Markko Rothström: Velaksi elämisen maksavat tulevat sukupolvet

Spread the love

(Eduskuntavaalit järjestetään seuraavan kerran Suomessa sunnuntaina 19.4.2015. Ennakkoäänestys on kotimaassa 8.-14.4.2015 ja ulkomailla 8.-11.4.2015. Eduskuntavaaleissa 2015 valitaan 200 kansanedustajaa ja siinä saavat äänestää kaikki äänioikeutetut, eli viimeistään vaalipäivänä 18 vuotta täyttäneet Suomen kansalaiset. Sykkeessä-kaupunkilehti on haastatellut Varkaudessa ja Leppävirralla asuvat eduskuntavaaliehdokkaat. Tämä haastattelu ilmestyi alunperin Sykkeessä-lehdessä 2/2015.)

Lasten ja nuorten asiat, talousasiat sekä yrittäjyyteen liittyvät asiat ovat Markko Rothströmille tärkeitä - perheenisänä ja yrittäjätaustaisena henkilönä.
Lasten ja nuorten asiat, talousasiat sekä yrittäjyyteen liittyvät asiat ovat Markko Rothströmille tärkeitä – perheenisänä ja yrittäjätaustaisena henkilönä.

Mieluummin enemmän tekoja ja vähemmän puhetta. Kaikessa elämässä on mukana arvovalintoja. Pitää uskaltaa puolustaa ja toteuttaa niitä arvoja, joihin uskoo. Elämämme on ainutlaatuinen ja se pitää käyttää hyvin.

– Esimerkiksi monien mielestä isien pitäisi olla paljon enemmän kotona lasten kanssa. Kuitenkin vain harva tekee radikaaleja päätöksiä. Lähes kaikilla on mahdollisuus vanhempainvapaaseen – on vain kyse arvovalinnoista. Ei osta uutta autoa, vaan sijoittaa perheeseen ja ajaa 10 vuotta vanhalla, kertoo esimerkinomaisesti yrittäjä Markko Rothström, joka perheensä nuorimman lapsen synnyttyä oli puoli vuotta vanhempainvapaalla . Hän on eduskuntavaaleissa Kansallisen Kokoomuksen ehdokkaana.

Kolmilapsisen perheenisän mielessä liikkuvat luonnollisesti lasten asiat ja yrittäjänä yrittäjyyteen ja talouteen liittyvät asiat.

– Suomessa on velkaannuttu vuosikausia. On edesvastuutonta elää velaksi, koska sen joutuvat maksamaan meidän lapsemme ja lastenlapsemme. Ei pidä tuhlailla ja siirtää vastuu tuleville sukupolville. On korulause, mutta totta: Kulut ja tulot pitää olla tasapainossa.

Suomi elää pääsääntöisesti ulkomaankaupalla, jossa ollaan aika ahtaalla. Rothströmin mielestä tulisi panostaa vientiteollisuuden eri aloihin ja saada kauppatase positiiviseksi.

– Meillä on puuta, metalliteollisuutta, korkeaa teknologiaa ja aivovientiä. esimerkiksi puuteollisuudessa tulisi nostaa jalostusastetta ja kehittää rakentamiseen liittyvää teknologiaa, tietotaitoa ja materiaaleja puurakentamisessa ja uskaltaa panostaa erikoistuotteisiin.

Yksi ryhmittymä

Rothström uskoo, että pk-sektoriin panostamalla saataisiin lisää työpaikkoja. Hänen mielestään maamme suuri työttömyysaste johtuu siitä, että lyhyttä väliaikaista työtä ei ole järkevää ottaa vastaan tai tarjota. Hän visioikin yhteistä systeemiä, jossa esimerkiksi pitkäaikaistyöttömän etuudet voitaisiin yhdistää työllistämiskokeiluun.

Yrityksen maksaman palkan ja tukien yhdistämisellä pitkäaikaistyötön saisi enemmän rahaa käyttöönsä ja yritys saisi työntekijän tekemään tiettyjä töitä. Tämä ei vähentäisi yrityksen vakinaisen henkilökunnan määrää, vaan vähentäisi heidän kiirettään ja työn kuormittavuutta. Apukäsien kautta työntekijät voisivat entistä enemmän keskittyä omiin töihinsä yrityksen avainalueissa ja työhyvinvointi paranisi.

Markko Rothström nostaa esille myös nuorten syrjäytymisen. Tilastojen mukaan 17.000-18.000 nuorta on sijoitettu kodin ulkopuolelle. Perheissä on ongelmia, joihin ei ole puututtu riittävän ajoissa.

– Esimerkiksi Imatralla varhaisen puuttumisen keinoilla lasten sijoitukset kodin ulkopuolelle ovat vähentyneet merkittävästi ja myös ihmisten inhimillinen tuska on vähentynyt. Tästä on seurannut myös merkittäviä taloudellisia säästöjä.

– Varkaudessa on ongelmana, että ”sammutetaan tulipaloja” kriisin jo ollessa päällä. Etukäteissuunnittelulla monessa asiassa säästettäisiin huomattavia summia rahaa ja mukana olisi inhimillinen puoli, hän mainitsee ja jatkaa, kuinka Varkaudessa on lokeroiduttu poliittisesti useaan ryhmittymään, jotka taistelevat keskenään.

– Pitää olla yksi ryhmittymä – varkautelaiset – ja sen pitää taistella varkautelaisten puolesta. Sitä varten politiikkaa tehdään.

Sanatesti

Kokoomuksen kotisivuilta toimittajan poimimat sanat antoivat aiheen ”sanatestiin” eli mitä sana tuo mieleen – enemmän kuin yhdellä sanalla.

Välittäminen. – Läheisistä, omaisista, ystävistä välittäminen. Haen sillä yhteisöllisyyttä, vaikkapa asuinympäristöstä välittäminen. Autetaan lähellä olevia.

Suvaitsevaisuus. – Suvaita kaikkia mielipiteitä ja ihmisiä, liittyen globaaliin tilanteeseen. Meillä on eri kansallisuuksia, eri uskontokuntia. kaikkien pitää elää sovussa keskenään.

Sivistys. – Liittyy Suomessa pääsääntöisesti koulutukseen, josta on leikattu liikaa. Pitää satsata nimenomaan lasten ja nuorten koulutukseen, jotta he saavat eväät omaan elämäänsä, pärjäävät paremmin ja eivät syrjäydy niin helposti.

Vapaus. – Vapaus päättää omista asioistaan. Että ihmisillä on vastuu ja vapaus, nämä kulkevat käsi kädessä. Ihminen saa päättää omista asioistaan, mutta hänellä on myös vastuu omista teoistaan. Vapaus liittyy myös näinä maailmanaikoina siihen, että Suomi on Suomi, eikä osa vanhaa Venäjää. Vapaus-sanasta rönsyävät myös monet muut asiat, kuten esimerkiksi sananvapaus.

Demokratia. – Demokratiasta tulee mieleen se, että ihmiset eivät osallistu ja eivät äänestä. Se tekee demokratian vajavaiseksi. Ihmisten tulisi osallistua yhteisiin asioihin, se kasvattaisi demokratian merkitystä.

Mahdollisuuksien tasa-arvo. – Koulutuksella pitää turvata kaikille ihmisille peruslähtökohta elämään, että kaikki voivat tasa-arvoisesti lähteä opintielle ja siitä elämässä eteenpäin. Meillä on oppimismahdollisuus ei oppivelvollisuus ja sitä kautta tulee mahdollisuuksien tasa-arvo.

Kannustavuus. – Pitää kannustaa lapsia ja nuoria osallistumaan toimintaan, esimerkiksi urheiluun, jossa he saavat uusia kokemuksia ja onnistumisentunteita.

Markko Rothström asui elämänsä 20 ensimmäistä vuotta Helsingissä. Hänen mielestään Varkaus on tosi hyvä paikka asua esim. verrattuna Helsinkiin, koska täällä pääsääntöisesti kaikki tarvittava on lähellä, eikä ole ruuhkia. Hän uskoo kaupungin menestymiseen tulevaisuudessa ja toivoo alueellisesti naapurikunnat yhdessä tekemään asioita yhteisen seutukunnan hyväksi. Ei isomman oikeudella vaan yhteistyöllä, tasavertaisina ihmisinä ja kumppaneina.

– Vain yhteistoiminnalla mennään eteenpäin. Mietitään yhdessä parhaat vaihtoehdot tehdä asioita ja tarvittaessa nämä hyvät toimintatavat voisi kopioida kaikkiin alueen kuntiin. Pyöräähän ei tarvitse keksiä uudestaan!

Teksti ja kuva: Vesa Moilanen

Jätä kommentti