Paperiliiton Varkauden osasto n:o 14 vietti 100-vuotisjuhlaansa 8.10.2016. Juhlatilaisuudessa Varkauden kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Kari Rajamäki puhui seuraavasti:
”Arvoisat paperiliiton juhlivan osaston jäsenet, metsäteollisuuden ja Varkauden kehittäjät.
100 vuotta sitten Varkaudessa ja Suomessa elettiin vakavia kansallisen murroksen aikoja. Ammattiosaston ja työväenyhdistyksen perustaminen vuosisadan alussa perustui tahtoon ja tarpeeseen puolustaa ihmisen arjen etuja. Vuosisatainen työnne viestii edelleen ydintä luoda kaikille yhdenvertaiset mahdollisuudet tasavertaiseen elämään.
Osastonne perustamista ja Varkauden järkyttäviä kansalaissodan tapahtumien taustaa olivat juuri rajut riidat työntekijöiden järjestäytymisessä. Marraskuussa 1903 alkoi sitkeä selkkaus siitä, saako työntekijä kuulua työväenyhdistykseen. Tehtaan isännöitsijä ilmoitti, että ” jos työmiehillä oli jotakin valittamista, voivat he tehdä anomuksen työnjohtajille, jotka ne ilmoittavat isännistölle. Työväenyhdistyksistä on vain seurauksena eripuraisuuksia isännistön ja työväestön välillä”.
Päivälehti julkaisi etusivullaan voimakkaan tekstin: ” Onko todellakin kokoontumisvapaus käynyt sivistyneelle luokalle siksi yhdentekeväksi, että sen loukkaaminen ei synnytä voimakasta vastavaikutusta yleisen mielipiteen puolelta ? Vai muuttuuko sortovalta siedettäväksi, kun sen harjoittajana on rahavalta ja sen uhrina työväestö ? Ainoastaan työmiehet näyttävät käsittävän asian todellisen arvon. Varkaudessa he mieluummin perheineen jättävät toimeentulonsa ja talvipakkasten alkaessa asuntonsa kuin alistuvat orjan asemaan, samalla kun toverit ympäri maata keräävät vähiä säästöjään heitä tukeakseen. Sivistynyt luokka ei vain liikahda mukavuudestaan.”
Toivottavasti tänä päivänä kovia arvoja arkeen ja työelämään tarjoavat ja ammattiyhdistysliikettä syyllistävät pohtivat vastuutaan tilanteessa, jossa Suomessa pitkäaikaistyöttömyys edellyttää ihmisten tukemista, syrjäytymisen torjuntaa sekä työtä perusturvallisuuden ja kansallisen eheydyn varmistamiseksi.
Kartongin, sellun sekä puupohjaisten raaka-aineiden teollisen mittaluokan kysyntä sähkön- ja lämmöntuotannossa, puhumattakaan biomassakäytöstä mm. lääketutkimuksen alueella, ovat vihdoin haudanneet puheet metsäteollisuudesta auringonlaskun alana. Tätä me yhdessä jouduimme todistamaan metsäteollisuuden johdolle ja kansalliselle mielipiteelle Taistelussa Varkauden tehtaista vuosina 2009-2010.
Se että voimme tässä juhlassa katsoa nyt toiveikkaana Varkaudessa eteenpäin, on tulosta varkautelaisen paperimiehen osaamisen tasosta ja myös yhteisestä päättäväisyydestämme ja luomastamme paineesta valtion omistajaohjaukseen, jotta poliittisesti ja StoraEnson johdon kanssa pystyttiin estämään Kemijärven historiallisen virheen toistuminen. Tässä työssä antoi tärkeätä tukea mm. paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala, Solidiumista Lauri Ihalainen ja dosentti Osmo Kuusi. Siitä, että ministeri Jyri Häkämies ja Solidium kyettiin oikeilla tiedoilla haastamaan, on kiittäminen osastonne luottamusmiehiä Kai Pärnästä, Timo Suhosta ja myös niitä yksittäisiä työntekijöitä, jotka toimittivat faktaa koneiden äärestä.
StoraEnson ylimmän johdon kanssa käydyt avoimet ja suorat viralliset ja epäviralliset keskustelut johtivat metsäteollisuuden osaamisen ytimen jatkamiseen Varkaudessa ja kansallisen selviytymisemme kannalta vakavan virheen välttämiseen.
Valtionyhtiöitä hallinnoivan Solidiumin entinen puheenjohtaja kirjoitti tällä viikolla Hesarissa, että StoraEnso on yksi sellainen, jonka omistamisessa valtiolla ei ole strategiaa ja siksi sen voisi myydä yksityisille. Näin voi vain puhua henkilö, joka ei vieläkään näe eikä ymmärrä metsäteollisuuden olevan kansallinen asia, kannattava ja laajeneva liiketoiminta, joka on Suomen viennin ja talouden selkäranka. Suomen vahvasti omistamassa yhtiössä sen sijaan 20 %:n ruotsalaisella omistuksella on ollut kohtuullinen näkemys menneiden vuosien ratkaisuissa.
Metsäteollisuutta ei kehitetä kvartaaliajattelulla. StoraEnson ollessa merkittävä itäsuomalainen ja kansallinen toimija yhdessä kansaneläkelaitoksen kanssa 35.2 %:n ääniosuudella turvattava pitkäjänteinen kehittäminen ja osaaminen. Kotimaisen puun ja muun biomassatuotannon tutkimusta on edistettävä ja rahoitusvälineet kehitettävä sellaisiksi, että ne mahdollistavat jopa kymmenen vuoden tutkimuksen ja sen myötä innovaatioiden kaupallistamisen.
StoraEnso säilyttämällä ja kehittämällä Varkauden metsäteollisuuskeskittymää on luonut kannattavan alustan myös jatkotyölle, Eikö tässä ole vahvasti Suomen valtion omistamalle yhtiölle strategia. Yhtiön hallituksen on vihdoin Kelan 10.2 %:n ja Suomen valtion 25 %:n omistuksella nimitettävä suomalaista metsäteollisuutta tuntevat hallituksen jäsenet.
Maakuntamme nostaa metsäteollisuuden, biojalostuksen ja puun uuden käytön ja Varkauden puurakentamisen kärkipainoalaksi.
Metsäteollisuuden toimintaedellytyksistä on pidettävä vahvasti kiinni. Varkaudessa epävarmuudesta huolimatta ei panikoitu vaan varauduttiin metsäteollisuuden kehittämiseen mm. rakennusten ja alueiden käytön osalta. Tehtaan tulevaankin aluetarpeeseen puurakentamisen, sahan ym. osalta on hyvä kaavoituksellisesti varautua.
Metsäteollisuusintegraatin rakentamisen laukaisi rautatieyhteyden saaminen 1913. Tänäänkin on keskeistä huolehtia raide-, tie- ja vesitiekuljetusyhteyksien ajanmukaisuudesta. VT5:n ja VT 23:n osalta nyt etenemme, mutta myös alempiasteisen tieverkon kunnostusta on vauhditettava.
Kansallisesti on myös pidettävä huoli rikkidirektiiviä paremmin edunvalvonnasta myös EU:n metsästrategioiden ja biodirektiivien valmistelussa. Meillä ei ole varaa enää ampua omaan polveemme vaan metsäteollisuuden, ammattiliittojen ja poliittisten päättäjien on oltava paremmin hereillä. Samoin on huolehdittava, että EU:n uuden strategisen rahaston avustuksilla tuetaan metsäteollisuuden uusien investointien rahoitusta myös mahdollisesti Savossa ja täällä olevan integraatin jatkokehittämisellä.
Suomen vuotuinen metsien kasvu kestää periaatteessa 20 milj. kuution lisäkäytön, mutta on vakavasti huomautettava, että nykyisellä metsäpoliittisella lainsäädännöllä ei varmisteta toimivaa puuhuoltoa. Pinta-alaverotuksesta siirtyminen myyntiverotukseen sekä ensiharvennusvelvoitteen laiminlyönnit tulevat vaatimaan veromalleja, jotka kannustavat myymään metsää sekä hoitamaan sitä. Tarvitaan myös pitkien etäisyyksien ja kalliiden kuljetustenkustannusten kilpailuhaittojen kompensointia kilpailijamaiden tasolle,
Metsäteollisuuden avulla koko maa voidaan pitää asuttuna. Se luo edellytykset logistisesti maan kattavalle satama-, maantie- ja rautatieverkostolle. Kotimaisen energiatuotannon parhaita myllyjä ovat nykyiset sellutehtaat, jotka tuottavat lähes 2.5-kertaisesti oman käyttönsä lisäksi energiaa.
Kun metsäteollisuus on myös voimakkaasti mennyt Aasiaan ja Etelä-Amerikkaan, on myös ratkaisuja arvioitava pitemmällä tähtäimellä. Kiinassa oma raaka-ainepohja on täysin riittämätön. Uusille markkina-alueille meneminen ei voi myöskään tapahtua kritiikittömästi ihmisoikeus- ja ympäristörikoksilta silmänsä sulkien.
Voimavaramme on ollut poliittisten päättäjien, valtionhallinnon ja yritysjohtajien toimiva yhteistyö suomalaisen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Teollisuuden kilpailukyvystä huolehtiminen on ollut yhteinen kansallinen asia.
Me tarvitsemme metsäteollisuudessa työnantajien ja työntekijöiden aitoa sitoutumista, jotta toimintaympäristöä uhkaavat muutokset hallitaan. Irtisanomissuojan vahvistaminen tukee yhteistä sitoutumista ja poistaa pelon siitä, että kansanvälinen teollisuus ottaa liipaisimelleen ensiksi heikomman irtisanomissuojan suomalaiset työntekijät. Metsäteollisuus tulee pärjäämään jatkossa vain pitämällä ammattitaitoiset tekijänsä ja varmistamalla alan houkuttelevuuden.
Varkauden piiput savuavat, kylässämme on elämää ja kehitystä ! Meidän on nyt yhdessä viestitettävä Varkauden metsäteollisuuden integraatin ja sen ympärille syntyneen perinteen globaalia voimaa. Varkaus on hyvällä sijainnillaan, vahvalla metsäteollisuus- ja energiaosaamisellaan, mutta ennen kaikkea teidän paperimiesten ja osaajien voimalla valmis kasvun haasteisiin ja seuraavaan erään. Tässä on jatkossakin hyvinvoivan Varkauden elinvoiman perusta. Osoitetaan, että rajun 100 vuoden kokemuksella paperiosastomme ja kaupunkimme omaa nyt itseluottamusta ja yhteistyökykyä sekä voiton nälkää: joka ihteensä uskoo, se kykysä tuploo! ”