Liikenneonnettomuuksissa loukkaantuneiden määrät kuuluvat onnettomuustilastoihin vanhastaan, mutta viimeisen kolmen vuoden ajan tilastoista on saanut eroteltua tietoa myös vakavasti loukkaantuneista. Vuosittainen vaihtelu loukkaantumisten jakaantumisessa eri tienkäyttäjäryhmien välillä on pientä, mutta esimerkiksi autoilijoiden vakavat loukkaantumiset ovat vähentyneet, kun taas suojaamattomien tienkäyttäjien eivät.
Vakavia loukkaantumisia tapahtui 892 vuonna 2016 ja vuotta aikaisemmin 876. Näistä noin puolet tuli poliisin tietoon ja sitä kautta viralliseen onnettomuusrekisteriin. Virallisten tilastojen ulkopuolelle jäävät ne liikenneonnettomuudet, joissa poliisi ei ole käynyt paikalla. Näistä onnettomuuksista suurin osa on pyöräilyonnettomuuksia ja usein mukana ei ole toista osapuolta. Tiedot näistä on saatu sairaaloiden hoitoilmoitusrekisteristä. Vakavat vammautumiset saadaan eroteltua muista onnettomuuksista vuoden viiveellä, koska rekisteristä ei saada tietoja aiemmin käyttöön.
Ennakkotietojen mukaan poliisin tietoon tulleita loukkaantumisia tapahtui tieliikenteessä viime vuonna kaikkiaan 5570 ja vuotta aiemmin 5911. Vuonna 2015 loukkaantuneita oli 6408.
Suojaamattomien tienkäyttäjien eli jalankulkijoiden, polkupyöräilijöiden, mopoilijoiden sekä moottoripyöräilijöiden vakavien loukkaantumisten määrä on pysynyt kolme vuotta suunnilleen ennallaan, vaikka samaan aikaan kaikkia loukkaantumisia tarkasteltaessa suojaamattomien tienkäyttäjien onnettomuudet ovat vähentyneet. Eniten vakavia loukkaantumisia suhteessa väestöön tapahtui vuonna 2016 Lapissa, Satakunnassa ja Etelä-Pohjanmaalla.
– Vakavia loukkaantumisia analysoimalla pääsemme kiinni liikenneturvallisuuden vaikuttamiskeinoihin entistä paremmin ja liikenneturvallisuustyötä on mahdollista kohdistaa täsmällisemmin, esimerkiksi nyt on tärkeää yhteistyössä toimia suojaamattomien tienkäyttäjien vakavien loukkaantumisien vähentämiseksi, painottaa tieliikennejohtaja Marko Sillanpää.
Alueelliseen liikenneturvallisuustyöhön voi hakea Trafilta hankeavustusta. Viime vuonna tukia myönnettiin erityisesti koulumatkojen turvallisuuden parantamiseen. Tämän vuoden haku käynnistyy kevään aikana.
Tarkempaa tietoa vakavista loukkaantuneista tarvitaan
Onnettomuustietoinstituutti (OTI) koordinoi liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien toimintaa ja hallinnoi tutkinnasta kerättyä tietoa. Kuolemaan johtavien onnettomuuksien vähentyessä painopistettä liikenneonnettomuuksien tutkinnassa on siirretty kohti vakavia loukkaantumisia.
OTI on käynnistänyt projektin, jossa kehitetään ja tehostetaan vakavien loukkaantumisten tutkintaa. Tutkinnalla kerättyä tietoa voidaan käyttää onnettomuuksien ennaltaehkäisemiseen.
– Vakavista loukkaantumisista saattaa aiheutua pitkäaikaisiakin seurauksia, joita on mahdollisuus vähentää, muistuttaa OTIn liikenneturvallisuusjohtaja Kalle Parkkari.
Pyöräilijöiden turvallisuuteen lisää huomiota
Sairaalatietoihin perustuva tietoaineisto täydentää liikenteen turvallisuustilanteen seurannan puutteita erityisesti pyöräilyn osalta. Turvallisuuden kehitystä on tärkeämpää seurata, kun toisaalta pyöräilyn lisäämiseksi ollaan yhteiskunnassa voimakkaasti panostamassa ja toisaalta sähköavusteinen pyöräily on pikkuhiljaa lyömässä läpi myös Suomessa. Siksi on tärkeää, että pyöräilyn turvallisuutta parannetaan ja sen kehitystä voidaan aiempaa luotettavammin mitata.
– Koska juuret turvalliseen pyöräilyyn luodaan jo lapsena, on Liikenneturva kehittänyt kouluille digitaalisen oppimisympäristön, jolla opettajat voivat käydä turvallisen pyöräilyn aakkosia oppilaiden kanssa hauskasti ja tehokkaasti läpi. Virtuaalitodellisuudessa saadut pyöräilyopit tuottavat jatkossa aiempaa turvallisemmin polkevia koululaisia liikenteeseen, ennustaa Liikenneturvan tutkimuspäällikkö Juha Valtonen.