Vaikka moni asia kilpailee nuoren huomiosta, on liikennesäännöt ja hyvät käytöstavat syytä pitää muistissa.
Tiellä vilahtaa päärynävartaloinen otus, jolla on norsun naama. Toisaalla rullaa eteenpäin huoleton koululainen sähköisellä liikkumisvälineellä, joka lipuu ääneti tien pintaa pitkin.
Tänä syksynä koulutiellä riittää säpinää. Vuoden alussa voimaan astuneen lainsäädännön myötä erilaisten sähköisten liikkumisvälineiden käyttäminen liikenteessä tuli sallituksi. Nuoret näyttävätkin rohkeasti kokeilevan uusia laitteita jalkakäytävillä, ja myös huippusuosittu Pokémon Go-peli tuo omat haasteensa liikenteeseen.
Jotta tiellä liikkuminen olisi turvallista, on jalkakäytävien ja pyöräteiden pelisäännöt hyvä kerrata.
Miten jalankulkija toimii, mitä tekeekään pyöräilijä?
Jalankulkija kulkee pääsääntöisesti jalkakäytävällä, ja jos jalkakäytävä ja pyörätie on yhdistetty, hän asettuu tien oikeaan tai vasempaan laitaan. Pyöräilijä ajaa yhdistetyn tien oikeassa reunassa.
Alle 12-vuotiaat saavat pyöräillä kävelytiellä silloin, kun siitä ei koidu muulle liikenteelle haittaa.
Jalankulkijoiksi lasketaan muun muassa kävelijät, rullaluistelijat, potkulautailijat ja nykyään myös esimerkiksi leijulaudoilla liikkuvat. Sähköisellä liikkumisvälineellä kulkeva rinnastetaan jalankulkijaksi, kun laitteessa on tehoa maksimissaan 1 kW ja maksiminopeus on enintään 15 km/h.
Isompia, enintään 25 km/h kulkevia ja maksimissaan 1 kW tehoisia kevyitä sähköajoneuvoja ajettaessa noudatetaan polkupyöräilijän liikennesääntöjä.
– Oikea paikka näillä laitteilla liikkumiseen on pääsääntöisesti pyörätie, tosin kävelyvauhtia liikuttaessa itsestään tasapainottuvilla laitteilla saa käyttää myös jalkakäytävää, johtava asiantuntija Jussi Pohjonen kertoo.
Hyvät käytöstavat takaavat turvallisen liikenteen
Jalankulkija liikkuu kävelynopeutta. Kun jalankulkua korvaavilla välineillä voi liikkua kävelijää rivakammin, korostuvat tilannenopeuden merkitys sekä muiden jalankulkijoiden huomiointi.
Myös virtuaalinen hirviöjahti saattaa kiinnittää koululaisen huomion tiukemmin kuin tosimaailman tilanteiden havainnointi.
– Koulutien vaaranpaikat tulee käydä lasten kanssa läpi. On myös hyvä luoda pelisäännöt siitä, missä ja milloin voi pelata huomiota vieviä pelejä. Vastuu turvallisesta koulutiestä on kuitenkin lopulta aikuisella, Pohjonen sanoo.
Kuva: Vesa Moilanen