Kansainvälistä Lapsen oikeuksien päivää vietetään Suomessa ja ympäri maailman vuosittain 20.11. YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen hyväksymisen kunniaksi.
Lapsen oikeuksien viikko on kouluille suunnattu toiminnallinen teemaviikko, jonka tavoitteena on edistää lapsen oikeuksien tunnettuutta oppilaiden, opettajien ja kouluhenkilökunnan keskuudessa yhteisen tekemisen kautta.
Viikkoa vietetään tänä vuonna 19.-23.11.2018. Teemaviikko järjestetään tänä vuonna ensimmäistä kertaa ja sen järjestää lapsi- ja nuorisojärjestöjen, lapsiasiavaltuutetun toimiston, seurakuntien ja valtion toimijoiden yhteinen lapsen oikeuksien viestintäverkosto.
Oppilaiden kuuntelu kannattaa
Viikon teema on osallisuus. Kun lapset saavat itse osallistua päättämään koulumaailman asioista ja heidän mielipiteitään kuunnellaan, viihtyvät he koulussa paremmin. Myös koulun ilmapiiri paranee ja koko koulu pystyy tekemään parempia päätöksiä yhteistyössä.
Lapsen oikeus osallisuuteen on yksi Lapsen oikeuksien sopimuksen tärkeimmistä artikloista. Sopimuksen 12 artikla tunnetaan usein ”osallisuusartiklana”. Se takaa jokaiselle lapselle, joka kykenee muodostamaan näkemyksensä, oikeuden ilmaista ne vapaasti kaikissa häntä koskevissa asioissa ja oikeuden saada oman näkemyksensä huomioon otetuksi. Artikla koskee sekä yksittäisiä lapsia että lapsiryhmiä.
Lasten oikeus osallisuuteen taataan myös perustuslaissa sekä opetussuunnitelmien perusteissa. Lapsen oikeuksien sopimuksella on opetussuunnitelmissa vahva asema. Lapsen oikeudet ja mahdollisuus osallisuuteen on huomioitava tänä päivänä kaikessa koulun toiminnassa, ei pelkästään oppitunneilla.
Valta ei siirry lapsille
Lasten oikeus ilmaista näkemyksensä ja saada ne kuulluiksi ymmärretään kuitenkin usein väärin. Velvollisuus kuulla lasten mielipiteitä ei tarkoita, että valta päättää asioista siirtyy lapselle.
Se ei myöskään tarkoita sitä, että kaikkien päätösten täytyisi olla lasten näkemysten mukaisia. Lapsen mielipide ei ole aina hänen etunsa mukainen. Kaikkien lasten osallisuus ei myöskään toteudu pelkästään edustuksellisten osallistumiskanavien kautta.
Lapset haluavat tulla kuulluiksi
Useiden tutkimusten mukaan lapset itse toivovat, että aikuiset kuuntelisivat heitä enemmän. Ja lapset ja nuoret uskovat myös, että aikuiset tekisivät parempia päätöksiä, jos he kuuntelevat lasten mielipiteitä.
Lastensuojelun Keskusliiton vuonna 2017 teettämässä kyselyssä koulu nousi erityisesti paikaksi, jossa lapset toivoivat tulevansa kuulluiksi. Vain 38 % yli 4.000 kyselyyn vastaajasta oli sitä mieltä, että heillä oli mahdollisuus vaikuttaa riittävästi itseään koskeviin asioihin.
Kouluterveyskyselyn mukaan vain hiukan yli puolet peruskoulun 4. ja 5. luokan oppilaista koki olevansa tärkeä osa kouluyhteisöä.
Lasten osallisuuden vahvistuminen haastaakin aikuiset pohtimaan omaa vaikutusvaltaansa sekä lasten ja aikuisten välisiä suhteita kaikkialla yhteiskunnassa – ja myös koulussa.