Maarianvaaran teatterin tähtivierailu Pähkinäsaari 1323 -rajakarnevaali avaa teatterisyksyn Varkauden Teatterissa. Pähkinäsaari 1323 -rajakarnevaali juhlii ja hulluttelee kulttuurieroilla
Tänä vuonna myyttisen Pähkinäsaaren rauhan solmimisesta on kulunut 700 vuotta! Kiertävä
ammattiteatteri, Maarianvaaran teatteri juhlii suomalaisuuden tärkeää merkkivuotta maata kiertävällä
Pähkinäsaari 1323 -rajakarnevaali -esityksellä.
Esityksen ensi-ilta ja kantaesitys on Varkauden Teatterissa Pähkinäsaaren rauhan solmimisen vuosipäivänä
lauantaina 12. elokuuta klo 18.
Pähkinäsaari 1323 -rajakarnevaali kysyy, asuuko Suomessa kaksi kansaa ja miten itä- länsisuomalaiset
eroavat toisistaan?
Maarianvaaran teatterin esityksessä niin kielessä, ajattelutavoissa, sairastavuudessa kuin
pensasaidanleikkuutavoissakin ilmenevät kulttuurierot muuntuvat ilottelevaksi teatterileikiksi ja
vallattomaksi aikamatkaksi vuosisataiseen historiaan. Lavalla nähdään kiertueteatterikonkarit Henry
Räsänen ja Timoi Munne sekä harmonikkataiteilija Janne Vänskä.
Vallattoman huumorin ja reipashenkisen musiikin seppelöimä Pähkinäsaari 1323 -rajakarnevaali kestää
reilun puolitoista tuntia ja sen ohjannut Juhani Joensuu.
Esitys vierailee Varkauden Teatterissa toistamiseen lauantaina 8.9. klo 18. Juhlavuoden aikana esitys
nähdään lisäksi mm. Raahessa, Imatralla, Joensuussa, Kuopiossa, Outokummussa ja Viitasaarella.
Arvioitu kesto n. 1,5 tuntia, sisältäen 20 minuutin väliajan. Ovimyynti avautuu tunti ennen näytöksen alkua. Liput ovat myynnissä: www.varkaudenteatteri.fi
Syventävää taustatietoa esityksestä:
”Pähkinäsaari 1323 -rajakarnevaalissa lähdemme tutkailemaan suomalaisuuden kansankulttuurista ja
geneettistä jakolinjaa, jonka on sanottu monessa asiassa noudattavan Pähkinäsaaren rauhan rajaa.
Uskomme vallitsevan tieteellisen käsityksen tavoin, ettei Pähkinäsaaren rauha ole sinänsä näitä eroja
aiheuttanut, mutta taiteen tekijöinä olemme kiinnostuneita siitä myyttisestä tarinallisuudesta, jota
aiheeseen liitetään.”
”Viime aikoina olemme tutustuneet tutkimustuloksiin, jotka kyseenalaistavat Pähkinäsaaren rauhan
rajalinjan olemassaolon sellaisena täsmällisenä maastomerkintänä kuin me sen nykypäivästä käsin helposti
ymmärrämme. Tarkan historiallisen faktan sijaan taiteemme lähtökohta on enemmän Pähkinäsaaren
rauhan symboliikassa, joka kuvaa laajemminkin idän ja lännen rajaproblematiikkaa suomalaisuuden syntyprosessissa.”