Neljättä kertaa järjestetyn Rikospaikkana Varkaus – Dekkarit-festivaalin toisen päivän kattaus elokuun ensimmäisenä viikonloppuna oli täpötäynnä mielenkiintoista ohjelmaa. Warkauden Klubin salissa istuessaan sai välistä tunteen, että oli seuraamassa jotakin television true crime -sarjaa. Oman mielenkiintoisen vivahteen päivälle antoi rikostoimittaja Miika Viljakaisen teema ”Suomalainen sarjamurha” Jaakko Ikosen haastattelemana.
Viljakaisen mukaan maassamme on 1-2 sarjamurhatapausta vuosikymmenessä. Hänen suorittamiensa tutkimusten perusteella useimmat murhasarjat alkavat kehittyä jo teini-iässä ja toteutuvat 20-25 vuoden iässä. Maamme nykytilanteesta hän kommentoi, että sarjamurhaajilla on rikkonaisia perhetaustoja, mutta tapauksia löytyy myös hyvistä perheistä.
Viljakainen selosti seikkaperäisesti muun muassa vuoden 1971 liftarisurmia, jossa tekijänä oli ollut ”sadistinen sarjamurhaaja ja seksuaalinen saalistaja” Ensio Koivunen, joka oli aikoinaan rötöstellyt myös Savon alueella, mm. Varkauden seudulla. Vuonna 2003 kuolleen Koivusen viimeiseksi asuinpaikkakunnaksi on merkitty Varkaus.
”Mafiaelämää” -aiheella olivat rikoskirjailija Harri Nykänen ja entinen ammattirikollinen Matti Sarén kirjabloggari Piritta Ojaniemen haastateltavina. Sarénin tarinan Harri Nykänen on laittanut kirjankansien väliin – kirja nimetään ”Arvokuljetusryöstäjä”. Parikymmentä ryöstöä ”tehtaillut” Sarén kertoi, että Ruotsissa rikoksia tehtiin työkseen. Erona suomalaiseen rikollisuuteen oli, että ryöstöä treenattiin jopa vuosi. Sarénin tarinasta on jo tehty optiosopimus tv-sarjasta, johon näyttelijöiksi on tulossa kovia nimiä Ruotsista.
Sarén kertoi, että nykyään hänellä on Helsingissä rakennusfirma, hän viettää normaalia elämää ja katuu tekemiään asioita. Nyt on eri arvot ja asiat.
Tutkija, kirjailija Virpi Hämeen-Anttilan otsikkona Dekkarit-festiivalin ohjelmistossa oli ”Rikos ennen ja nyt” dekkaristi Mari Pyyn haastateltavana. Hämeen-Anttilan mukaan yhteiskunnan vähäosaisten kanssa rikoksilla on yhteytensä. Nykyajan rikostekniikka on hänen mielestään ”tylsää” – on dna-analyysit ja laboratoriot.
Hyvin informatiivista sisältöä kuultiin ruotsinsuomalaiselta psykologian tohtori, tutkija, kirjailija ja inspiraatioluennoitsija Angela Aholalta – aiheenaan ”Mielikuvan vaikutus rikosoikeudenkäyntiin”. Hänen mukaansa psykologia on mukana jokaisessa paikassa, rikoksentekijän sukupuoli vaikuttaa oikeudessa ja tuomarit, kuten myös käräjäoikeuden maallikkojäsenet ovat ihmisiä. Aholaa haastatteli Mari Pyy.
Sairaalamiljöö muodostaa herkullisen pohjan dekkareiden kirjoittamiseen. Jännityksenaiheita löytyy – sairaala on oma maailmansa. Pelkästään sairaalamiljööstä ei Suomessa ole kovin paljon kirjoitettu dekkareita. Yksi dekkaristi löytyy Joensuusta, 23 vuotta päivystyspoliklinikkatyötä tehnyt lääkintävahtimestari Mika Kähkönen, jota haastatteli Harri Koivistoinen. Kähkösen mukaan rikostapahtumia on sairaaloissa, on väkivaltaa ja uhkatilanteita – myös vihapuhetta kuulee sairaalamaailmassa.
”Yksityisetsivä rikoskirjan sankarina” oli aiheena dekkaristi Ari Wahlstenilla. Yksityisetsivien toiminta onkin perustana omalle rikostyypilleen, salapoliisiromaanille, jonka nimessä näkyy yksityisetsivän vanha ja epävirallinen nimitys. Yksityisetsivä on kirjallisesti kiehtova hahmo muodostaen vaihtoehdon rikoksia selvittävälle viranomaiselle, poliisille. Wahlstenia haastatteli Vesa Moilanen.
Läntisestä naapurimaasta, Ruotsista kirjailijavieraana festivaalilla oli Dag Öhrlund, jonka teemana oli ”Psykopaatit keskuudessamme”. Öhrlundin kirja ”Tuomari” on ilmestynyt suomeksi aivan äskettäin, heinäkuun lopulla. Kirjan on suomentanut Timo Korppi ja kirjan on kustantanut varkautelainen Light House Media. Kirja on ensimmäinen osa Öhrlundin trilogiasta, toinen osa ilmestyy ensi vuonna ja kolmas vuonna 2022. ”Tuomari” on kolmessa formaatissa – kirjana, äänikirjana ja sähköisenä kirjana. ”Tuomari” kertoo dekkarin keinoin psykopatiasta ja sen merkityksestä yhteiskunnalle ja tulevaisuudelle.
Dag Öhrlund on kirjoittanut yli 30 kirjaa, joista suurin osa on rikosromaaneja. Hän myös on ollut osallisena lukuisissa muissa kirjatuotannoissa. Öhrlundilla on pitkä saavutusten lista ja hän on saanut ruotsalaisia palkitsemisia tuotannostaan, josta kirjoja on käännetty lähestulkoon kymmenellä eri kielellä.
Dekkarit-festivaalin lauantain iltagaalassa valtakunnallisen rikosnovellikirjoituskilpailun parhaana palkittiin turkulainen Jesse Eteläaho. Illan musiikista vastasivat fadolaulaja Anita De Coteau kitaristinaan Jari Lehtonen sekä KUKKA.