Elämä jälkiä paperilla – syyskuu 1917 Leppävirran kunnanarkistossa

Spread the love

Syyskuu 1917

Vuoden 1917 aikana taudit jylläsivät. Kesän aikana oli pitäjässä havaittu isorokkoa, lavantautia ja punatautia. Kuntiin palkattiin kuvernöörin kehotuksesta kiertäviä sairaanhoitajia ehkäisemään kulkutautien leviämistä. Kunnallislautakunta valitsi syyskuun kokouksessa ainoana hakijana kiertäväksi sairaanhoitajaksi Lyydi Savolaisen Hankasalmelta.

Terveyskatsantomiehet komennettiin tekemään katselmuksia omissa piireissään. Pihamaitten ja vedenottopaikkojen puhtauteen oli kiinnitettävä erityistä huomiota ja korjattava epäkohdat.

Vuoden 1916 joulukuun 2. päivän kokouksessa oli kunnanvaltuusto hyväksynyt Leppävirran kunnan terveydenhoito-ohjesäännön. Sääntöä painatettiin kaksi tuhatta kappaletta ja sitä jaettiin kirjastoihin, kouluille, terveydenhoitohenkilökunnalle, papistolle, virkamiehille, luottamushenkilöille. Kopio ohjeesta on luettavissa näyttelyssä.

Näyttely kokonaisuudessaan

Suomen juhlavuoden kunniaksi koottu näyttely koostuu sata vuotta sitten syntyneistä asiakirjoista.

Aineisto vaihtuu joka kuukausi ja näyttely kootaan luettavaksi myös kunnan kotiseutumuseon sivulle.

Vitriinissä on esillä alkuperäisen asiakirjan lisäksi myös helppolukuinen versio asiakirjojen tekstistä. Runkona näyttelyssä toimivat kunnallislautakunnan ja valtuuston pöytäkirjat, sekä niihin liittyvä kirjeenvaihto.

Vuonna 1917 kunnallislautakunta kokoontui kuukausittain. Jäseniä oli seitsemäntoista. 42-jäseninen valtuusto kutsuttiin koolle seitsemän kertaa. Kokouksia pidettiin ainoastaan viisi, sillä syksyn kokouksia jouduttiin siirtämään vähäisen osallistujamäärän vuoksi. Elokuun kokoukseen saapui paikalle ainoastaan 25 valtuusmiestä 42:sta, joten kokous siirrettiin uuteen ajankohtaan. Sama toistui seuraavassa kokouksessa, johon saapui 27 edustajaa.

Muita kunnallisia toimielimiä olivat mm. elintarvelautakunta, holhouslautakunta, vaivaishoitohallitus, kouluneuvosto, manttaalilautakunta, tutkijalautakunta, terveyshoitolautakunta, sairashuonejohtokunta, maanviljelysrahastojen toimikunta, tilattoman väestön lainakassan johtokunta, paloapuyhdistyksen johtokunta, metsälautakunta, kirjastojen ja koulujen johtokunnat.

Leppävirran kunta oli vuonna 1917  jaettu 22 koulupiiriin. Tuona vuonna aloitti kaksi uutta kansakoulua – Itä-Saamainen ja Osmajärvi. Loppuvuodesta päätettiin koulun perustamisesta myös Poijinpeltoon.

Kirjastoja Leppävirran kunnan alueella oli kirkonkylässä, Haapamäellä, Konnuslahdessa, Kurjalanrannassa, Kotalahdella, Luttilassa, Moninmäessä, Mustinmäessä, Näädänmaassa, Paukarlahdessa, Sarkamäessä, Saamaisissa, Timolassa ja Tuppurinmäessä. Näiden lisäksi oli Varkauden tehtaan sekä Sorsakosken tehtaan kirjastot.

Leppävirran kunnan ja Varkauden A. Ahlström Osakeyhtiön Varkauden tehtaan välillä kirjeenvaihto tehtaan ylläpitämien kansakoulujen ottamisesta kunnan hoitoon. Kunta ei ajatukselle lämmennyt ja koulukeskustelu jatkui vielä seuraavina vuosina.

Elintarvikepula oli todellinen ongelma. Elintarvelautakunta oli perustettu huolehtimaan viljan, voin ja maidon jakamisesta. Kevään aikana yksityisten viljavaroja tilastoitiin hyvin tarkkaan, valtion varoista haettiin apurahaa voin ja juuston hankkimiseen vähävaraisille. Kuvernööri kehotti kirjeellään 16.8.1917 säännöstelemään maidon jakelua ja huolehtimaan nimenomaan lasten riittävästi maidonsaannista. Oman tarinansa vaikeasta vuodesta kertovat kansakoulujen päiväkirjat. Syksyllä kouluilla järjestettiin jäkälänkeruupäiviä ja marraskuun yleislakko sulki osan kouluista viikoksi.

Alkoholipolitiikka puhutti, sillä kuvernööri ohjeisti vahtimaan tarkasti, että alkoholipitoisia nesteitä (hajuvedet, hiusvedet, ym.) myydään ainoastaan niille, jotka esittävät poliisiviranomaisen todistuksen siitä, että aineet eivät mene juovustarkoituksiin. Poliisiviranomaisten on myös tarkoin harkittavat, kenelle myöntävät denaturoidun spriin ja oluen ostamiseen tarvittavia todistuksia. Ongelmana alkoholia sisältävien aineiden väärinkäytön lisäksi oli, että miedoista mallasjuomista tehtiin väkijuomia ja näitä omia juomia nautittiin kahviloissa ja ruokapaikoissa.

Myös valtakunnan politiikka välittyi kunnan elämään. Kun Venäjän keisari Nikolai II luopui vallasta 15.3.1917, keisarin julistuskirje lähetettiin kuntiin tiedoksi.

Toisinaan tiedon kulku viivästyi. Kunnallislautakunta päätti jättää tiedottamatta kuvernöörin kirjeen sotavarustustöistä, joihin tarvittiin miehiä ja hevosia. Kirjeen jäljennös saatettiin sadan vuoden viiveellä tiedoksi kuntalaisille.

Sata vuotta sitten kunnalliset kuulutukset julkaistiin sanomalehdissä ja kunnantuvan seinällä, sen lisäksi ne julkiluettiin kirkossa ja tästä on todisteena kuulutuskirjassa kirkkoherran puumerkki. Tänä päivänä kuulutukset julkaistaan kunnantalon ilmoitustaululla, lehdissä ja uusi kuntalaki velvoittaa tiedottamaan kunnan verkkosivuilla.

Sijainti, avoinna:

Leppävirran kunnantalo, valtuustosalin aula

Savonkatu 39, avoinna ma-pe 8-15, koko vuoden 2017.

Valtuustosalissa voi tutustua samalla Atte Laitilan teoksista koottuun näyttelyyn, lisätietoja: http://www.leppavirta.fi/palvelut/kulttuuripalvelut/kuvataide

Vapaa pääsy, tervetuloa!

Jätä kommentti