Dekkarit – Rikospaikkana Varkaus

Ohjelmajulistus

Dekkarit on uudenkarhea ja erottuva festivaali-ilmiö, joka erikoistuu kotimaiseen dekkarikirjallisuuteen ja skandinaavisiin dekkarielokuviin. Nelipäiväinen festivaalitapahtuma järjestetään ensimmäistä kertaa Varkaudessa ajalla 18.–21.7.2016. Dekkarit uudistaa paitsi paikallista, myös valtakunnallista festivaalikarttaa. Dekkarit on Suomen ainoa monipäiväinen dekkarifestivaali. Se tuo jotain uutta ja kaivattua nykyiselle suomalaiselle festivaalikentälle. Samalla tapahtuma tuo syvyyttä ja sisältöä alueelliseen festivaalikiertoon.

Ensiaskeleensa ottava kirjallisuus- ja elokuvafestivaali Dekkarit haluaa juurtua vuosittaiseksi osaksi kotimaista ja alueellista festivaalitapahtumien kenttää. Ideologialtaan Dekkarit jäljittelee kehuttua Crimetime Gotland -dekkarifestivaalia, joka järjestettiin ensimmäistä kertaa viime vuonna länsinaapurissa Gotlannin Visbyssä.

Esikuvansa tavoin Dekkarit on täynnä kirjallisuuden ja elokuvataiteen kohtaamisia. Dekkarikulttuuri tuodaan eritaustaisten ja kaikenikäisten ihmisten lähelle. Ohjelmarunko koostuu muun muassa elokuvanäytöksistä sekä keskustelutilaisuuksista teosten tai tekijöiden ympärillä. Elokuvateatterin valkokankaille tuodaan viime vuosien arvostetuimpia elokuvatapauksia, jotka pohjautuvat menestysromaaneihin.

Festivaali on ennen kaikkea kynnyksetön kohtaamispaikka lukijoille, kirjailijoille, kustantamoille, tutkijoille ja muille alan asiantuntijoille. Kirjallisuusohjelmistoon lukeutuu kirjapiirejä ja keskustelutilaisuuksia sekä keveitä iltatapahtumia. Ohjelmarunkoon soveltuvat esimerkiksi erilaiset kustantamojen ja teosten esittelyt, kirjailijavierailut sekä asiantuntijoiden tai tutkijoiden keskustelut. Festivaaleille saapuu myös nimekkäitä vierailijoita, kuten koko kansan uutiskasvo ja dekkaristi Matti Rönkä. Kulttuuritapahtumaan kannattaa tulla kauempaakin.

Dekkareiden festivaaliohjelmaa kerätään edelleen kirjallisuuden ja iltatapahtumien osalta. Täydennetty ohjelmarunko julkaistaan kesäkuussa. Dekkarit on lopulta taatusti tekijöidensä ja vierailijoidensa näköinen. Luvassa on ainutlaatuisia elämyksiä ja kohtaamisia, eikä yllätyksiltäkään vältytä!

Tapahtumapaikat

Dekkarit on kotiseutuylpeä kesätapahtuma. Festivaali puhuu paikallisuuden ja kotiseudun puolesta. Matalan kynnyksen yhteisöfestivaali järjestetään Varkauden keskusta-alueella, Pohjois- Savon maakunnassa.

Helposti lähestyttävä tapahtumaympäristö ulottuu Päiviönsaaren puistomaiseen kaupunginosaan sekä Varkauden ydinkeskustaan ostoskadun varrelle. Päiviönsaaren ympäristö ja ydinkeskusta ovat vain kävelymatkan päässä toisistaan.

Festivaalin kirjallisuusohjelma järjestetään Varkauden vanhassa kaupungissa, kulttuurihistoriallisella Päiviönsaaren alueella. Vanhan Varkauden alueen miljöötä värittää puunjalostusteollinen kulttuuriperintö. Kaunis ja suojeltu rakennuskanta istuu harmoniassa paperitehtaan piippujen juurella.

Varkauden tehdashistoria kantaa 1800-luvun alkuun saakka, jolloin Varkauden ruukki perustettiin Päiviönsaareen. Vuosisadan kuluessa Varkaus muovautui tärkeäksi teollisuuskeskukseksi.

1800-luvun ruukin rakennuskantaa on säilynyt myös tähän päivään. Dekkarit-kirjallisuustapahtuman keskus on Varkauden Kotiseutukeskuksessa, yhdessä näistä säilyneistä rakennetuista kulttuuriperintökohteista. Kiinteistö rakennettiin vuonna 1858 alun perin tehtaanlääkärinä toimineelle Sannfrid Theofron Hällströmille. Nykyään rakennuksessa toimii myös ravintola Tyyskänhovi. Dekkarit- festivaalitapahtuman aikana tunnelmallisessa vanhassa puurakennuksessa toimii dekkarikirjallisuuden päätapahtumapaikka. Tapahtuman aikana paikassa järjestetään kirjallisuuspiirejä, keskustelutilaisuuksia ja iltatapahtumia.

Lisäksi Varkauden Kotiseutukeskuksen yhteyteen avataan Etsivätoimisto kesä- ja heinäkuun ajaksi. Etsivätoimistosta voi käydä hakemassa kesälukemiseksi dekkareita. Toimistossa sijaitsee myös matkailuneuvonta sekä lipunmyynti festivaalin elokuvanäytöksiin. Etsivätoimisto työllistää kesäksi kolmesta neljään nuorta kesätyöntekijää. Etsivätoimiston sijainti on Varkauden Kotiseutukeskuksen piharakennuksen Såltin-salissa. Varkauden Kotiseutukeskuksen ja Etsivätoimiston tarkka katuosoite on Wredenkatu 4, 78850 Varkaus.

Päiviönsaaren ympäristöstä on vain lyhyt kävelymatka Varkauden kaupungin ydinkeskustaan, jonne sijoittuvat festivaalin elokuvanäytökset. Elokuvaohjelmisto toteutetaan arvokkaasti teatteriympäristössä juuri vastikään remontoidussa elokuvateatteri Maximissa. Elokuvafestivaalin käytössä on kolme teatterisalia, joiden yhteiskapasiteetti on yli 200 henkilöä. Elokuvanäytökset hinnoitellaan maltillisesti. Tapahtumapaikan osoite on Kauppakatu 27, 78200 Varkaus.

Elokuvanäytösten keskeisen sijainnin ansiosta ostoskadun monipuoliset palvelut ovat kävijöiden saavutettavissa. Kauppakadun vartta koristavat kahvilat ja yli 90 erikoisliikettä, joihin on helppo tulla jalan, pyöräillen tai autolla. Ostoskadun miljöössä näyttäytyvät arkkitehtonisesti arvokas rakennusympäristö sekä kauppakadun päässä siintävä arkkitehti Kalevi Väyrysen suunnittelema korkea vesitorni, joka on jo nähtävyys itsessään.

Tapahtumaohjelmisto

Kirjallisuus- ja elokuvafestivaali esittelee laajasti dekkarikulttuurin kenttää. Dekkarit kosii massoittain kaikenikäistä yleisöä dekkaritaiteen äärelle korkeatasoisella, elämyksellisellä ja yllätyksellisellä ohjelmarungolla. Nelipäiväinen festivaali tuo valkokankaille skandinaavisia dekkarielokuvia ja esittelee upeaa kotimaista dekkarikirjallisuutta.

Festivaalin tapahtumaohjelmisto elää vielä, joten ohjelmistoa päivitetään ja täydennetään myöhemmin. Erityisesti kirjallisuuden ja iltaohjelmien ohjelmasisältö on vielä muovautumisvaiheessa. Tässä julkaisussa esitellään vain tähän mennessä vahvistunut ohjelmasisältö. Täydennetty ohjelmarunko julkaistaan kesäkuussa.

Kirjallisuusohjelmisto

Suomalainen dekkarikirjallisuus esittäytyy kirjallisuus- ja elokuvafestivaalien aikana 18.–21.7. Dekkareiden visiona on olla lukijan, kirjailijan, kustantamon, tutkijan ja asiantuntijan kohtaamispaikka, jossa kokoonnutaan kunnioittamaan ajatonta ja kansan rakastamaa kulttuurituotetta. Dekkarit on näkyvä ja ainutlaatuinen tapahtuma, joka vetää puoleensa kaikenikäistä ja eritaustaista yleisöä.

Dekkareiden ohjelmistoon kuuluu kirjallisuuspiirejä, keskustelutilaisuuksia sekä iltatapahtumia. Kirjallisuusohjelmistoa ja iltatapahtumia kerätään ja täydennetään edelleen. Lopullinen ohjelmarunko on taatusti tekijöidensä näköinen.

Dekkarit soveltuu kirjallisen kentän keskusteluareenaksi. Keskustelussa voivat olla kirjailija- tai teoskohtaiset teemat tai laajemmat puheenaiheet. Ohjelmistoon soveltuvat esimerkiksi erilaiset kustantamojen ja teosten esittelyt, kirjailijavierailut sekä asiantuntijoiden tai tutkijoiden keskustelut.

Dekkarit-festivaalin aikana osoitetaan kunnioitusta esimerkiksi suomalaisen dekkarihistorian merkkihenkilölle Aarne ”Outsider” Viktor Haapakoskelle, joka syntyi Pieksämäellä vuonna 1904. Vaikka nimi saattaa lyödä tyhjää nuoremmalta ikäpolvelta kysyttäessä, varttuneempi väki muistaa Outsider-taiteilijanimeä käyttäneen monilahjakkuuden sankarihahmot ja teokset. Outsiderin seikkailusarjat Kalle-Kustaa Korkin seikkailuja ja Pekka Lipposen seikkailuja täyttivät eetterin radiokuunnelmina päivittäin puolenpäivän aikaan 1950– ja 1960-luvuilla. Fiktiiviset hahmot seikkailivat myös romaaneissa ja lehdissä. Aarne Haapakosken seikkailusarjat ovat sittemmin poikineet radiokuunnelmasarjan ja niitä on jalostettu elokuviksi.

Dekkaristina Aarne Haapakoski esitteli muun muassa Martti Kyrttä – hahmon, joka oli sanomalehtimies ja yksityisetsivä. Kyrttä esiintyi Haapakosken esikoisromaanissa Mustalaissuon arvoitus vuonna 1931 ja sittemmin teoksessa Madame Saah’lin salaisuus vuonna 1934. Lisäksi Haapakoski on julkaissut 20-osaisen Karma-sarjan. Dekkarisarjan päähenkilöinä olivat arkkitehti Klaus Karma sekä hänen samanniminen veljenpoikansa.

Outsiderin tuotannosta ja elämänvaiheista saapuu keskustelemaan kirjailija, toimittaja Raimo Jokisalmi. Kirjailija- ja asiantuntijavieras Jokisalmi on paneutunut Outsiderin tuotantoon ja on myös kirjoittanut tuotannosta Outsiderin kirja -teoksen (2007).

Festivaalin aikana keskustellaan myös Mauri Sariolan tuotannon äärellä. Kunnioitettavan 30-vuotisen kirjailijanuransa aikana Sariola julkaisi yli 80 romaania omalla nimellään. Lisäksi hän käytti salanimeä Esko Laukko vuosien 1956 ja 1985 välisenä aikana. Sariola työskenteli myös kääntäjänä; hän suomensi käännöstyönä kymmenen englanninkielistä dekkaria suomen kielelle. Sariolan kirjoja on julkaistu kymmenellä eri kielellä melkein 20:ssa eri maassa. Mauri Sariolasta saapuu keskustelemaan edustaja Mauri Sariola -seurasta.

Elokuvaohjelmisto

Festivaalin elokuvatarjonnassa skandinaavista dekkarielokuvataidetta tarjoillaan kaikenikäisille, yli sukupolvien. Tapahtuma tuo teatteriympäristöön sellaisia elokuvanäytöksiä, joita Suomessa ei välttämättä enää pääse näkemään valkokankaalla. Elokuvia esitetään tapahtuman jokaisena päivänä. Kaikkiaan tapahtuman aikana esitetään noin kahdeksan elokuvaa. Elokuvaohjelmistossa vuorottelevat ikärajattomat elokuvat sekä ikärajatut, aikuisille suunnatut elokuvat. Lasten, nuorten ja perheiden dekkarielokuvia esitetään päiväsaikaan. Aikuisten ikärajattuja elokuvia esitetään iltaisin. Aikuisille on luvassa myös myöhäisnäytöksiä, jotka päättyvät puoliltaöin.

Lasten, nuorten ja koko perheen elokuvanäytökset:

Lomasankarit (2014), maanantaina 18.7. Ikäraja: 7
Maanantaina 18.7. festivaalin avaa vauhdikas toimintaseikkailuelokuva Lomasankarit (2014), joka vie katsojan tyrmäävän kauniille Kreikan Kos-saarelle. Taavi Vartian ohjaamassa elokuvassa seurataan uusperheen lomamatkaa, joka lopulta jalostuu konnajahdiksi vedenalaisten kansallisaarteiden ja siepatun paikallisen sukeltajatytön pelastamiseksi. Nuortenseikkailu on kreikkalais-suomalaista yhteistuotantoa.

Lasse Kreikassa (2012) tai Lasse Autolomalla (2013), tiistaina 19.7. Ikäraja: S
Tiistaina puolestaan valkokankaalle siirtyy ruotsalainen lastenkirjahahmo, Lasse. Tuolloin näytäntöön päätyy jompikumpi Lasse-elokuvien lomatrilogian kahdesta ensimmäisestä osasta; joko Lasse Kreikassa (2012) tai tuoreempi filmatisointi Lasse Autolomalla (2013). Molemmissa elokuvissa Lassen perhe lähtee lomalle – yhdessä Kreikkaan, toisessa autolomalle Tiroliin, Keski-Eurooppaan. Me ollaan parhaita! (2013), keskiviikkona 20.7. Ikäraja: 7 Keskiviikon elokuvaksi asettuu ruotsalainen menestysteos Me ollaan parhaita! (2013). Nuortenelokuva kertoo kolmesta 12–13-vuotiaasta teinitytöstä, jotka perustavat punkbändin. Elokuva sijoittuu 1980- luvun alun Tukholmaan. Elokuvan on ohjannut Lukas Moodysson, jonka tunnetuimmaksi teokseksi usein arvotetaan megamenestystä niittänyt Fucking Åmål (1998). Me ollaan parhaita! näyttäytyykin monelle kulttielokuvan rinnakkaisteoksena. Kriitikoiden ylistämä nuortenelokuva on valloittava, huumorintäyteinen, hyväntuulinen ja aidontuntuinen. Se myös henkii aitoa punkia.

Soppalinnan salaseura (2016), torstaina 21.7. Ikäraja: 7
Lasten ja nuorten elokuvanäytännöt päättää tuore lastenelokuva Soppalinnan salaseura (2016), joka esitetään torstaina 21.7. Elokuva perustuu suomalaisen kirjailijan Mika Keräsen lastenteoksiin, joita on tituleerattu rohkeasti Viisikoiden tapaisiksi lasten jännityskirjoiksi. Soppalinnan salaseura onkin aidosti jännittävä ja käänteikäs lastenelokuva. Elokuvassa salaperäistä myrkkyä päätyy kaupungin juomaveteen sairastuttaen kaikki kaupungin aikuiset, jolloin he muuttuvat lapsiksi. Vastuu ja vastamyrkyn löytäminen jäävät päähenkilö Marin ja hänen ystäviensä harteille. Samalla pitäisi vielä paeta myrkyttäjää ja häijyä nuorisoporukkaa. Suomalaisvirolainen yhteistuotanto on Viron kaikkien aikojen 3. katsotuin elokuva.

Aikuisten elokuvanäytökset:

Aikuisten elokuvatarjonnassa ammutaan kovilla. Festivaalipäivien aikana esitetään koko Rahalla saa -elokuvasarja. Rahalla saa pohjautuu bestseller-kirjailijana ja rikosasianajajanakin tunnetun Jens Lapiduksen menestyksekkääseen Stockholm noir – romaanitrilogiaan. Trilogian jokaista osaa yhdistää ankara ja karu tyylilaji, mutta jokaisella sarjan elokuvalla on ollut oma ohjaajansa. Elokuvissa pureudutaan tukholmalaiseen alamaailmaan ja huumerikollisiin. Elokuvatrilogian eri osat ovat ruotsalaisia vientituotteita parhaimmillaan. Kriitikoiden kehumat elokuvat ovat kukin istuneet vuorollaan katsojatilastojen kärkipaikoilla. Rahalla saa (2010), maanantaina 18.7. Ikäraja: 16 Trilogian ensimmäinen osa Rahalla saa (Snabba Cash, 2010) esitetään maanantaina 18.7. Esikoiselokuvan päähenkilönä on Johan ”JW” Westlund, joka opiskelee ekonomiksi. Samalla hän työskentelee pimeässä ja monietnisessä alamaailmassa rikosgangstereiden leivissä, jotta hän pystyy rahoittamaan yläluokkaisen ja liioitellun elämäntapansa. Huumerikollisten autokuskille ja juoksupojalle annetaan lopulta mahdollisuus edetä mafian hierarkiassa ylöspäin.

Rahalla saa 2 (2012), tiistaina 19.7. Ikäraja: 16
Toinen osa Rahalla saa 2 (Snabba Cash II, 2012) esitetään tiistaina 19.7. Intensiivisessä ja puhuttelevan lohduttomassa jatko-osassa alamaailma on niellyt JW:n, joka kärsii tekojensa seurauksista kiven sisällä. Hän haluaa löytää tiensä takaisin kaidalle tielle ja rehdin elannon luo, mutta rahannälkä voittaa jo ensimmäisen valvomattoman loman aikana. Elokuvan muita päähenkilöitä ovat serbigangsteri Mrado, chileläinen huumediileri Jorge sekä huumejengin juoksupoika Mahmoud.

Rahalla saa – luksuselämää (2013), torstaina 21.7. Ikäraja: 16
Menestystrilogian viimeinen osa esitetään torstaina 21.7. Rahalla saa – luksuselämää (Snabba Cash – Livet Deluxe 2013) -elokuvassa JW ei enää ole tarinan keskiössä, vaan esiintyy lähinnä muutamassa kohtauksessa. JW yrittää selvittää kadonneen siskonsa kohtaloa. Elokuvan päähenkilöksi nousee Jorge, joka aikoo toteuttaa Ruotsin kaikkien aikojen suurimman arvokuljetusryöstön.

Tappajan näköinen mies (2016), keskiviikkona 20.7. Ikäraja: 12
Keskiviikkona 20.7. valkokankaille heijastuu uunituore suomalainen menestysteos Tappajan näköinen mies (2016). Elokuva on juonellinen jatke samannimiselle televisiosarjalle, joka esitettiin MTV-kanavalla vuonna 2011. Televisiosarja ja elokuva jakavat keskenään saman ohjaajan ja näyttelijäkaartin. Toimintajännäriä tähdittävät nimekkäät kotimaiset näyttelijät, kuten Samuli Edelmann, Martti Suosalo ja Ville Haapasalo.

Elokuvan pääosaa kantaa Viktor Kärppä (Samuli Edelmann), suomalais-venäläinen liikemies, joka on aiemmassa elämässään toiminut Venäjän armeijan erikoisjoukoissa. Sittemmin Kärppä on muuttanut takaisin Suomeen kunnollisen elämän ja perheenisän roolin äärelle. Vanha suola kuitenkin janottaa ja puolirikollinen liiketoiminta houkuttaa. Lopulta Kärppä löytää itsensä keskeltä Venäjän uuden presidentin salamurhajuonta. Seuraa takaa-ajo, jossa Kärppää jäljittävät niin palkkatappajat kuin suojelupoliisikin. Myös Kärpän perhe on vaarassa.

Samanniminen televisiotuotanto pohjautuu uutisankkuri ja dekkaristi Matti Röngän suosittuun Viktor Kärppä -dekkarikirjasarjaan. Elokuvaformaattiin istutettu Tappajan näköinen mies puolestaan perustuu Röngän kirjasarjan kuudenteen teokseen, joka kantaa nimeä Tuliaiset Moskovasta. Matti Rönkä saapuu kirjailijavieraaksi keskiviikkona 20.7. Rönkä saapuu alustamaan Tappajan näköinen mies -elokuvanäytöstä, puhumaan teoksesta elokuvan takana sekä tapaamaan festivaaliyleisöä.

Oheisohjelma: dekkaritori tiistaina 19.7.

Dekkaritoria vietetään rinnakkain Naisten viikon torin kanssa tiistaina 19.7. Päiviönsaaren iltatorilla. Päiviönsaaren vanhan keskustan tapahtumatorilla on pitkät perinteet Varkauden kesätunnelman tuojana. Päiviönsaaren iltatori on perinnetapahtuma, joka edistää paikallista kesätorikulttuuria ja kokoaa yhteen kaikenikäisiä ihmisiä läheltä ja kaukaa.

Tapahtuman takana

Dekkarit-tapahtuman järjestää alueellinen edistämisyhdistys Pro Päiviönsaari ry. Yhdistys toimii muun muassa Päiviönsaaren tapahtumatorin toteuttajana.

Festivaali tekee yhteistyötä elokuvateatteri Maximin omistajayhtiö Savon Kinot Oy:n kanssa.

Tiedotuskanavat

Dekkareiden sosiaalisen median tiedotus- ja markkinointikanavina käytetään ensisijaisesti Facebookia. Sen rinnalla kulkevat Instagram sekä Twitter-tili. Tapahtuman virallinen hashtag on #dekkarit2016.

Facebook: Dekkarit Festivaali
Instagram: dekkaritfestivaali
Twitter: @dekkaritfest

Paikallisviestimenä hyödynnetään myös Sykkeessä-kaupunkilehteä sekä lehden verkkoversiota.

Jätä kommentti