Juuret Varkaudessa – vetovoima- ja pitovoimatekijöinä

”Kunnioitetaan ja kuunnellaan toisiamme ja tehdään yhteistä hyvää varkautelaisille.” Ne olivat Kirja-Varkaus ry:n puheenjohtaja Marketta Takkun saatesanat seminaarin päättyessä Warkaus-salissa. Seminaari oli nimeltään ”Elämää sinnittelevässä pikkukaupungissa – varkautelaisten arki ja hyvinvointi” ja se liittyi VARKAUS-päivien ohjelmaan pohjautuen tutkimuksiin ja samannimiseen kirjaan. Seminaarin järjestäjänä toimi Kirja-Varkaus ry.

Paljon tuli asiaa ja ajattelemisenaihetta seminaariyleisölle – havaintoja siitä, että elinvoimainen elinkeinoelämä luo mahdollisuuksia myös hyvään elämään yksilötasolla. Seminaarissa voitiin muodostaa näkymää, millainen kaupunki Varkaus on ja millainen halutaan olla. Ja mitä asioita tulisi ottaa huomioon, jotta Varkaus voisi kehittyä yhä paremmaksi paikaksi elää, asua, yrittää.

Seminaarin avaussanoissaan apulaiskaupunginjohtaja Joonas Hänninen toi esille, että Varkaus on kulkenut vaikean tien, mutta ei ole hiipuva teollisuuskaupunki. Tämän päivän Varkaus on globaali kärkitoimija monella sektorilla.

– Kirjan otsikko on raflaava. Toki on sinnittelyä, mutta myös vahvaa tekemistä ja osaamista. Kiitos kuuluu yrityksille, jotka ovat elinvoimaa rakentaneet, sanoi Hänninen, jonka mukaan identiteettimuutos vie aikaa.  Siihen tarvitaan rohkeutta viedä yhdenmukaista, kestävää viestiä eteenpäin. Ja ehkä ns. ”Lapinlisää” tarvittaisiin myös Varkaudesta puhuttaessa.

Varkauden kaupunki tekee parhaillaan strategiatyötä. Hännisen mielestä seminaari oli loistava pohjustus strategiatyölle. Hän toivoi strategiassa voimakkaasti nousevan esiin osallisuuden, yhteisöllisyyden ja identiteetin.

Joonas Hänninen

Tutkimusvuosi 2016

Seminaariotsikon mukaiset asiat kohdentuivat vuoteen 2016, jonka ajankohdan jälkeen Varkaudessa on tapahtunut paljonkin myönteiseen suuntaan. Ennen tuota ajankohtaa taustalla oli ollut vaikuttamassa traumaattinen ja epävarmuuden jakso, suurteollisuuden muutosten vuoksi. Oli paljon kysymyksiä mutta ei vastauksia. Se näkyi ihmisten asenteissa.

Kirjan aineiston kokoamisessa on vastuuhenkilönä toiminut emeritaprofessori Vilma Hänninen, jonka mukaan Varkaus valikoitui kohteeksi mm. siksi, että paikkakunta on kohdannut haasteita, mutta näyttää selviytyvän niiden kanssa. Ja otsikossa oleva sana ”sinnittely” ei tarkoita sitä, että juuri ja juuri ollaan pää pinnan yläpuolella. Tutkimuksessa oli postikysely lähetetty 5.000 varkautelaisille, iältään 18-85 vuotta. Lopullinen vastaajamäärä oli 1970 (39%) kyselyn saaneista. Erityismielenkiinto tutkimuksessa kohdistui nuoriin aikuisiin (18-35-vuotiaat). Suullisia haastatteluja tutkimuksessa tehtiin 76.

Kirjan tarkoituksena on tuottaa tietoa tavallisesta, nykyajan suomalaisesta pienestä kaupungista sen asukkaiden näkökulmasta. Ja se tutkimuksen aineiston pohjalta on varkautelaisille peili, jonka kautta voi tutkistella ja miettiä – ketä ollaan ja missä ollaan menossa.

Vilma Hänninen

Vilma Hänninen kävi läpi Varkauden historiaa nykypäivän taustana – perustuen professori Hannu Itkosen ja vanhempi yliopistonlehtori Arto Nevalan artikkeliin ”Varkaus yhteiskunnallisten murrosten näyttämönä 1900-luvun alusta nykypäivään”. Hänninen sanoi, että tutkimukseen osallistuneisiin tutkijoihin on tullut ”pieni varkautelainen” – halutaan olla mukana kaupungin kehittymisessä.

Hänen esityksensä jälkeen saatiin kommentti yleisön joukosta, kun Martti Lamberg kertoi, että parasta aikaa on tekeillä Varkauden teollisuushistoria Jyväskylän yliopiston toimesta. Rahoitusta historiankirjoitukseen on kaikkiaan 360.000 euroa – Koneen Säätiöltä 200.000 euroa, SumitomoSHI FW Energia Oy, ANDRITZ ja Stora Enso ovat yhdessä rahoittaneet 100.000 euroa ja Varkauden kaupunki 60.000 euroa.

Koossa pitävä ”kitti”

Luonnollisesti seminaari sisälsi paljon asiaa tehdyn tutkimuksen tuloksista. Yhteiskuntapolitiikan yliopistonlehtori Antero Puhakan teemana oli ”Varkautelaiset työssä”. Varkautta hän luonnehti merkittävän teollisen historian omaavana, kutistuvana kaupunkina. ”Kutistuva kaupunki” on yleisesti tutkimuksissa kansainvälisesti käytetty termi, joka kuvastaa mm. väestönkehitystä tai työpaikkojen määrää. Puhakan mukaan tutkimuksessa tuli esiin kaikkinensa positiivinen kokonaiskuva. Suurimmalla osalla vastanneista oli vakaa työura sekä menneisyyden että tulevaisuuden suhteen. Erääksi pohdinnan aiheeksi nousi, että tulisiko toimenpiteet fokusoida heihin, joilla on jo kytköksiä alueella. Ja se, mitkä ovat Varkauden vetovoima- ja kiinnipitotekijät, jotta Varkaudessa pysytään, alueelle muutetaan ja jäädään.

Antero Puhakka

Kaupungin asukkaiden näkökulmasta ihmissuhteet ovat tärkeä hyvinvoinnin osatekijä – suorastaan sen perusta. Kaupungin näkökulmasta asukkaiden hyvät ja keskinäiset suhteet ja verkostot muodostavat yhteisön sosiaalista pääoma – vähentävät muuttohalua muualle, muodostavat yhteisöä koossa pitävää ”kittiä” ja vahvistavat kaupungin elinvoimaisuutta. Kummastakin näkökulmasta katsottuna ihannetilanne olisi, että kukaan ei jäisi verkostojen ulkopuolelle.

Vilma Hännisen puheenvuoro ”Varkautelaisten sosiaaliset suhteet” perustui hänen ja Katja Lötjösen Artikkeliin ”Varkautelaisten sosiaaliset suhteet hyvinvoinnin osatekijöinä”. Puheenvuoron loppupohdinnassa Hänninen nosti esille, että varkautelaisten asiat ovat aika hyvällä tolalla. Mutta – erityisesti työn ulkopuolella ja ilman parisuhdetta olevat miehet ovat heikommassa asemassa.

– Näyttää siltä, että varkautelaisten ihmissuhdepiirit ovat pieniä ja tiiviitä, usein perhe- ja sukulaisuussuhteisiin perustuvia. Olisi hyvä olla myös laajempia, ”heikkoihin siteisiin” perustuvia tuttavapiirejä ja sosiaalisia yhteisöjä. Miten pienten piirien ulkopuolista, ”toreilla ja turuilla” toteutuvaa sosiaalista kanssakäymistä voisi edistää, hän kysyi.

Juuret Varkaudessa

Seminaaritauon jälkeen tietyllä tavalla jatkettiin samojen aihepiirien parissa, tarkastellen koettua, subjektiivista hyvinvointia, onnellisuutta ja elämään tyytyväisyyttä – näkökulman ollessa perheessä.

Anna-Maija Castren

– Perheenjäsenillä ja ystävillä on suuri merkitys siinä, kuinka hyvinvoivaksi ihmiset itsensä kokevat. Erityisesti se, että on saman kotitalouden jakava puoliso, näyttää vaikuttavan onnellisuuteen. Suhteen laadulla merkitys onnellisuudelle ja elämäntyytyväisyydelle vaihtelee. Yleensä sosiaaliset suhteet ovat tärkeämpiä naisten hyvinvoinnin ja onnellisuuden kannalta. Parisuhteessa eläminen vaikuttaa suojaavan yksinäisyyden kokemuksilta erityisesti miehiä, sosiologian apulaisprofessori Anna-Maija Castren totesi.

Emeritaprofessori Vilma Hännisen puheenvuoro ”Varkaus nuoren aikuisen kotikaupunkina” perustui hänen ja Mervi Issakaisen artikkeliin ”Kotikaupungin merkitys varkautelaisen nuoren aikuisen elämänkulussa ja arjessa”. Esityksen loppupohdinnassa todettiin, että Varkaus on vetovoimainen kotikaupunki lapsiperheille, joiden vanhemmilla on työtä. Juuret Varkaudessa vahvistavat kiinnittymistä paikkakunnalle.

– Luonnonläheisyys on keskeinen etu, mutta myös lisää kaupunkimaisuutta kaivataan. Vaikeammaksi kiinnittymisen kokevat he, joilta puuttuu elämän tukipilareita – työ, perhe tai muut sosiaaliset suhteet. Tarvitaan lisää työpaikkoja, lisää mahdollisuuksia sosiaalisten suhteiden solmimiseen. Helpommin sanottu kuin tehty, Hänninen sanoi puheenvuoronsa päätteeksi.                             

”Nuorten aikuisten elämää Varkaudessa” -otsikolla asiaa selvittivät sosiologian yliopistonlehtori Pekka Kuusela ja sosiaalipsykologian yliopisto-opettaja Mikko Saastamoinen – puhuttiin mm. X- ja Y-sukupolvien eroista. Kyselyn vastauksissa oli saatu esiin muun muassa se, että enemmän koulutuksen avulla itsellään on paremmat mahdollisuudet kehittää itseään työssä.

Pekka Kuusela

Esityksen loppupohdinnassa todettiin tärkeänä asiana nuorten työmarkkina-aseman heikentyminen ja se, että epävarmuus on tullut osaksi työelämää pätkätöiden, määräaikaisten työsuhteiden ja työttömyyden muodossa. Nuoret ovat tietoisia koulutuksen merkityksestä eli koulutushalukkuutta on työelämässä, sen ohessa ja myös uudelle alalle.

Mikko Saastamoinen

Tutkimus myös osoitti, että harrastuksen ja tietototekniikan käyttö voidaan nähdä enemmän yhteisölliseksi ja arkielämään liittyviksi asioiksi kuin niistä erillisiksi – some ja tietototekniikka palvelevat sosiaalisia verkostoja ja niiden ylläpitämistä. Samoin todettiin, että järjestöillä ja paikallisyhteisöillä on iso merkitys nuorten aikuisten arjessa. Nuorilla identiteetti rakentuu paikallisesti ja on sidoksissa itselle tärkeisiin elämänalueisiin.

Hyvinvointi

Ennen seminaarin loppukeskustelua Vilma Hänninen käsitteli aihetta ”Varkautelaisten hyvinvointi” – perustuen useiden tekijöiden artikkeleihin.

– Asukkaiden näkökulmasta hyvinvointi on itseisarvo, kaikkien tavoittelema tila. Kaupungin näkökulmasta hyvinvoinnin mahdollistaminen on kaupungin ydintehtävä, jota muut asiat palvelevat – samalla asukkaiden hyvinvointi lisää kaupungin elinvoimaisuutta ja vähentää sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvetta, sanoi Hänninen, jonka mukaan suurin osa varkautelaisista näyttää voivan hyvin.

– Kuitenkin myös hyvinvoinnin puutteita esiintyy. Niitä tuottavat erityisesti työttömyys, toimeentulo-ongelmat ja terveydentilaan heikkous. On tuettava toimeentuloa ja terveyspalveluita, osallisuutta työhön ja harrastuksiin, tuettava liikunnallista elämäntapaa, ehkäistävä yksinäisyyttä ja vaalittava luottamusta.

– Kunnan peruspalvelut – kuten päivähoito, koulutus ja terveyspalvelut ovat keskeinen tekijä hyvinvoinnin lisääjänä ja nuorten aikuisten tulevaisuudenuskon vahvistajana. Lisäksi on tärkeää tarjota erityisiä tukipalveluja vaikeissa elämäntilanteissa selviytymiseen. Erityisiä toimia tulisi suunnata niille henkilöille, joiden hyvinvointi on heikointa, hän kiteytti.

Kansainvälinen Varkaus

Kylläpä tuli tärkeää asiaa seminaarissa ja sen päättäneessä keskustelussa, jossa seminaaripuheenvuorojen esittäjien lisäksi oli mukana Varkauden kaupunginjohtaja Hannu Tsupari, apulaiskaupunginjohtaja Joonas Hännisen toimiessa paneelin puheenjohtajana. Hänninen iloitsikin hyvistä näkökulmista, jotka arkielämän kokemuksien kautta on havaittavissa. Mutta mukana myös aika yllättäviäkin ja kiinnostavia havaintoja, jotka eivät normaalin elämän kautta ilmiöitä seuraamalla tule esille.

Seminaariyleisöltä tuli kysymyksiä ja kommentteja. Turun ylioston kielentutkija Leena Kolehmainen kertoi tekevänsä kielitieteellistä tutkimusta Varkauden monikielisyydestä historiassa ja nykyisyydessä. Hän oli kiinnittänyt huomiota tutkimusaineistosta kootun kirjan sivuilla olevaan tekstiin, että Varkaus on edelleen ruotsinkielisempi kuin Pohjois-Savo keskimäärin ja ulkomaalaisten kansalaisten osuus Varkaudessa on korkeampi kuin Pohjois-Savossa keskimäärin.

Apulaiskaupunginjohtaja Hänninen sanoi globaalin yhteyden paikallisuuteen olevan haastava ja ulkomaalaisilla on hankaluuksia löytää omaa paikkaansa työn ulkopuolella. Hännisen mukaan kaupungissa on lähdetty selvittämään sitä miten kansainvälisillä osaajilla olisi kotoisa, hyvä elämä ja voisivat integroitua Varkauteen.

Hyvästä tutkimuksesta kiitteli Leena Mäki-Patola ja kysyi, että olisiko mahdollisuutta tehdä jatkotutkimus asetettujen kysymysten ja aihepiirien valossa – lisättynä joillakin merkittävillä tämänhetkisillä tarpeilla. Jatkotutkimusta kommentoitiin hyväksi ideaksi ja tarpeelliseksi.

Kritiikkiä tutkimuksesta esitti Erkki Lehtonen, koska hänen mielestään tutkimuksessa ei ole huomioitu esimerkiksi senioreita ja lapsia. Samaten Ilpo Henttinen kommentoi, että tutkimuksen johtopäätöksistä on sinänsä vaikea nähdä todellisuutta – esimerkiksi nuorten mielenterveys- ja huumeongelmat ovat vakavat.

Päätöskeskustelussa tuli voimakkaasti esiin pendelöinti ja esimerkiksi se, että korkeasti koulutettuja henkilöitä käy töissä Varkaudessa, mutta he asuvat toisella paikkakunnalla. Yleisen elinvoiman ja hyvinvoinnin kannalta olisi tärkeää, että iso osa täällä töissä käyvistä ihmisistä asuisi Varkaudessa. ”Tuhannen taalan kysymys” – mitkä olisivat Varkaudelle vetovoima- ja pitovoimatekijät ja miten niitä voitaisiin edistää.

Kaupunginjohtaja Hannu Tsupari totesi, että Varkaudessa ei enää sinnitellä, vaan kohta jo porskutellaan toivojen mukaan. Mahdollinen uusi tutkimusaineisto toisikin toisenlaisia tuloksia.

Martti Lamberg nosti esille myös sen, että pitäisi luoda edellytyksiä tonttipolitiikan kautta. Esimerkiksi Kangaslammin kaupunginosassa on rantoja ja järviä, joita kaupunki voisi kaavoittaa. Hänen mielestään Varkaudella on kaikki edellytykset rakentaa yhteiskuntaa edelleen – 200 vuoden teollisuushistorian jälkeenkin.

Seminaari jätti varmasti paljon pohdittavaa. Kirja ja sen valkoiset sivut odottavat kirjoittamista itse kultakin meistä. Kirja-Varkaus oli tärkeällä asialla seminaarin järjestäjänä. Toivottavasti tapahtuma saa jatkoa tulevaisuudessa.

Jätä kommentti