Varkaus -18 -tapahtumaviikkoon liittyen kirjastolla pidetyssä toriparlamentissa ei sanoista ollut puutetta – keskustelua käytiin vilkkaasti. Toriparlamentti kokoontui kirjastolla aamupäiväkahvien merkeissä. Parlamentin alustajina olivat professori Hannu Itkonen, kirkkoherra Olli Tynkkynen ja toimituspäällikkö Antti Aho. Useita keskustelunaiheita toriparlamentti ehti käydä läpi parin tunnin aikana.
Heti alkuun Olli Tynkkynen pohti, jotta mikä on virallisesti hyväksyttävä termi vuoden 1918 tapahtumista käytettäväksi. Hän kertoikin vuoden 1918 ”kahinoista” tehdystä tutkimuksesta, jonka mukaan eniten käytetään termiä sisällissota (29 %). Tutkimus myös kertoi seuraavia prosenttilukuja: kansalaissota (25 %), luokkasota (13 %), vapaussota (11 %), kapina/punakapina (5 %) ja lisäksi hajanainen määrä muita termejä kuten: vallankumous, torpparikapina, veljessota, murrossota ja itsenäistymissota.
Omassa työssään Tynkkynen kertoi saaneensa kokea kahden eri näkökulman suhtautumisessa vuosien 1917-1918 tapahtumiin. Hän myös sanoi kuulleensa paljon kertomuksia siitä, millaiset arvet tapahtumista on jäänyt – edelleenkin kolmas polvi kokee, että silloin on tehty paljon pahaa ja julmaa.
Kyseiseen aikaan ja Varkauden seurakunnalliseen elämään liittyen toriparlamentissa nousi esille rovasti Kustaa Sarsan rooli Varkaudessa. Olli Tynkkysen mukaan tuohon aikaan suomalainen paisto ”sympatiseerasi” enemmän valkoista puolta. Kustaa Sarsan hän sanoi yrittäneen olla hyvin diplomaattinen ja välittää kahden osapuolen välillä.
– On tarinoita, että kirkkoherra tai pappi on ollut jossakin paikoin pikatuomioistuimissa mukana eli siellä ei ensimmäisenä nostettua armoa esiin – tuomiohenki oli päällimmäisenä. Armon olisi pitänyt nousta esille ja Sarsa oli sellainen pappi, jolla oli sydäntä myös hävinneelle osapuolelle, Varkauden ev.lut. seurakunnan kirkkoherra Olli Tynkkynen totesi.