu aiheuttavat ihmisissä vahvan tunnetason reaktion, liikauttaa sydämessä – se sitouttaa palvelunkäyttäjäksi uudelleen. Ilo on se elämänliima, joka sitouttaa kävijänsä Väinölään ja juhliviin toimijoihin. Jos kykenemme tuomaan saman ilon kaikkiin Varkauden seudun matkailupalveluihin, meillä on olemassa liima, joka saa ihmiset palaamaan tänne uudelleen.
– Ilo voi olla meidän seutumme aineeton luksus, se onnellisuuden siemen, jota ihmiset etsivät ja saapuvat etsimään. Tarjotessamme tulijoille ilonelämyksiä, eurojen lisäksi meitä palkitsee myös se, että olemme tehneet samalla jotakin hyvää kanssaihmisillemme.
Kirsi Mutka-Paintola toivotti kaikkea hyvää tuleviin ilon vuosiin ja että kaikki 110-vuotisuuttaan juhlivat toimijat yhdessä nostattaisivat hymyn ihmisten huulille jatkossakin. Puheenvuoronsa loppuun hän lainasi Friedrich Nietzschen sanoja: ”Jos opimme paremmin iloitsemaan itse, niin paremmin unohdamme satuttaa toisia.”
Otsikolla ”Väinölä 110-vuotiaiden joukossa” emeritusprofessori Hannu Itkonen lähti Väinölän pihasta liikkeelle katsomaan maailmanmenoa 1800-luvun lopulta lähtien. Hän loi katsauksen menneisyyteen, jonka valossa pystyi näkemään nykypäivän.
Suomi oli suurten muutosten kourissa, teollisuuteen investoitiin, Väinölä-rakennus oli yksi osa kasvun prosessia Varkaudessa – talon myös kuvastaessa Varkauteen syntynyttä hierarkiaa rakennuskannan osalta. Kaikkinensa pystytettyjen rakennusten ja perustettujen kulttuuriorganisaatioiden tehtävien moninaisuus osoitti aikanaan Varkauden kehittymisen ripeyttä.
Hannu Itkonen
Puheessaan Itkonen silmäili tiiviin historiakatsauksen muodossa seitsemää juhlivaa tahoa: Varkauden Wanha Asema, Kansankeittiö (Ravintola Kaks Ruusua), Warkaus VII-hinaaja, Varkauden Teatteri, Puurtilan Martat, Varkauden Soittokunta ja Väinölä-rakennus.
– Omalla tavallaan 110-vuotiaat ovat olleet rakentamassa Varkautta. Kolme juhlavuottaan viettäviä ovat rakennuksia, jotka ovat liittyneet merkittävällä tavalla paikkakunnan muutokseen. Warkaus VII muistuttaa paikallisesta laivanrakennusteollisuudesta ja yleisemmin teollisuuden muutoksesta. Varkauden Teatteri, Varkauden Soittokunta ja Puurtilan Martat ovat osoituksena kulttuuritoimintojen laajenemisesta ja järjestötoimintojen viriämisestä Suomessa.
– Juhlivissa yhteisöissä sukupolvet ja toimintamuodot ovat uusiutuneet. Jokin perustamisvaiheessa keskeinen idea on kuitenkin kantanut ja toiminta on jatkunut 110 vuoden ajan. Tätä voidaan pitää saavutuksena, hän sanoi ja jatkoi, että nykypäivänä on ensiarvoisen merkityksellistä tuntea paikkakunnan historia. Menneisyyden ymmärtäminen tekee hyvää niin paljasjalkaisille paikkakuntalaisille kuin muualta muuttaneille tai paikkakunnalla vieraileville.
– Omalla toiminnallaan 110-vuotista taivaltaan juhlivat tahot ovat olleet rakentamassa varkautelaista yhdyskuntaa. Erityisen upeaa on se, että juhlijoilla on historiatietoisuutta ja että niiden toiminta jatkuu osana varkautelaista paikallisperinnettä ja kulttuuria. Hienoa on myös se, että Väinölä ja lukuisat naivistitaiteilijat ovat kantaneet kortensa kekoon Varkauden ja koko suomalaisen yhteiskunnan rakennustyöhön, emeritusprofessori Hannu Itkonen totesi.
”Muistot kantavat” oli tämän kesän valtakunnallisen naivistinäyttelyn teemana Taidekeskus Väinölässä. Näyttelyn kuraattori, tapahtumatuottaja Marja-Muusa Hämäläinen kertoi kiitosjuhlassa, millaisia jälkiä on jäänyt muistojen helminauhaan.
Marja-Muusa Hämäläinen
– Naivismi on hyvän mielen, sydämestä lähtevää taidetta, joka on hyväksytty ”ismi” taiteen parissa. Se on hyväksytty taidemuotona, joka on herännyt silloin kun yhteiskunnassa tai elämässä on ollut vastoinkäymisiä – ei arvotettuna taiteen oikeaoppisuuden mukaan.
– Näyttelyn jättämä jälki on ollut koskettava, koska muistot kantavat. Näyttelyssä kävijät ovat avanneet omia sydämiään ja muistojaan – ovat tulleet kosketetuiksi.
Elämä on iloa ja surua. Puheenvuorossaan Marja-Muusa Hämäläinen lainasi Maaret Kallion kolumnia ”Älä koskaan väheksy pienten hetkien suurta rakkautta”. Pienet hetket, pieni hymy, pieni katse, pieni sana – ne ovat kantamassa eteenpäin kun ihmiset ovat läsnä toistensa kanssa – läsnä omana itsenään omassa elämässään, hyväksyen toinen toisemme sellaisena kuin toinen on.
Helena Itkonen johdatti Wäinölä Areenan yleisön yhteislausuntaan.
Naivistinäyttelyyn osallistuneita taiteilijoita oli saapunut juhlaan runsaslukuisesti.
Naivistinäyttelyn kiinnostavuutta osoitti omalta osaltaan näyttelyn Taideseikkailun palkintojen arvonta – yksi palkinto Helsinkiin, yksi Rovaniemelle ja yksi Varkauteen. Perinteiseen tapaan kesän kiitosjuhlaan kuuluivat makoisat maittavat Wäinölä Areenalla esimerkiksi paistettuja muikkuja nauttimalla.
