Kuvat: Varkauden Teatteri/Jone Matilainen
Hyviä ”vetoja” – kollektiivisesti ja yksilösuorituksina. Sitä oli Varkauden Teatterin syyskauden 2017 avauksena nähty ja kuultu riemukas musikaali ”Nunnia ja konnia” ensi-illassaan, jyrähtäessään ilmoille lauantaina 16.9.
Kiteytettynä – säkenöivää naisenergiaa, ”lanteille käyvän” ystävällistä musiikkia, joka koostuu gospel-, soul- ja diskovaikutteista. Tarina on samanaikaisesti viihdyttävä, koskettava ja mukana on syvällisempääkin sanomaa – kuorrutettuna ripauksella jännitystä ja romantiikkaa.
Musikaali perustuu Whoopi Goldbergin tähdittämään elokuvaan ”Sister Act” vuodelta 1992. Sen pohjalta esitettyä näyttämöversiota vuodesta 2006 lähtien on esitetty eri puolilla maailmaa. Näytelmä vapautui pari vuotta sitten pykälästä, jonka mukaan näytelmän Deloriksen esittäjän täytyi olla afroamerikkalainen. Tuon pykälän poistuttua Varkauden Teatterin produktio on Suomessa toinen tuotanto. Tätä ennen kyseistä teosta ei ole Suomen teattereissa ”puhki tulkittu” – toissa kesänä teos tuli parrasvaloihin ensimmäisen kerran Suomessa Turun Samppalinnan kesäteatterissa. Kiinteässä ammattiteatterissa Varkauden Teatteri on ensimmäisiä ja siltäkin osin mukana on ”kultakimpalemaisuutta”, josta voittokulku voi lähteä etenemään muualle Suomeen.
Näytelmän on ohjannut Varkauden Teatterin teatterinjohtaja Kari Suhonen – itsekin taustaltaan näyttelijä. Jo viikkoa ennen ensi-iltaa pidetyssä lehdistötilaisuudessa hän luonnehti teosta sanalla ”kultakimpale”. Hänen mielestään teos on erittäin taitavasti rakennettu – musiikin ja dramaturgillisen ajattelun kautta nähtynä. Tarina etenee jouhevasti, tunnelmat heilahtelevat positiivisen, surumielisen ja iloisen välillä siten, että teos lähtee vaiheittain kasvamaan ja ääripäät menevät yhä kauemmas toisistaan. Lisäksi musiikki on rakennettu dramaturgillisesti niin, että teemojen toistoja on riittävästi erilaisissa yhteyksissä ja katsoja pystyy tunnistamaan biisin.
”Nunnia ja konnia”-musiikalin säveltäjä on Alan Menken, sanoitus Glenn Slate, käsikirjoitus Cheri Steinkellner ja Bill Steinkeller. Suomennoksen ovat tehneet Heikki Sankari, Kristiina Vahvaselkä ja Jussi Vahvaselkä.
Varkauden Teatterin tuotannossa rooleissa ovat: Jussi Immonen, Sanna Jordan, Annikka Kaistinen, Sakari Kautto, Piia Kolima, Leena Liimatainen, Ida-Maria Lius, Jukka-Pekka Löhönen, Kaisa Mäntymaa, Jami Nykänen, Tiina Ruutiainen, Markku Ryytty, Mirja Ryytty, Petteri Ryytty, Kari Suhonen ja Ville-Veikko Valtanen. Deloriksen roolin esittää Maija Yrjölä. Orkesterissa soittavat Anssi Huotari, Jukka Kolehmainen/Joksi Reijonen, Aku Nyyssönen ja Sami Ruutiainen, joka on orkesterin kapellimestari. Näytelmän koreografi on Elina Turpeinen, lavastus Riitta Huttunen, puvustus Taina Peltomäki, kampaukset Kirsti Karttunen, maskeerauksen suunnittelu Veera Airas, äänet Jussi Heiskanen ja valot Juha Paaso-Rantala.
Osaamista löytyy
Kaikkinensa – nyt nähtiin paljon porukkaa lavalla. Bändi vetää tyylikkäästi ja nunnakuoro alkaa näytelmän edetessä soimaan uudella tavalla – vapauttaen riemun, energian ja ilon. Ikään kuin amerikkalainen gospelkuoro olisi laulamassa asiaan liittyvien koreografioiden kera. Ja ainakin minua ilahdutti pikku nyanssi – roolipuhe ja kitarointi keskustelemassa keskenään. ”Nunnia ja konnia” osoitti jälleen kerran, että Varkauden Teatterilla on lauluvoimaa ja osaamista – kyllä.
Entä näytelmän loppuhuipennus? Kulissit pois, illan orkesteri näkyville soittamaan ansaitusti, koko näyttelijäkaarti laulamassa biisiä ”Spread the love around” – Rakkaudesta kertomaan” ja sitten yhteiseen iloon mukaan koko Varkauden Teatterin henkilökunta kukitettavaksi. Yhdessä tehden – mahtavaa.
Esitys kosketti ja sai rytmivarpaan vippasemaan. ”Nunnia ja konnia” jatkaa Varkauden Teatterissa myös kevätkaudella 2018 ja ennusmerkit ovat sellaiset, että teos saa jatkoa myös ensi vuoden syksyllä – kiinnostus on ollut siksi positiivista jo tässä vaiheessa.
Näytelmän juonesta sen enempää kertomatta – vielä muutama asia matkan varrelta.
Yksin ei ole kenenkään tässä maailmassa hyvä elää. Jokainen tarvitsee yhteisöä ja se voi olla löydettävissä yllättävistäkin paikoista – esimerkiksi kun kaksi erilaista maailmaa kohtaavat toisensa. Tuolloin joutuu toisaalta tarkastelemaan itseään ja toisaalta katsomaan erilaisia asioita toisen näkövinkkelistä. Oma ymmärrys alkaa kasvaa ja löydettävissä voi olla mahdollisuus henkiseen kasvuun – huomata toinen toistaan tukeminen, vastuu, huolehtiminen ja myös iloitseminen yhdessä.
”Nunnia ja konnia”-nunnakuoron tulkinnassa ilmoille laulettiin sanat ”Gloria in excelsis Deo” ja tuohon kohtaan kuoroa johtanut Deloris kehotti laulamaan kovempaa. Onhan niin, että ilosanomaa saa kertoa kuuluvasti…