Lasten LukuVarkaus 2019 -lastenkirjallisuuspalkinnon finaalikirjojen ja palkinnosta päättävän lapsiraadin julkistamistilaisuus pidettiin keskiviikkona 27.2. Vekara-Varkaus -festivaaliviikon arvoja kunnioittaen, voittajakirjan valitsee lapsiraati, tänä vuonna kuudesta esiraadin valitsemasta lastenromaanista. Julkistamistilaisuudessa paikalla olivat lapsiraadin lisäksi palkinnon perustajatahojen edustajat sekä finaalikirjat valinneen esiraadin edustajia.
Vuodesta 2001 on Varkaudessa jaettu lastenkirjallisuuspalkinto, joka poikkeaa kaikista muista Suomessa jaettavista valtakunnallisista kirjallisuuspalkinnoista. Valtakunnallisen Lasten LukuVarkaus -kirjallisuuspalkinnon perustivat vuonna 2001 Stora Enso Oyj sekä Varkauden kaupunki. Palkinto jaetaan vuosittain Suomessa ja suomenkielellä julkaistulle lastenromaanille. Palkinto on suuruudeltaan 3.500 €.
Lasten LukuVarkaus -kirjallisuuspalkinnon esiraati kävi läpi vuonna 2018 julkaistun lastenkirjallisuuden. Raati luki kaikki Suomessa suomenkielellä vuonna 2018 ilmestyneet lastenromaanit, jotka kuuluivat palkinnon kategoriaan, niitä oli noin 60 kpl. Suomalaisen lastenkirjallisuuden tasoa kuvaa se, että tälläkin kertaa todella monia hyviä ehdokkaita jouduttiin jättämään pois.
Kirjojen yleisilme oli se, että kirjailijat tarttuivat ajankohtaisiin aiheisiin lasten elämässä kuten uusioperheiden arkeen ja ystävyyteen. Vuonna 2018 korostuivat myös historialliset ja ekologiset teemat.
Vuonna 2019 Lasten LukuVarkaus -palkinnosta kisaavat seuraavat 6 ehdokasta: Bagge, Tapani, kuvitus Carlos da Cruz: Aavehevosen arvoitus (Karisto), Brunila, Marjut: Immu ja Torninvartijat (Myllylahti), Heikkilä, Mervi: Revonpuro (Karisto), Keski-Mäenpää, Alina ja Kati: Varastettu vaivaisakka (Suomen Lähetysseura), Kujanpää, Mari: 102 askelta mummilaan (Otava), Noronen, Paula, kuvitus Terese Bast: Supermarsu ja roskaavat ryökäleet (Tammi).
3.500 euron palkinnosta päättää Varkauden alakouluja edustava lapsiraati: Könönpellon koulu: Lumi Saari 3B, Neea Kolari 4 B, Riina Rämö 5 B Repokankaan koulu: Anette Kokki 3.lk, Aada Hyppönen 3.lk, Lotta Juvonen 5.lk
Finaalikirjat valinneeseen esiraatiin kuuluivat: Maija-Helena Soininen (Stora Enso Oyj), Katriina Leväinen ja Leena Ruotsalainen (Varkauden kaupunginkirjaston lasten- ja nuortenosasto), Anu Ruotsalainen ja Minna Heikkinen (Suomalainen Kirjakauppa Oy, Varkaus), Heli Sutinen (Vekara-Varkaus festivaaliviikko) ja filosofian lisensiaatti Petri Pietiläinen.
LukuVarkaus -palkinnon voittajakirja julkistetaan ja kirjailija palkitaan keskiviikkona 12.6.2019 Vekara-Varkaus -festivaaliviikolla.
Lasten LukuVarkaus 2019 -finaalikirjojen ja kirjailijoiden esittely
Bagge, Tapani: Aavehevosen arvoitus, kuvitus Carlos da Cruz (Karisto)
Aavehevosen arvoitus aloittaa lasten seikkailusarjan, jossa tutkitaan salaperäisiä tapauksia noin vuonna 1910. Itsepintainen sumu riivaa syksyistä Helsinkiä öisin. Sumussa laukkaa aavehevonen, joka rikkoo liikkeiden näyteikkunoita Aleksanterinkadulla ja sotkee Esplanadin istutuksia. Poliisi on ymmällä. Kun hevonen iskee Stockmannin tavarataloon, jossa Heikin äiti on myyjänä, Heikki perustaa kaveriensa kanssa salaseuran Apassit. Apassit päättävät ottaa selvää aavehevosen arvoituksesta. He joutuvat elämänsä seikkailuun, josta ei puutu vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Samalla lukija tutustuu yli sadan vuoden takaiseen Helsinkiin ja sen värikkäisiin hahmoihin.
Tapani Bagge (s. 1962) on vapaa kirjailija, joka on julkaissut toista sataa kirjaa ja palkittu lähes kaikesta, mihin on ryhtynyt. Hän kirjoittaa kaikenikäisille, etupäässä jännitystä ja huumoria: kirjoja, kuunnelmia, näytelmiä, sarjakuva- ja tv-käsikirjoituksia sekä laulutekstejä. Bagge on kirjoittanut elääkseen 20-vuotiaasta lähtien.
Brunila, Marjut: Immu ja Torninvartijat (Myllylahti)
11-vuotias Ilmari löytää koulun kevätretkellä Littoistenjärven rannasta salaperäisen pullopostin. Mennessään yöllä Littoisten Verkatehtaalle hän tapaa salaseuraan kuuluvat Lukaksen, Lotan ja Nikon sekä koiran, joka ei hauku eikä murise. Kun yksinäinen Ilmari todistaa rohkeutensa, hän pääsee Klaanin jäseneksi. Näin Ilmarista tulee Immu. Polkupyörävarkaita jäljittäessään koko salaseura joutuu kiperiin tilanteisiin. Jännittävien tapahtumien lomassa se kuvaa koskettavasti aikuisten elämää lapsen silmin. Immun tarina kertoo yksinäisyydestä, rohkeudesta ja erilaisista lähtökohdista tulevien lasten ystävyydestä ja sen merkityksestä.
Marjut Brunila (s. 1963) on turkulainen kasvatustieteiden maisteri ja lasten- ja nuortenkirjailija. Immu ja Torninvartijat on Brunilan esikoisteos, joka sijoittuu hänen asuinympäristöönsä Littoisten Verkatehtaalle. Brunila on kirjoittanut aina. Haaveet kirjailijanurasta syntyivät jo 1970-luvun alkumetreillä, kun hän sai lukea Puolalan kansakoulussa kirjoittamani tarinan koko luokalle toisena kouluvuotena. Opettajantyöstä hän jäi pois vuonna 2013 keskittyäkseen kirjoittamiseen. Ensimmäinen onnistuminen oli pääsy Reviiri-antologiaan vuonna 2015 lasten- ja nuortentarinallaan Ruusunen. Kirjoittamisen luontainen kohderyhmä hänelle ovat lapset ja nuoret, joista hänellä on vuosikymmenten kokemus.
Heikkilä, Mervi: Revonpuro (Karisto)
Pöllö-tyttö asuu sokean parantaja-äitinsä kanssa metsämökissä. Metsän eläimet ovat hänen ystäviään. Metsässä on myös vaaroja, mutta Pöllölle se on silti toinen koti. Eräänä päivänä Pöllö ystävystyy kahden pojan Matruksen ja Hiiskun kanssa. He kertovat Pöllölle tyrmistyttävän uutisen: Pöllön rakas metsä on uhattuna. Yhdessä pojat ja Pöllö joutuvat vaaralliseen seikkailuun. Samalla Pöllön perhettä koskeva suuri salaisuus raottaa verhoaan. Revonpuro aloittaa uuden fantasiakirjasarjan, jossa kerrotaan luonnosta ja sen suojelemisesta, kiemuraisista ihmis-, ystävyys- ja valtasuhteista sekä arkisista, mutta myös yliluonnollisista ilmiöistä.
Mervi Heikkilä (synt. 1974) on kirjailija ja Seinäjoen kaupunginkirjaston kirjastotoimenjohtaja. Heikkilän teos Louhen liitto (2015) oli Topelius-palkintoehdokkaana vuonna 2016. Raadin mukaan kirjassa yhdistyvät taidokkaasti arki ja fantasia. Heikkilä hyödyntää kirjassa suomalaista mytologiaa ja kansanperinnettä. Heikkilä on koulutukseltaan filosofian maisteri. Hän asuu Ylistarossa.
Keski-Mäenpää Alina ja Kati: Varastettu vaivaisakka (Suomen Lähetysseura)
Koko kylän väki hämmästyy, kun kirkon pihassa iät ja ajat seissyt maankuulu vaivaisakka katoaa. Se on varastettu todella huonoon aikaan, vain viikko ennen presidentin vierailua. Kuka voi olla niin röyhkeä, että vie ison puisen akan? Ystävykset Taimi ja Luka perustavat Etsiväkaksikon ja alkavat selvittää asiaa. Johtolankoja ja epäiltyjä löytyykin useita, mutta kuka on loppujen lopuksi syyllinen? Kirjan ovat kirjoittaneet yhdessä äiti ja tytär. Selkeästi etenevä seikkailukertomus tarjoaa hauskoja juonenkäänteitä ja oivaltavia ratkaisuja.
Alina Keski-Mäenpää (s. 2008) on neljäsluokkalainen koululainen, joka harrastaa kirjoittamista, saksofonin soittoa, tanssia ja lentopalloa. Hän kirjoittaa parhaillaan äitinsä Katin kanssa jatko-osaa Varastettu vaivaisakka -kirjaan. Alina on viettänyt elämästään neljä ensimmäistä vuotta Etiopiassa, jossa hänen vanhempansa olivat töissä. Nykyään Alina asuu Soinissa ja hänellä on kolme sisarusta.
Kati Keski-Mäenpää (s. 1975) on kasvatustieteen tohtori, luokanopettaja ja neljän lapsen äiti. Hän on kirjoittanut aiemmin kirjat Puhuvat kädet – Mirja Himanen ja Mekonnen Mulat kuurojentyössä Etiopiassa (Suomen Lähetysseura, 2012), Yllätyksiä opetusvälinevarastossa (Suomen Lähetysseura, 2017) ja Jaettu matka – Sadun syöpätarina (BoD, 2019).
Kujanpää, Mari: 102 askelta mummilaan (Otava)
Akselin mummi on kiva, maailman paras. Akselilla on lyhyt matka mummin luo: hänen pitää vain juosta pihan poikki. Mummi jaksaa aina kertoa ja lukea. Mummi tietää kaiken. Hän osaa keittää enemmän puuroa niinä aamuina, joina Akseli tulee mummilaan. Hän osaa kutoa oikeankokoiset villasukat kaikille, myös Akselin isoveljille ja -siskoille. Mutta sitten mummi alkaa unohdella asioita, pieniä ja isoja. Lämmin tarina pojan ja mummin ystävyydestä.
Mari Kujanpää (s. 1976) työskentelee Oripään kirjastossa ja kirjoittaa lastenkirjoja. Hän on koulutukseltaan kirjastonhoitaja ja metsänhoitaja. Hänen kaksi ensimmäistä kirjaansa Hilda ja Tilda Salatun maassa (2003) ja Hilda, Tilda ja tohtori Urhean pelkokuuri (2006) kertovat sisaruussuhteista, aikuiseksi kasvamisesta ja peloista. Minä ja Muro (2009) on tarina yksinäisestä ja koulukiusatusta tytöstä sekä hänen Muro-nallestaan. Emman salainen toive -kirjan (2016) aiheena on Emma-tytön elämä huumeita käyttävän äidin varjossa. Kujanpään viidennessä kirjassa 102 askelta mummilaan (2018) seurataan tokaluokkalaisen Akselin ajatuksia naapurissa asuvan mummin vanhenemisesta ja heikkenemisestä.
Noronen, Paula: Supermarsu ja roskaavat ryökäleet, kuvitus Terese Bast (Tammi)
Fantasiakirjassa Emilia tyttö muuttuu Supermarsuksi juodessaan lemmikkimarsunsa juomapullosta. Supermarsuna hän pystyy ymmärtämään eläinten puhetta, liikkumaan paikasta toiseen. Taivaalta tippuu kaikenlaista roskaa. Kukaan ei tiedä mistä roskat tulevat ja miten ilmiön saa loppumaan. Supermarsua tarvitaan ongelman ratkaisemiseen. Emiliaa painaa kaksi murhetta. Paras ystävä Simo onkin yhtäkkiä Kirsikan kanssa ja äiti suunnittelee häitä miesystävä Pertin kanssa. Päivän murheet voi onneksi kirjoittaa illalla paperilapulle ja heittää roskiin. Kirjassa roskaaminen ja ystävyys nousevat fantasian rinnalla omaan tärkeään rooliinsa.
Paula Noronen (s. 1974) on helsinkiläinen kirjailija, kolumnisti, koomikko ja käsikirjoittaja – huumoriin erikoistunut media-ammattilainen. Hän on opiskellut Taideteollisessa korkeakoulussa tv- ja elokuvakäsikirjoittamista ja suorittanut taiteen kandidaatin tutkinnon. Hän on kirjoittanut kirjasarjoja Supermarsu, Tagli ja Telle sekä Yökoulu.