Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön (SVK) mielestä maa- ja metsätalousministeriön on kiinnitettävä erityistä huomiota kalastusharrastuksen lisäämiseen sekä kalastonhoitomaksun maksamatta jättäneiden kalastajien neuvonnan ja valvonnan tehostamiseen, jotta kalastonhoitomaksujen kertymä saataisiin nostetuksi kalastuslakiuudistuksen mukaiselle tavoitetasolle.
Maa- ja metsätalousministeriössä on valmisteltu hallituksen esitys kalastonhoitomaksujen korottamiseksi. Esityksen perusteena on arvioitua pienempi kalastonhoitomaksukertymä sekä pitkään jatkunut vuosikohtaisten kalastonhoitomaksujen väheneminen.
Kalastuslain avaaminen 1,5 vuotta lain voimaantulon jälkeen herättää hämmennystä vapaa-ajankalastajissa. SVK toteaa, että kalastonhoitomaksun maksaneiden määrä kääntyi viime vuonna nousuun, samoin maksukertymä. Kertymä verrattuna valtion vuoden 2016 talousarvioon jäi vajaaksi uuden maksujärjestelmän käyttöönoton ongelmien vuoksi. Maksun korotus voisi vähentää maksuhalukkuutta, minkä seurauksena kertymä voisi jäädä jopa nykyistä pienemmäksi. Huomattava osa erityisesti omilla vesillään kalastavista saattaa maksun noustessa jättää sen suorittamatta.
Maksun korottamisen sijaan tulee SVK:n mielestä arvioida syitä vuosiluvan lunastajien määrän vähenemiseen ja puuttua havaittuihin ongelmiin.
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen mukaan vain noin puolet maksuvelvollisista maksoi vuonna 2007 kalastuksenhoitomaksun (= nyk. kalastonhoitomaksu, joka oikeuttaa myös viehekalastukseen yhdellä vavalla). Maksuhaluttomuuden syitä olivat tuolloin tiedonpuute, kalavesien tila ja maksun unohtuminen. Vähän ja satunnaisesti kalastavat laiminlöivät maksut useammin kuin aktiiviset harrastajat. Heille on 2000-luvulla ollut tarjolla lisäksi viikkomaksu ja vuodesta 2016 lähtien päivämaksu. Vuosimaksun hiipumiseen ovat vaikuttaneet tarjolla olleet lyhytaikaismaksut, joiden suosio on kuluvana vuonna edelleen kasvanut. Maksukertymän kasvattamiseksi on erilaisten maksujen tarjontaa syytä kehittää. Esimerkiksi mahdollisuus lunastaa lisälupa toisen vavan käyttöön viehekalastuksessa voi osoittautua suosituksi.
Muunlaista kalastusta kuin onkimista ja pilkkimistä harjoittavan 18-64 vuotiaan henkilön on maksettava kalastonhoitomaksu. Eräät tahot ovat vaatineet, että maksujen korotusten lisäksi tulee maksuvelvollisuus laajentaa koskemaan myös 65 vuotta täyttäneitä kalastajia. Pääosa kalastonhoitomaksuista menee joko suoraan tai välillisesti vesien omistajille ja heidän neuvontaansa. Taustalla on hätä kalastonhoitomaksuista vesien omistajille maksettavista korvauksista, jotka ovat pudonneet kalastuslain voimaantulon jälkeen.
65 vuotta täyttäneiden kalastajien maksuvapaus on ollut voimassa yli 20 vuotta. Kalastusharrastuksen myönteiset vaikutukset vähentävät ikääntyneiden terveydenhuollon kustannuksia verrattuna heiltä kalastonhoitomaksuina saataviin lisätuloihin. 65 vuotta täyttäneiden maksuvelvollisuus voi johtaa ikääntyneen väestön kalastusharrastuksen vähenemiseen ja vähentää niitä positiivisia vaikutuksia, joita kalastuksella on heidän hyvinvointiinsa. Isovanhemmilla on suuri merkitys kalastusharrastuksen opettamisessa lapsille ja nuorille. Näin myös lasten ja nuorten kalastus voi vähentyä. Veroluonteisen kalastonhoitomaksun palauttaminen 65 vuotta täyttäneille on lisäksi vastoin valtion veropoliittista linjausta.
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) on maamme suurin vapaa-ajankalastajien järjestö, joka edistää vapaa-ajankalastajien kalastusmahdollisuuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä ja järjestäytymättömiä vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukaisessa kalastuksessa. Järjestön 13 vapaa-ajankalastajapiirin 525 seurassa toimii yhteensä noin 40 000 kalastuksen harrastajaa