Varkauden Maaseutuohjelman työryhmä kokoontui maanantaina 30.1.2017 Varkauden kaupungintalolla. Harjurannan Kyläyhdistys ry:ltä osallistui kokoukseen Riika Paukkonen, Tiina Immonen ja Esko Ropponen, jotka luovuttivat kokouksen yhteydessä yhdistyksen puheenjohtaja Riika Paukkosen allekirjoittaman lausunnon Varkauden Maaseutuohjelmaan.
Oheisena Harjurannan Kyläyhdistys ry:n lausunto Varkauden Maaseutuohjelman luonnokseen:
MAASEUTUOHJELMAN VALMISTELU
Ohjelmatyön valmistelun demokraattisuus
”Maaseudun kokonaissuunnitelman teossa päävastuullinen on Varkauden kaupunki. Kyliltä liitetään oma edustus, jonka kokoonpanoksi sovittiin 3 henkilöä/kylä sekä heille varahenkilöt. Esitykset osallistuvista henkilöistä ilmoitettava Kyläneuvoston puheenjohtajalle 30.11.2015 mennessä.” (Lähde: Kyläneuvoston kokouspöytäkirja 4.11.2015)
”Koko ohjelmatyötä on ohjannut helmikuussa 2016 koolle kutsuttu työryhmä, jossa on ollut edustettuna kaupungin, Navitaksen, yrittäjäyhdistyksen ja kyläneuvoston edustus, lisäksi yhteen kokoukseen osallistui kaupunginhallituksen puheenjohtaja. Työryhmässä on päätetty prosessimenetelmä ja työohjelma.” (Lähde: Laura Reinikaisen sähköpostivastaus 25.1.2017 Harjurannan Kyläyhdistys ry:n korjauspyyntöihin)
Harjurannan Kyläyhdistys ry on esittänyt Harjurannan edustajat ja heille varahenkilöt sovittuun aikaan mennessä. Emme ole saaneet tietoa sen jälkeen, miten työryhmä on muodostunut.
Kyläneuvostolla ei ole ollut kokouksia 7.4.2016 jälkeen, Harjurannan Kyläyhdistys ry:n kanta on, että Kyläneuvosto ei täten ole voinut edustaa kyliä työryhmässä. Kyläneuvoston puheenjohtaja Niilo Pulkkinen on myös Kangaslammin Kyläyhdistys ry:n puheenjohtaja, joten Harjurannan Kyläyhdistys ry:n kanta on, että Niilo Pulkkinen on edustanut Maaseutuohjelman ohjausryhmässä Kangaslammin Kyläyhdistys ry:tä.
Tiedotus
Tiedotuksen puutteellisuuden vuoksi työryhmä ei ole saanut kerättyä edustavaa otosta maaseudun asukkaiden tarpeista ja toimenpide-ehdotuksista, jonka vuoksi Maaseutuohjelman luonnoksen painotukset ovat vääriä. Asukkaiden kuuleminen olisi tullut järjestää helpoksi, lapsia, nuoria ja eläkeläisiä olisi voitu kuulla mm. harrastekerhoissa, ei vain virka-aikana pidetyissä työpajoissa.
Kesällä 2016 toteutettu verkkokysely (77 vastaajaa) ei ole edustava otos Varkauden maaseudun asukkaista, eikä sitä voida käyttää osana Maaseudun ohjelman laadintaa.
Tutkitun tiedon hyödyntäminen Maaseutuohjelmassa
Maaseutuohjelmassa ei ole huomioitu Varkauden kaupungin aiemmin toteuttamaa maaseutuohjelmaa. Pieksämäkeläisen toimittajan Vuokko Jaakkolan toteuttama maaseudun ja kylien kehittämisohjelma vuosille 2010-2013 on tehty yhteistyössä Varkauden, Pieksämäen, Heinäveden, Joroisten ja Leppävirran kunnissa. Maaseutualueelta olisi voitu kartoittaa, onko olemassa olevia kehitysohjelmia tai kyläsuunnitelmia.
Tilastokeskuksen kaikille avoimista tilastotiedoista löytyy perustietoa Varkauden maaseudun asukkaista, muun muassa iän, sukupuolen, tutkinnon ja ammatin mukaan. Tilastot osoittavat merkittäviä eroja eri alueiden välillä Varkauden maaseudulla.
Varkauden Maaseutuohjelmassa on suoria lainauksia Kuopion maaseutuohjelmasta, ilman että lähde mainitaan. Hyvän tieteellisen käytännön mukaan toisen ajatusten käyttäminen hyväksi ilman lähteen merkitsemistä on laitonta.
MAASEUTUOHJELMAN SISÄLTÖ
Elinkeinot ja työllisyys
Varkauden maaseutualueella elinkeinoelämä on monipuolinen, jonka yksi osa on maatalous. Maaseutuohjelman mukaan maatalousyrityksiä on 43 (Huom! Sisältää vain EU-tukikelpoiset maatilat, ei maatiloja joilla harjoitetaan vaikkapa pelkästään mökkimajoitusta tai lähiruoan myyntiä), eikä niitä ole oleellista ylikorostaa koko maaseudun elinkeinoa tarkasteltaessa. 2010-luvulla maatalousyritys työllistää usein vain yrittäjän itsensä ja lisäksi hän tekee työtä maatilan ulkopuolella.
Tämän päivän maatilat toimivat modernissa ympäristössä koko EU:n markkinoilla ja EU:n luomien sääntöjen mukaisesti. Maatalousyrittäjät suunnittelevat toimintaansa pitkäjaksoisesti ja tukikausittain. Osa tukiehdoista sitoo maatalousyrittäjää usealle vuodelle. Näin ollen Maaseutuohjelman viittaus ”Varkauden seutu voisi tuotannollisesti hyödyntää yhdistämällä lähialueen 30.000 ha peltoviljelyn tuotantopotentiaali Varkauden teollisen tuotannon infrastruktuuriin”, ei pidä paikkaansa.
Varkauden maaseudun elinkeinoelämän merkittävin tarve on toimiva infrastruktuuri. Se käsittää toimivan ja turvallisen tiestön sekä nykyaikaiset internet- ja puhelinyhteydet. Teollisuudella on Harjurannan alueella muun muassa Akonniemen satama sekä Stora Enso Oyj:n kaatopaikka. Harjurannan Kyläyhdistys ry on vaatinut ELY-keskukselta Harjurannantien parantamista kirjallisesti vuonna 2016 ja Stora Enso on yhtynyt vaatimukseemme.
Toimenpide-ehdotukset:
Lyhyellä aikavälillä: Varkauden kaupunki parantaa tiedotustaan teiden kunnossapidosta. Yhteyshenkilöiden yhteystiedot selkeästi nähtäville. Varkauden kaupunki tukee yksityisiä tiehankkeita, joissa ei ole kaupungin maksuosuutta. Operaattorit parantavat tiedotustaan internet- ja puhelinyhteyksistä. Maaseudulla toimivat yhdistykset vaativat yhdessä parannusta internet- ja puhelinyhteyksiin.
Pitkällä aikavälillä: Varkauden kaupunki tekee yhteistyötä ELY-keskuksen ja liikenne- ja viestintäministeriön kanssa ja hakee tiehankkeisiin varattua rahoitusta alueelle.
Lähidemokratian kehittäminen
Meneillään olevassa maakuntauudistuksessa lähidemokratia tullaan kirjaamaan osaksi uutta maakuntalakia ja maakunnassa tulee toimia esim. vanhusneuvostoja ja nuorisovaltuustoja. Maakunnat päättävät lähidemokratian laajuuden maakuntastrategiassa. Harjurannan Kyläyhdistys on esittänyt, että kyläneuvostot tai sitä vastaavat toimielimet kirjattaisiin myös maakuntastrategiaan.
Varkauden Maaseutuohjelmassa haluamme korostaa termien ”osallistuminen” ja ”osallisuus” eroja. Toimenpiteet-luvussa kappaleessa ”Asukkaiden osallistuminen”, termi ”osallistuminen” tarkoittaa osallistujia passivoivaa ja ei mukaan ottavaa toimintaa. Osallistuminen voi olla pakollista ja passiivista. Osallisuus tarkoittaa yksilön kiinnittymistä yhteisöön ja johonkin kuulumisen tunnetta. Osallisuus siis kehittää ja lisää merkittävästi vaikuttamis- ja kehitysmahdollisuuksia, kun taas osallistuminen passivoi ja pysäyttää toimijoita.
Toimenpide-ehdotus: Varkauden kaupunki edistää osallisuutta yhteistyössä maaseudulla sijaitsevien yhdistysten ja seurojen kanssa.
Kyläneuvosto
Kaupunginhallitus on 8.12.2014 perustanut kyläneuvoston vuoden 2015 alusta lukien edistämään kaupungin ja kylien yhteistyötä ja kylien kehittämistä. Kyläneuvoston toimintaan on varattu 3.000 euron määräraha. (Lähde: Varkauden talousarvio 2016) Kyläneuvosto on järjestänyt vuosina 2015-2016 vain neljä kokousta eli 25.8.2015, 7.10.2015, 4.11.2015, 7.4.2016, vaikka 7.4.2016 pidetyssä Kyläneuvoston kokouksessa niitä on suunniteltu pidettäväksi vuosittain neljästä viiteen. (Lähde: Kyläneuvoston pöytäkirjat)
Harjurannan Kyläyhdistys ry kannattaa olemassa olevien toimintojen vahvistamista, ei uuden Kyläpäällikkö-mallin luomista. Harjurannan Kyläyhdistyksellä on vuosikymmenien perinteet työstä kyläyhteisön hyvinvoinnin edistämiseksi sekä yhteistyöstä Varkauden kaupungin kanssa, eikä kyläaktiiveilla ole resursseja olla mukana useassa järjestötoiminnassa.
Toimenpide ehdotukset: Harjurannan Kyläyhdistys ry esittää 30.1.2017, että Varkauden Kyläneuvosto organisoidaan uudelleen tai perustetaan täysin uusi yhteistyöelin, joka kehittää yhteistyötä Varkauden kaupungin ja kylien sekä kaupunginosien välille.
Kuva: Vesa Moilanen