Heidi Köngäksen romaaniin perustuva Sandra-monologinäytelmä tulee myös Varkauteen. Sadan vuoden takaiset tapahtumat ovat sisältönä näytelmässä, jonka kirjailija on dramatisoinut näyttelijä Kaija Pakariselle ja sellisti, muusikko Lea Pekkalalle. Esityksen musiikki on Bachia, Oskar Merikantoa ja Lea Pekkalan tähän säveltämiä katkelmia. Näytelmä nähdään Warkauden Klubilla Lakanateatterin tuotantona torstaina 5.9. klo 19.
Tätä ennen, klo 17 Kirja-Varkaus ry:n vieraana Heidi Köngäs kertoo Sandra -näytelmän taustoista ja syksyllä ilmestyvästä uudesta romaanistaan Mirjami, joka tietyllä tavalla jatkaa Sandran tarinaa.
Heidi Köngäs on kirjoittanut seitsemän romaania ja kolme lastenkirjaa. Hänet tunnetaan eritoten elokuva- ja tv-ohjauksistaan. Päätyönään hän oli Yle Draaman ohjaaja. (Kuva: Anne Kojola)
Sandra on näytelmä naisesta, joka jää tiukkaan paikkaan sisällissodan keskelle viiden lapsen ja appivanhempien kanssa. Hän odottaa kuudettaan, kun mies joutuu punakaartiin, appi ammutaan, sota tulee naapuriin. Mutta kovimman taistelun nainen käy omassa saunassaan.
Näytelmän ensiesitys oli 8.9.2018 Ruovedellä, lähellä tapahtumien todellisia tapahtumapaikkoja. Sen jälkeen Sandra on kiertänyt Suomea ja se on esitetty Kansallisteatterissa, Espoon kaupunginteatterissa, Vantaan teatterissa, Kuopion ja Kajaanin kaupunginteatterissa sekä lukuisissa pienemmissä tiloissa muun muassa Turussa, Seinäjoella ja Mäntässä. Tähän mennessä sen on nähnyt yli 4 000 katsojaa.
– Tarinan tosipohja on oman isoäitini kokemuksissa, mutta sisältö tietysti fiktiota, Köngäs sanoo. – Isoäitini kuoli jo kun olin vasta pikkutyttö. Sandra on lohdullinen tarina. Näytelmässä kuten romaanissakin kerrotaan Sandran rakastumisesta ja naimisiin menosta ja kuinka ihana asia oli oman torpan saaminen. Vaikka aihe on rankka, silti mennään myös valoisien kuvien kautta.
Idea romaanin dramatisoinnista syntyi Ittipään työväentalolla Ruovedellä, kun Köngäs oli katsomassa sitä lukijatapaamista varten. Siellä yli satavuotiaiden, käsin veistettyjen hirsiseinien sisällä hän tajusi, miten Sandran käsivarsia voisi levittää juuri siihen tilaan.
Kiertäessään eri puolilla Suomea puhumassa romaanistaan Köngäs oli nähnyt, kuinka syvälle romaani oli koskettanut ihmisiä – siihen oli peilattu omia juuria, sukujen kokemuksia, yrityksiä ymmärtää, mitä oli tapahtunut vuonna 1918.
– Ittipään työväentalolla ajattelin heti sellisti Lea Pekkalaa, hänen musiikillista lahjakkuuttaan, kykyä käyttää musiikkia näyttämöllä kansanlauluista Bachiin, Järnefeltiin tai vaikka siinä lähellä, Vilppulan puolella, kesäänsä viettäneen Oskar Merikannon musiikkiin. Pekkala teki musiikin ohjaamaani Tauno Tukevan sota -nimiseen televisiosarjaan ja käytti siinä taitojaan eturivin sellistinä, samoin kuin elokuvassani Hyväntekijä. Hän osaa myös improvisoida, reagoimalla ja vahvistamalla tekstin ja näyttelijän sanoja ja tuntoja. Hänen soittimensa on täynnä sydämenlyöntejä, Köngäs sanoo.
Kaija Pakarinen oli mukana jo Köngäksen ensimmäisessä elokuvassa Suklaasydän vuonna 1990 ja myös viimeisimmässä elokuvassa Nuoruustango (2017).
– Kaija Pakarisen näyttelijänlaadussa on sellaista kiistatonta herkkyyden voimaa, että tuntui helpota ajatella häntä Sandrana. Kaija Pakarinen on niitä näyttelijöitä, joiden puolelle katsoja menee.
Heidi Köngäs käyttää Sandra-romaanissaan kolmea kertojaääntä, joista yksi on nykyajassa, mutta sovitusta näyttämölle tehdessään hän valitsi vain Sandran näkökulman. Tarinaan liittyy miehen vienti punakaartiin, iäkkään apen mestaus, ärhäkän anopin uhma ja Sandran oma taistelu lasten kokemaa nälkää vastaan.
Sandra on esitys, jonka kosketuspinta ei ole hetkessä, vaan ajassa. Heidi Köngäs uskookin, että ihmiset tulevat esityksestä ravituiksi.
– Maailma on tälläkin hetkellä täynnä naisia, jotka ovat samassa tilanteessa kuin Sandra sata vuotta sitten: rintamien keskellä, lastensa kanssa miettimässä, miten heidät ruokkii, millä selviää seuraavaan päivään, hän sanoo.
Esiintyjät: Kaija Pakarinen, Lea Pekkala. Lavastus: Tarja Väätänen. Puvustus: Outi Harjupatana. Graafikko: Anna Lehtonen Tuotanto: Lakanateatteri 2018 Dramatisointi ja ohjaus: Heidi Köngäs
Ilman väliaikaa oleva esitys kestää tunnin.