Soep hyvinnii! Kyllä. Vt23 Jatsiorkesteri tarjosi Warkaus-salissa mieluisan jazz-elämyksen konsertissaan ”Sway – Keinu kanssamme kesään”. Ja kyllä todella keinuttiin ja rytmivarvas vipatti. Kaikkinensa parisenkymmentä esiintyjää lavalla, mukaan lukien kapellimestari Janne Juutilainen ja solisti Maria Loponen, joka nyt debytoi bigbandin keuloilla. Kuultiin monipuolinen valikoima tuttuja jazz- ja lattaristandardeja, uudella, tuoreella tavalla sovitettuina. Ja myös uudempaa musiikkia.
Konsertti oli yksi osio Varkauden soittokunnan 110-vuotisjuhlavuotta. Kyllä paikallinen tehtaanjohtaja aikoinaan oli viisas mies, se tuli myös ilmi koko konsertin ajan heijastetuista kuvista. Yhdessä niissä kerrottiin: ”Varkauden tehtaan soittokunta perustettiin 1913 Walter Ahlströmin käskystä. Ensimmäinen kapellimestari oli Ilmari Kivisalo.”
Ja nyt on tultu tähän päivään. Konsertin aikana kapellimestari Janne Juutilainen välispiikeillään taustoitti soittokunnan historiaa kuten myös esitettäviä kappaleita. Vt23 Jatsiorkesteri on Soisalo-opiston puhallinorkesteri ja sen verran historiaa, että idea lähti liikkeelle nelisen vuotta sitten. Uudenlaista nuottikuvan lukemista on harjoiteltu uutterasti ja opit ovat asettuneet uomiinsa.
Nimihistoriasta sen verran, että yhdistävänä tekijänä on Valtatie 23. Vt23 Jatsiorkesterissa on soittajia Varkaudesta, Pieksämäeltä, Joroisista ja Leppävirralta. Ja bigbandin nimi kuvastaa myös sitä, että Varkauden soittokunta on 110-vuotias ja suomalainen jazzin juuret ovat 1910-1920-luvuilta. Siksi nimi ihan suomalaisittain Jatsiorkesteri.
Vt23 Jatsiorkesterin sointi oli jykevää. Puhallinsektiot kävivät sooloissaan vuoropuhelua, rummut, basso ja kitara antamassa tarvittavat mausteet. Väliajan kahvipöydässä sainkin kuulla, että Maria Loposella on laulaminen kulkenut mukana ihan pienestä pitäen. Useita genrejä hän on jo ehtinyt laulaa uransa aikana. Nyt oli vuorossa bigband-musiikki. Erityisesti jäi mieleeni hänen herkkä tulkintansa ”Cry me a River”.
Mielenkiintoinen ja varmasti monille ennen kuulematon oli konsertin päätöskappale ”Summertime” funk-versiona. Mutta – ainakin minulle jäi korvamadoksi konsertin nimikkokappale ”Sway”. Keinutaan yhdessä kesään.
Jälleen kerran on todettava, että musiikki tuo mukanaan kuvia. Kun väliaika oli päättymässä ja yleisöä virtasi katsomoon, orkesteri jo aloitti soittoaan verkkaisesti ilman kapellimestaria. Biisi ”When The Saints Go Marching In” toi silmieni eteen elokuvissa ja televisiossa nähdyn hautajaissaattueen Yhdysvalloissa jatsiorkesterin säestyksellä – kauan aikaa sitten…
Sen verran tulevaisuudenverhoa raotti kapellimestari Janne Juutilainen, että marraskuun 11. päivänä on tulossa uusi konsertti. Ja Jannen mukaan konsertissa onkin kaksi solistia. Voidaan jäädä mielenkiinnolla ja hyvällä mielellä odottamaan.
Vesa Moilanen