Varkauden kaupungin ja Navitas Kehitys Oy:n yhdessä 23.3. järjestämä seminaari ”Elinvoimaa Keki-Savoon” pohdiskeli usean tunnin ajan Warkaus-salissa alueellisen yhteistyön nykypäivää ja tulevaisuutta. Seminaariin osallistui Kuntaliiton virkamiesjohtoa, runsaslukuisesti Keski-Savon kuntien virka- ja luottamushenkilöjohtoa sekä alueen yritysten johtoa. Seminaarin sisällöstä tarkemmin 30.4. ilmestyvässä Sykkeessä-kaupunkilehdessä.
Seminaarin avasi Varkauden kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Kari Rajamäki, jonka puheenvuoro ohessa:
– Kun merkittävät hallituspoliittiset ja myös aluepoliittiset painotukset, soten toteutusmalli ja itsehallintoratkaisu on pöydällä; ei meillä täällä Keski-Savossa ole varaa odotella minne tuuli kuljettaa. Alueella, jonka teollisuuden kansallinen merkitys on mm. viennin ja työllisyyden kannalta keskeinen, on astuttava framille ja edellytettävä kehitysedellytyksiemme ja asukkaiden tarpeiden huomioon ottamista.
Itä-Suomen maakunnat edellyttivät yksimielisesti vaalipiiriratkaisussa Pohjois-Karjalan ja Pohjois-ja Etelä-Savon yhteistä aluetta. Savon pirstonut ratkaisu syntyi Helsingin kabineteissa valtakunnallisten poliittisten laskelmien pohjalta. Yhteisen työssäkäyntialueen ja Keski-Savon kansallisesti tärkeiden veturikohteiden kehittämisen kokonaishallinta puhuu aluehallinnon ratkaisuihin vaikuttamisesta ajelehtimisen sijasta.
Hallitusohjelman mukaisesti valmistellaan erillinen päätös maakuntahallinnon ja valtion aluehallinnon yhteensovittamisesta. Päällimmäiseksi on nostettu keskittäminen tehtäviltään ja toimivallaltaan selkeille itsehallintoalueille.
– On luonnollista, kuten valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtaja Tuomas Pöysti viime kesänä totesi; ”maakuntia tai alueita, miksi niitä sitten nimitettäisiinkään, voisi olla jonkin verran vähemmän kuin nykyisiä maakuntia.” On myös välttämätöntä, että aluehallinnon ja maa- ja kaavoituspolitiikan ja alueellisen kilpailukyvyn kehittämisessä sekä sote-palvelujen pohjan ratkaisemisessa tulee asettaa tavoitteeksi toiminnallisesti vanhentuneen aluejaon tarkistaminen.
Sote-ratkaisun yhteydessä on kyettävä tarkastelemaan, miten alueellamme kuntia suurempien itsehallintoalueiden pohjalta parhaiten vastaamme uudistuksen tavoitteeseen kaventaa terveyseroja ja luoda mm. palveluketjujen saumaton kokonaisuus. Pöystiin voi yhtyä siinä, ettei nykyinen sote-malli ole tehokas, mutta tehokasta ei ole myöskään äärimmäinen keskittäminen. Pohjois-Savon sote-palvelujen tuottamistapavalmistelussa on jo mukana Joroinen. Myös Pieksämäki ja Savonlinna ovat ilmaisseet tahtonsa Pohjois-Savon suuntaan.
Pyritäänkö maakuntahallinto-ratkaisulla jälleen betonoimaan vanhentunut maakuntajako ja käyttää taas aluettamme sen tarpeiden ja kehittämisetujen vastaisesti jakoeränä. Keski-Savon ja kuntien tahtoa on kuunneltava. Kunnallisella itsehallinnolla on oltava asemansa. Meille toivottavasti yhdessä syntyy mahdollisuus alueellisen kehitystyön loikkaan. Aluehallinnon ahtojäät ovat liikkeellä, emme voi nyt ajelehtia tahdottomina.
– Meitä yhdistävä elinkeinopoliittinen kohtalonyhteys edellyttää kunta- ja maakuntarajat ylittävää edunvalvontaa. Elinkeinotoimijoiden hankkeet elävät jo rajojen yli. Yritysten tukeen liittyvien kahden alueen käsittelyjen hallinnolliset hajanaisuudet on purettava.
Kone- ja energiateollisuuden sekä energiateollisuuden kilpailukyvyn, metsä- ja biojalostuksen tutkimus- ja tuotantoresurssien vahvistamisen sekä yliopisto-/ammattikorkeakoulun ja yritysyhteistyön ja edelleen esim. toisen asteen ammatillisen kulutuksen kehittämisen on kyettävä yhdistämään kaikki toimijat – syrjäyttäen hallintorakenteet. Kyseessä on kansallinen asia ja Suomen taloudellinen selviytyminen. Alueemme kansainvälisen vientiteollisuuden kehittäminen on enemmän kuin Savo. Verkottumisen kautta tarvitaan yhteistyötä Lappeenrannan, Jyväskylän ja muiden teollisuuskaupunkien kanssa. TEMin aluekehittämispäätöksessä vuosille 2016-2019 alueiden kilpailukyvystä lähdetään hakemaan elinvoimaa alueiden verkostoitumisesta. Se on meidän polkumme!
– Yhteistä tekemistä löytyy. Myönteisen julkisuuskuvan rakentaminen tälle huonosti kansallisesti hahmotetulle ”ei kenenkään maalle”- Keski-Savolle – on niistä eräs. Saimaa-brändin rakentaminen, Valamon ja muiden matkailunkeihäänkärjen terävämpi käyttö on tarpeen. Lisäämällä erityisesti markkinointia Euroopassa ja Aasiassa.
Kansainvälisten ja muunkin elinkeinotoiminnan kannalta alueemme saavutettavuus on elintärkeä edunvalvonnan asia.
Itä-Suomen maakuntaliitot edellyttivät hallitusohjelmatavoitteissaan, että kansainväliset yhteydet itään ja pohjoisen on otettava kehityskohteiksi. Valtatie 5 on saatava osaksi TEN-T ydinverkkoa – tätä eduskuntakin on vaatinut.
Kansainvälisten vientiteollisuusyritysten syöttöyhteydet ja alueemme matkailuelinkeinon sekä myös ulkomaisten investointien saamiseksi alueelle välttämätön lentoliikenne on turvattava. LVM:n toiminta ajaa alas Joensuu-Pieksämäki henkilöjunaliikenne on torjuttava. Teollisuutemme lisääntyvät raskaan liikenteen kuljetukset edellyttävät, että maakunta- ja ELY-rajat ylittävä väyläverkon kehittäminen otetaan paremmin huomioon. VT 23 kehittämisen molemmat määrärahat on myönnetty eduskunnan päätöksillä – ei ministeriön. Nyt odotetaan perustellusti, että raakapuun ja mm. Itä-Suomen jätteenpolttolaitoksen raaka-ainekuljetukset noteerataan Sorsakosken, Jäppilän tien ja vt 23:n osalta.
Itä-Suomen maakuntaliitot edellyttävät myös hallitukselta, että biotalouden T &K rahoitus, biojalostamoinvestoinnit ja tutkimusympäristöjen toimintaedellytykset turvataan Itä-Suomessa. Kansainvälistymiseen tähtäävän toiminnan alueelliset resurssit on varmistettava ja otettava huomioon pk-yritysten mahdollisuus hyötyä kansainvälisyyden mahdollisuuksista.
Invest in Finland toiminta – saada ulkomaisia investointeja alueellemme onnistuu yhteisellä vetovoimalla ja hyvällä yhteisellä kattauksella. Pk-yritysten pitkäkestoiset kansainvälistymis- ja TK- resurssit mahdollistavat uusien markkinoiden ja tuotteiden menestyksekkään kehittämisen.
– Yhteinen ja nopeasti vastattava haaste on varmistaa rahoituksen saatavuus siten, ettei se jatkossa muodostu pienten aloittavien sekä kasvuun tai kansainvälistymiseen pyrkivien kannattavien yritysten kehittymisen esteeksi. Yhteisen pääomarahaston luominen on suora vipuvarsi alueellemme.
Yhteisen elinkeinostrategian osalta ei tule keskittyä hallintoon vaan seudullisiin konkreettisiin hankkeisiin.
Varkauden kuntarakenneselvityksen Demokratia-työryhmä pohti aloiteoikeuden laajentamista asukkaiden ohella myös palvelujen käyttäjille sekä yrityksille. Luodaan nykyisen Keski-Savon kattava asukkaiden ja yritysten sekä eri toimijoiden uusi osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuus koskien kuntayhteistyötä. Uskon alueemme asukkaiden ja yritysten kykenevän kuntarajat ylittäen rakentamaan sillan joka vauhdittaa alueemme selviytymistä.
Sydämellisesti Tervetuloa sillanrakentajat!