Perinnejuoma sahti – ja sen valmistukseen liittyvä perinne elää ja voi hyvin myös Keski-Savossa, Varkauden Harjurannalla. Videohaastattelussa kyläneuvos Esko ”Eko” Ropponen.
Wikipedia kertoo sahdista mm. seuraavasti: ”Sahti-sanan alkuperää ei ole varmuudella selvitetty. Nykyisen käsityksen mukaan sana on lainattu nykyruotsin sanasta saft, joka tarkoittaa marja- tai hedelmämehua, mahlaa tai nestettä. Ruotsiin sana tuli saksan kielestä, jossa se viittasi jo muinoin mehuihin. Yhden teorian mukaan sahti-nimitys tuli siitä, kun juomaan lisättiin aikoinaan vadelmia ja muita marjoja. Toisen teorian mukaan kotona valmistettua olutta alettiin keskiajalla kutsua saftiksi eli mehuksi maksujen kiertämiseksi sen jälkeen, kun oluesta oli tullut verotettavaa kauppatavaraa.
Sahti on ollut yleinen viljajuoman nimitys koko Suomessa ruotsinkielisiä alueita lukuun ottamatta. Sanalla on viitattu eri aikoina ja eri puolilla maata hyvin erilaisiin juomiin arkisesta kotikaljasta parhaaseen ja vahvimpaan juhlaolueen. Ensimmäisen kerran sana esiintyy kirjallisesti Henrik Florinuksen sanakirjassa vuonna 1678. Kirjallisissa lähteissä sahti rinnastettiin aina 1900-luvun puoliväliin asti kaljaan. Muissa kielissä sahti-sanalla ei viitata alkoholipitoisiin mallasjuomiin.
Sahti sai vuonna 2002 EU:n aito perinteinen tuote (APT) -nimisuojan, joka määrittelee sahdin valmistustavan. Siinä valmistus on kiteytetty: ”Sahti valmistetaan perinteen mukaisista raaka-aineista, joihin kuuluvat ohramaltaan lisäksi muu viljamallas ja vilja (ruis, ohra, vehnä ja kaura) sekä usein humala. Alkoholikäymiseen käytetään leivinhiivaa tai kerättyä hiivaa.” Tämän lisäksi rekisteröintihakemuksessa on joitakin tarkennuksia, kuten alkoholipitoisuus 6–12 tilavuusprosenttia. Nimisuojan vaatimusten vastaisia juomia ei EU:n alueella saa myydä sahtina.”