Leppävirran kirjastoautotoiminta täyttää marraskuussa 50 vuotta. Asiaa juhlitaan monin pienin tavoin pitkin loppusyksyä.
Kirjastoautojen määrä on vähentynyt Suomessa viime vuosina, koska niiden hankintaan ei saa enää valtionapuja. Leppävirralla auto on edelleen täydessä toiminnassa, ja pysäkkien määrä on laajassa kunnassa tasan 100. Monilla kylillä kirjastoauto on ainut lähipalvelu. Kirjastoauto on myös kylien kouluille ja päiväkodeille todella tärkeä.
Juhlaohjelma:
– Oravikosken koululaiset työstävät ”Unelmieni kirjastoauto” -taideteosta, joka tulee viikolla 46 näytille pääkirjaston portaikkoon.
– Kirjastoauton asiakkaille jaetaan viikoilla 46 ja 47 heijastimia ja karkkeja.
– Pääkirjaston ja kirjastoauton näyttötauluilla on marraskuussa nähtävissä kirjastoautotoimintaan liittyviä kuvia 50 vuoden ajalta.
– 7.12. kirjastoauton avoimet ovet kirjaston pihalla klo 10-14.
Kirjastoautotoiminnan historiaa Leppävirralla
Leppävirran kirjastoautotoiminnan historiasta kertoo kirjastoauton kuljettaja-virkailija Pekka Suhonen seuraavasti:
Kirjastoauton hankinta 1968 ja käyttöönotto 11.11.1968
(Lähde Hovi: Leppävirran historia 2.)
Vuoden 1962 kirjastolakiuudistuksen myötä 22 piirikirjaston johtokunnat lakkautettiin ja kantakirjastosta alettiin käyttää nimitystä pääkirjasto ja piirikirjastoista tuli sivukirjastoja.
Kunnan väestökehityksen takia alkoi kyläkoulujen lakkauttaminen, ensimmäisenä Kohmansalon koulu 1964, jonka kirjavarat, lähes 400 nidettä, siirrettiin Haapamäen sivukirjastoon.
Sivukirjastojen lakkauttamisesta tuli pian ajan henki. Kokouksessaan 10.6.1968 valtuusto päätti lakkauttaa 19 sivukirjastoa viimeistään saman vuoden loppuun mennessä. Samassa kokouksessa kunnanvaltuusto siunasi muualta saatujen kokemuksien pohjalta kirjastolautakunnan tekemän aloitteen kirjastoauton hankkimisesta kuntaan.
Auto aloitti liikennöinnin 11.11.1968 lähtien. Reittien yhteispituus oli 812 km, ja pysäkkejä oli 91. Jo ensimmäisenä kokonaisena toimintavuotena siitä tehtiin yli 41 000 kotilainaa, jotka jakautuivat 1920 lainaajan kesken.
Bedford / Kiitokori, työparina Maija-Liisa ja Väinö 1968-1981
(lähteet: lehtileikkeet ja kirjaston omat dokumentit)
Joitakin lyhytaikaisia poikkeuksia lukuun ottamatta työparina toimi Maija-Liisa Piispanen ja Väinö Malmioja. Auto ajoi yhtä vuoroa ja oli nykyautoon verrattuna metrin lyhempi, yhtä hyllyriviä matalampi, ja se oli olosuhteiltaan huomattavasti nykyisiä autoja karumpi. Moottori oli edessä, mikä varmaan lämmitti kesällä liikaakin, mutta talvella auto oli varsin kolea työpaikka. Auto oli heikkotehoinen ja kylätiet huonokuntoisia sekä mäkisiä, mikä on varmasti tuonut oman jännitysmomenttinsa toimintaan. Kylillä sinällään on ollut paljon väkeä ja auton lainaus kiivennyt yli 50 000 lainaan / vuosi. Kuvaavaa on että koko kirjaston lainaus/lainaaja on 1960-1990 välillä kolminkertaistunut. Vuonna 1980 auton asiakkaaksi on merkattu 964 kuntalaista ja lainoja yhteensä 54 348 lainaa, mikä on ollut 33,2% kaikista kirjaston toimipisteistä annetuista lainoista.
Sisu SB 140 D, keskimoottori, Kiitokori, Olli ja muutoksien vuodet 1981-1992
(lähteet: lehtileikkeet, kirjaston omat dokumentit, sekä allekirjoittaneen muistikuvat)
Uusi kirjastorakennus oli valmistunut kesäkuussa 1980, sitä ennen oli toimittu nykyisen lukion tiloissa. Uuteen rakennukseen tehtiin myös talli uudelle kirjastoautolle, joka oli keskimoottorinen Sisu. Pituudeltaan se oli nykyauton mittainen, mutta edelleen yhtä hyllyriviä matalampi. Autossa oli kuitenkin jo vessa ja vesikiertoinen lämmitys, ruoanlämmitin jne.
Uuden auton myötä siirryttiin ajamaan kahta vuoroa, toiseksi kuljettajaksi tuli Pekka Sikanen ja virkailijaksi Elina Vänskä. Maija-Liisa siirtyi johtamaan pääkirjastoa.
Lähes 20 vuotta autoa kuljettanut Väinö Malmioja jäi eläkkeelle -87, ja kuskin paikalle pääsi nykyinen kuljettaja Pekka Suhonen.
Vuonna -88 aloitettiin kokoelman digitaalinen tallennus tietokoneelle ja materiaalin tarroitus. Pääkirjasto aloitti ATK-pohjaisen lainauksen vuonna -91, samoihin aikoihin kun Scorpions levytti kappaleen ”Wind of changes” ja muuan kumikenkäfirma alkoi toden teolla muuttaa maailmaa sloganilla ”Connecting people”, eli GSM puhelin lanseerattiin 1991.
Volvo B 9 M / Keskimoottorinen, kori M. Vähämaa / Lukuonni 1992-2008
(lähteet: lehtileikkeet, kirjaston omat dokumentit, sekä allekirjoittaneen muistikuvat)
Autotallista pudotettiin lattiaa alemmas, jolloin vakiomittainen uusi kirjastoauto mahtui talliin. Auto oli varustettu mm. ABS-jarruilla, ilmajousituksella ja mikroaaltouunilla. Autossakin päästiin aloittamaan atk-pohjainen lainaus, tosin siinä vaiheessa vielä ilman hakutoimintoja. Ensimmäisenä täytenä toimintavuonna 1993 laman ollessa pahimmillaan tehtiin uudella autolla korkein vuosilainaus n. 71 000 lainaa. Siinä vaiheessa Sikasen Pekkaa tuurasi pari vuotta Raimo Suomalainen.
Kirjastojärjestelmän vaihdoksen myötä 1997 myös tiedonhaku tietokannasta alkoi onnistua ja -98 myös asiakkaat pääsivät selaamaan tietokantaa Internetin kautta. Kouluverkon supistuessa ja atk:n helpottaessa lainaus- ja varausrutiineja Elina siirtyi vähitellen pääkirjaston puolelle.
Volvo B 9 R / Takamoottorinen, korityö: Kiitokori / Tilda 2008 –
Uusina varusteina invahissi, Internet-yhteys myös asiakkaille, lasertulostin / kopiokone. Autotekniikassa uutuutena väyläohjattu sähköjärjestelmä joka mahdollistaa vakionopeussäätimen, ajotietokoneen ja käytännössä automaattisen I-Shift vaihteiston. Kaikki korirakenteet on ruostumatonta terästä, mikä mahdollistaa pitkän käyttöiän. Kirjastopuolen ja tietoliikenteen kehityksestä johtuen tekstiviestit saapuneista varauksista voi lähettää asiakkaan kännykkään suoraan autosta, ja varauksen asiakas on voinut tehdä jollakin mobiililaitteella laiturin nokasta. Lainauksen vähenemisestä johtuen reittejä yhdisteltiin v. 2015 ja käytännössä auto liikkuu nyt yhdessä vuorossa. Pekka Sikasen jäätyä eläkkeelle ajaa pääkirjaston virkailija Hanni-Mari Ojala yhden iltavuoron.
Leppävirran historia 2. osasta sattui silmään pari mielenkiintoista kaaviota. Vuonna -70 henkilöautojen määrä / 1000 asukasta on ollut Leppävirralla n. 120 ja vuonna -90 n. 370.
Toinen kovasti muuttunut asia on taajamien vs. kylien asukasmäärät. v. 1970 taajamissa (lähiympäristöineen) asui 33,4 % ja haja-asutusalueilla 66.6% asukkaista, jo v. 90 suhde oli kääntynyt toisin päin, taajamissa ja niiden lähialueilla asui 58.4% ja haja-asutusalueella 41.6% asukkaista.
Samaan aikaan kunnan väkiluku oli vähentynyt – 60 luvun yli 14 000 asukkaasta 80-luvun 12 000 paikkeille. Vuoden 2016 väestötilastojen mukaan kunnassa asuu 9865 asukasta, joista 54% taajamissa ja 46% haja-asutusalueella.
Em. kehityksestä huolimatta auton lainaus on ollut parhaimmillaan yli kolmannes koko kirjaston lainoista, ja viimeiset kymmenen vuotta melko tarkasti 20 %. Koululaisten tekemien lainojen osuus lainauksesta on vähitellen kasvanut, ja on tällä hetkellä 60% luokkaa. Alakouluilla ja taajamissa sekä isoimmilla kylillä käydään joka viikko, pienemmät kylät kierretään kahden viikon välein.
Entäs sitten tulevaisuus…. Verkkokirjasto toimii auton parina hyvin. Asiakkailla on mahdollisuus valita koko kirjaston kokoelmasta mieleisensä ja saada sen auton kautta lähipysäkille. Kylien alakoululaisille joka viikko vieraileva kirjastoauto antaa eväitä lukutaidon kehittämiseen. Ajokortittomat ja autottomat taloudet alkaa olla mennyttä aikaa, mutta kodin lähelle tuleva auto on helppo ratkaisu. Teoriassa olisi mahdollisuus myydä autopalveluja naapurikunnille, mutta tällä hetkellä henkilöstöresurssit kirjastolla ei anna siihen mahdollisuutta. Uuden auton hankinta on 5-10 vuoden kuluttua ajankohtainen, valjastetaanko se jo pääosin koululaisten käyttöön vai jatketaanko entisellä mallilla jää nähtäväksi.