Mitä tapahtuu suomalaisessa saunassa vuonna 2017 kun lauteilla 6 hikistä flamencotanssijaa vihtoo koputuksia Kimmo Pohjosen musiikin tahtiin? Päälöylynheittäjinä luovan hulluuden ytimessä toimivat ohjaaja Kari Heiskanen ja demoninen flamencohenki Katja Lundén. Ensi-ilta Suomi100 -juhlavuoden kunniaksi on Kulttuurikeskus Poleenissa Pieksämäellä lauantaina 27.1. klo 18 – Katja Lunden Companyn Flamencoasauna.
Teos tuo yhteen kaksi autenttisen kohtaamisen kenttää: tunteikkaan flamencokulttuurin ja suomalaisen saunan. Se on rohkea hyppäys flamencoon usein liitetyn visuaalisen ja kulttuurisen kuorrutuksen taakse, tilaan, jossa ihmiset kohtaavat aidoimmillaan ja puhtaimmillaan. Flamencosauna on kuva tämän päivän suomalaisesta saunasta, joka on sekä ikiaikainen, perisuomalainen elämän ja syntymän intiimi ja voimauttava kokemus, myös elävän äänekäs, moderni ja monikulttuurinen kohtauspaikka.
Katja Lundén Company edustaa Pohjoismaisen flamencon kärkeä. Kimmo Pohjosen musiikkia käytetään nyt ensimmäistä kertaa kokoillan flamencoteoksessa. Kari Heiskanen on ohjaajana erityisen kiinnostunut flamencosta ja sen ilmaisuvoimasta. Lavalla nähdään Lundénin lisäksi 5-henkinen mm. Pakko tanssia -ohjelman finaalissakin mainetta niittänyt Machina Flamenco-tanssiryhmä. Teos on osa Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa.
Ohjaus: Kari Heiskanen
Koreografia: Katja Lundén
Tanssi: Katja Lundén sekä Sanna Iranta, Johanna Komppa, Laura Lahe, Elina Nissinen ja Laura Viding
Valosuunnittelu: Teemu Nurmelin
Pukusuunnittelu: Erika Turunen
Katja Lundén Company on tullut tunnetuksi rajojarikkovista teoksistaan, kuten Edvard Munch – Elämän tanssi, La Máscara, Norsun Elämää, Machina Flamenco ja AfterMachine. Ryhmän tyyli on uniikki sekoitus flamencoa, teatteria ja musiikki- ja tanssivaikutteita rockista afroon. Teokset ovat arvostelu- ja yleisömenestyksiä ja ovat kiertäneet menestyksekkäästi mm. kansainvälisillä tanssi – ja musiikkifestivaaleilla.
Kari Heiskanen on näytellyt 35 vuotta jatkuneen uransa aikana lukemattomissa rooleissa teatterissa, televisiossa ja elokuvissa. Parhaillaan hän on ohjaajakiinnityksellä Helsingin Kaupunginteatterissa mutta sen lisäksi hän on ohjannut useissa Suomen teattereissa sekä toiminut oopperaohjaajana mm. Suomen Kansallisoopperassa. Hän on kirjoittanut useita näytelmiä, joista viimeisimmän ”Yksi halusta toinen rakkaudesta” Tampereen Työväen Teatteriin. Hän on kääntänyt ja sovittanut useita teoksia ja ohjannut erilaisia suurimuotoisia tapahtumia teatterin ulkopuolella. Teatterikorkeakoulun näyttelijäntyön professuuria hän hoiti vuosina 1991-1996. Hänet on myös nimitetty viisivuotiseen taitelijaprofessorin virkaan v. 2000. Taiteellisesta työstään hänet on palkittu useilla arvostetuilla palkinnoilla.
Pukusuunnittelija Erika Turunen on suunnitellut puvustuksia ooppera-, teatteri- ja tanssiproduktioihin 1990 -luvun alusta lähtien. Hän toimi Suomen Kansallisoopperan puvuston johtajana 1995–2009. Kansainvälisesti Erika Turunen on saanut erityistä huomiota nykytanssille tekemistään töistä. Muun muassa Jorma Uotinen, Susanna Leinonen ja Kenneth Kvarnström ovat Turusen yhteistyökumppaneita. Keväällä 2007 hän vastasi Eurovision laulukilpailujen väliaikanumeroiden ja kuuluttajien puvustuksesta. Turunen on suunnitellut pukuja myös ulkomaisille ooppera- ja tanssiryhmille. Tero Saarisen kanssa Turunen on työskennellyt 2000-luvun alusta saakka.
Teemu Nurmelin on pitkällä urallaan tehnyt valosuunnittelua mm. Kansallisteatteriin, Q-teatteriin, Tampereen työväenteatteriin ja Logomoon Turkuun. Tanssiteoksiin hän on tehnyt valaistuksen mm. Sirpa Suutari-Jääskölle ja Jukka Haapalaiselle sekä Tanssiteatteri Tsuumille. Nurmelin on työskennellyt paljon myös ulkomailla, mm. Virossa, Liettuassa, Saksassa ja pohjoismaissa. Hänen viimeisimpiä töitään ovat mm. Me, Faransis W Koko Teatteriin, Just Filming Kristian Smedsin ohjaus Kansallisteatteriin ja Vanja-eno, Academic Drama Theatreen, Velikiy Novgorodiin Venäjälle.
Katja Lundén Companyn teoksista sanottua:
”Lajille ominainen sisäänpäin kääntyneisyys ja otsarypyt saavat Lundénin käsittelyssä kyytiä. Tanssijan takaraivosta asti resonoiva jykevä tulkinta pyrkii avoimesti keskustelemaan katsojan kanssa. Koreografia rikkoo tyylikkäällä otteella flamencon liikkeellisiä konventioita.” Kaleva
—”Lundén on yksi Suomen johtavista uuden flamencon taitajista. Hän lähestyy flamencoliikettä luovasti, silti oleellisesta kiinni pitäen.” Teatteri & tanssi
La Máscara: “Tähän teokseen ei voi olla rakastumatta!” Helsingin Sanomat
Edvard Munch – Elämän tanssi: “Pidän Lundénin koreografisesta tyylistä—Koreografi riskeeraa, mutta riskinotto kannattaa. Helsingin Sanomat