Kun taaksepäin katsotaan, tulee miettiä, mitä sieltä opitaan. Tämä vuosi tuo eteemme paljon kipeitä muistoja, kun sisällissodan alkamisesta tuli kuluneeksi tammikuun lopulla 100 vuotta – ja tapahtumat palautuvat mieleemme.
Näin totesi kansanedustaja Matti Semi (vas.) avatessaan Varkauden museoissa tämän kevään merkkinäyttelyn Vihan värit ja samalla tilaisuus oli avaus Varkaus -18 -tapahtumaviikolle, joka sisältää runsaasti ohjelmaa viikon jokaisena päivänä.
Semi toi esille, että 100 vuotta sitten taloudelliset ja sosiaaliset syyt olivat merkittävässä roolissa eripuran kasvuun. Työttömyys, elintarvikepula ja suoranainen nälänhätä olivat arkipäivää. Tämä eriarvoisuus ja köyhälistön hätä johtivat lopulta kriisiin, minkä seurauksena oli sisällissota.
– Näissä taisteluissa ja niiden jälkiseurauksena kuoli kaiken kaikkiaan 38.000 ihmistä. Punaisten puolelta menehtyi 28.000 ja valkoisten puolelta n. 10.000 ihmistä. Tätä meidän sisällissotaa on kutsuttu kansakuntamme haavaksi, joka jakoi kansan vuosikymmeniksi kahtia.
Matti Semi totesi, että sisällissotaa käytiin pääasiassa paikkakunnilla, missä oli paljon teollisuutta ja rakentamista sekä siellä missä maatyöläisten osuus oli suuri. Se jakoi rintamia ja eristi alueita.
– Myös täällä Varkaudessa sisällissodan vaikutukset olivat julmat. Täällä uhrien lukumäärä suhteessa väkilukuun oli Suomen verisin. Uhreista useat sadat olivat punaisia, jotka kuolivat teloituksissa, ”Huruslahden arpajaisissa”. Myös valkoisten puolella kuoli useita ihmisiä.
– Sodan traumat jakoivat myös Varkauden vuosikymmeniksi vahvasti kahteen eri leiriin. Muistan vielä ajan, kun Varkaudessa oli alue, mihin ei työläisperheen lapsilla ollut asia mennä, sanoi Semi, joka pohdiskeli, onko 100 vuotta tarpeeksi pitkä aika kansallisen trauman parantamiseen. Hänen mielestään siinä riittää tälle vuodelle ja tulevaisuudelle pohdittavaa, kun sisällissotaa ja sen tapahtumia muistellaan.
– Haavat paranevat vain, jos ne avataan ja puhdistetaan kunnialla. Siksi yhtä tärkeää on mielestäni muistella myös kansakunnan ja hyvinvointivaltion rakentamista rauhan ajalla ja sen työn jatkamista. Suomi ei olisi hyvinvointivaltio ilman äitiyspakkauksia, lasten päivähoitoa, koulutusta ja julkista terveydenhoitoa. Tai toimivia työmarkkinoita, missä yhdessä sovitaan hyvinvoinnin jakamisesta.
Kansanedustaja Matti Semin mielestä Suomessa on tajuttu, että rauhaa ei rakenneta asevarustelulla, vaan tekemällä päätöksiä, jotka kasvattavat tasa-arvoa.
– Tässä työssä eri poliittisten näkemyksien yhteistyöllä on ollut merkittävä rooli. Se on saanut aikaan tasa-arvoon johtaneita lakeja ja päätöksiä niin perhepolitiikassa kuin työmarkkinoilla. Näistä päätöksistä pitää olla kiitollinen ja ylpeä.
Vihan värit -näyttelyn kautta ja tapahtumaviikon aikana voidaan Semin mukaan kerrata asioita, mikä sai aikaan Varkauden muuttumisen vuonna 1918 tehdasyhteisöstä poliittiseksi ruutitynnyriksi. Varkautelaisia menehtyi ja varkautelaisiin jäi haavat, joiden parantuminen on vienyt lähes vuosisadan.
– Tämä on meidän historiaa ja se on hyvä tuntea – myös kipeimmät puolet on tunnettava ja niistä on otettava oppia, jottei toisteta samoja, historiassa tehtyjä virheitä. Näin yhdessä pystymme kasvattamaan sivistyneen yhteiskunnan, jolle rauha, tasa-arvo ja koulutusmahdollisuudet ovat jokapäiväistä arkea. Arkea, jossa vähäosaisemmallakin vanhemmalla on mahdollisuus kasvattaa ja kouluttaa lapsensa.
Varkauden kaupungin museontoimenjohtaja Hanna-Kaisa Melaranta muistutti, että sisällissota ei tapahtunut punaisille tai valkoisille vaan se tapahtui kaikille – varkautelaisille ja suomalaisille. Hänen mielestään asiasta ei päästä irti ennen kuin lakataan vertailemasta puoli ja mitä toinen puoli teki.
– Mitä enemmän sodan tematiikkaa, sodan vaiheita ja koko sotaa yleensä tutkii, sitä varmemmaksi tulee, että ihminen ei koskaan muutu.
Vihan värit -näyttelystä Melaranta sanoi, että se kertoo sodan syistä ja seurauksista enemmän kuin ehkä itse sodasta. Varkauden museoiden tutkija Hilkka Lehtimaa totesi näyttelyn tarkoituksena olevan kuljettaa kävijää inhimillisten tarinoiden kautta läpi sisällissotaa. Näyttely antaa aikalaisten puhua voimakkainkin sanoin kertoen samalla heidän totuuttaan sodasta.
Tapahtumaviikon tuottaja Vilja Itkosen mukaan viikko tarjoaa kurkistusaukkoja menneisyyteen ja siihen, mitä Varkaus muistaa 100 vuoden takaisista tapahtumista. Jokaiselle päivälle on varattu ohjelmaa, osta tarkemmat tiedot löytyvät osoitteesta: http://www.varkaus.fi/kulttuuri-ja-vapaa%E2%80%91aika/tapahtumat-ja-tilat/tapahtumat/varkaus-18-tapahtumaviikko-182-2522018
Sunnuntaina 18.2. pidettyyn viikon ja näyttelyn avaukseen toi Teatteriryhmä Nimettömät erittäin vahvan ja tunteita pintaan nostavan elämyksen esittämällä tärkeitä aikalaistekstejä – liittyen osana näyttelyyn. Kyseessä oli Varkauden punaisen kaartin sodanjulistus 27.1.1918 ja vastineena Savotar-lehdessä julkaistu valkoisen puolen julistus.