”Iloa – Elämää”. Se on nimenä valtakunnallisella naivistitaiteen näyttelyllä Taidekeskus Väinölässä Varkaudessa. Näyttely avattiin lauantaina 25.5. ja on nähtävillä 24.8. saakka. Mukana teoksia 62 taiteilijalta – nähtävillä on Suomen naivismin kärkipäätä ja tulevia kärkinaivisteja. Nyt kyseessä on kahdeksas naivistitaiteen suurkatselmus Varkaudessa.
Näyttelyn naivistien joukossa on taiteilijoita, jotka ovat teoksillaan olleet mukana alusta alkaen. Taidekeskus Väinölän näyttely ei jämähdä paikoilleen, vaan kulkee eteenpäin – vuosittain uusia taiteilijoita on viidenneksen verran. Ehtona näyttelyyn on, että teokset ovat uusia eivätkä ole olleet esillä muualla. Tämän kesän näyttelyn eräänä erikoispiirteenä on myös se, että mukana on opettaja- ja oppilasesittäytymisiä.
Näyttelyn kuraattori Marja-Muusa Hämäläisen harras toivomus on, että näyttelyssä voi kokea, hiljentyä, kohdata, rauhoittua – antaa teosten puhua niin, että katsojan sielu ehtii mukaan.
– Elämässä kiirehditään ja mennään eteenpäin – huomaamatta, näkemättä, kokematta, kohtaamatta. Naivistit ovat sydämentaiteilijoita ja näyttelyllä toivotaan saavutettavan ja huomattavan kohtaamisen merkitys – jotta pysähdyttäisiin elämään. Jos teoksesta ei välity sielunsointi, niin se ei ole naivismia. Naivismi on kokonaisvaltaista tunteidentulkintaa – sydämellä näkee hyvin, silmillään ei aina näe, hän totesi.
Näyttelyn julistetaiteilija Sinikka Hurskaisen mukaan naivistinen taide pursuaa moninaista elämää. Kaikkinensa taiteen määritelmää analysoidessaan hän sanoi, että kaikki se, mikä jää taiteilijan ja katsojan väliin, sitä kutsutaan taiteeksi.
– Taide eri muodoissaan on ehtymätöntä, kun vain uskaltaa sen antaa viedä. Tämä näyttely on siitä hyvä esimerkki – jokainen taiteilija on uskaltanut taiteen viedä. Upeiden taulujen lisäksi haluan nostaa esille taulujenripustuksen, joka on yllättänyt vuosi vuodelta. Jokaisella teoksella on itseisarvonsa, mutta samalla ne keskustelevat toistensa kanssa. Ripustus itsessään on mestariteos, hän luonnehti.
Naivistinäyttelyn avajaisjuhlan yhteydessä Taidekeskus Väinölän galleristi Timo Hämäläinen kertoi käynnistään Tiedekeskus Heurekassa, jonka banderolli julisti, että leikkiminen on tutkimisen korkein muoto. Toisena mieleen jääneenä lauseena hän nosti esille, että mielikuvitus on ihmisen supervoima.
– Luovalla ihmisellä on mielikuvitusta, hän on supervoima, etsii uusia ratkaisuja elämään. Nämä yhdessä mahdollistavat vapaasti virtaavan elämän – leikin ja mielikuvituksen huikean yhteistyön, jolla saa aikaan vaikka mitä. Uskon, että naivistisella taiteella on oma, iso merkityksensä leikin ja mielikuvituksen saralla kuvataiteen keinona. Vapauttaen turhista nipotuksista ja jännityksistä – vapauttaen yksilön piilossa olevia voimia, sanoi Timo Hämäläinen ja iloitsi yhdessä paikalla olijoiden kanssa siitä, että kaupunginjohtaja Hannu Tsupari on vuosittain ollut avaamassa näyttelyä – ikään kuin näyttelyn suojelijana.
Kaupunginjohtaja Tsupari toi puheenvuorossaan esille Varkauden kaupungin 90-vuotisjuhlavuoden ja sen, että naivistinäyttely on vakiintunut Varkauden kesään oleellisesti liittyvänä tärkeänä tapahtumana. Niinpä hän lupasikin, että ensi vuodesta alkaen naivistinäyttely nimetään kaupungin talousarviossa ja tuki sidotaan talousarvioon.
Sade tietää onnea. Naivistinäyttelyn avajaistapahtuman yhteydessä Wäinölä Areenalla alkuun saatiin sadetta – onnea naivistinäyttelylle ja Varkauden kaupungille. Avajaistapahtumaan paikalla olleet naivistit saapuivat Kalakukko-katujunan kyydillä, WAU eli Warkauden Ukuleleorkesteri viihdytti soitollaan ja lauluillaan, nokipannukahvi ja paistetut muikut maistuivat. Se oli iloa ja elämää – sitä me kaikki tarvitsemme.
(Klikkaamalla kuvaa, pääset galleriaan.)
