(Eduskuntavaalit järjestetään seuraavan kerran Suomessa sunnuntaina 19.4.2015. Ennakkoäänestys on kotimaassa 8.-14.4.2015 ja ulkomailla 8.-11.4.2015. Eduskuntavaaleissa 2015 valitaan 200 kansanedustajaa ja siinä saavat äänestää kaikki äänioikeutetut, eli viimeistään vaalipäivänä 18 vuotta täyttäneet Suomen kansalaiset. Sykkeessä-kaupunkilehti haastattelee Varkaudessa ja Leppävirralla asuvat eduskuntavaaliehdokkaat niin, että jokaisessa ilmestyvässä lehdessä on yksi ehdokas haastateltuna. Tämä haastattelu ilmestyi alunperin Sykkeessä-lehdessä 9/2014.)
Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa ehdokkaana perussuomalaisten riveissä oleva Pasi Paananen (49 v.) haluaa tehdä työtä lähimmäisen hyväksi kristilliseltä arvopohjalta. Hänen tunnussanoinaan ovat: vapaus, toimeentulo ja välittäminen.
– Olen kristittynä mukana politiikassa siitä syystä, että politiikan vaikutus kohdistuu lähelle. Kun tekee lähimmäiset huomioivaa politiikkaa, saa aikaan paremman yhteisön. Tämä toimii sekä paikallisella että valtakunnallisella tasolla.
– Kaikki lähimmäisemme eivät voi olla mukana päättämässä omista ja meidän kaikkien yhteisistä asioista. Silloin tarvitaan heikompia puolustavia palvelijoita, jotka voivat tehdä kaikkien hyvinvointia edistäviä päätöksiä, hän toteaa.
Suurimman sitoumuksensa Pasi Paananen kertoo tehneensä kesällä 1993, kun hän tuli Jeesukseen Kristukseen uskovaksi. Hän on naimisissa oleva kolmen lapsen onnellinen isä, joka harrastaa lenkkeilyä, uintia, tietokirjallisuuden lukemista sekä kitaran- ja bassonsoittoa. Koulutukseltaan hän on yhteiskuntatieteiden maisteri ja tuotantotalouden insinööri. Työelämässä hän toimii laatupäällikkönä ICT-alalla. Kunnallisissa luottamustehtävissä hän toimii Varkauden kaupunginvaltuutettuna ja sivistyslautakunnan jäsenenä.
Paanaselle tärkeitä asioita ovat Suomen itsenäisyys ja oman päätäntävallan säilyttäminen eduskuntamme käsissä.
– Päätösvaltaa Suomen taloudesta ja hyvinvoinnistamme on siirretty ulkomaille, EU:n pimeyden ytimeen. Se maksaa meille liikaa.
– Me työssä käyvät suomalaiset tarvitsemme työpaikat ja keinot olla hyödyksi maassamme ja elättää omat perheemme. Tämä kaikki mahdollisuus on meiltä mennyt kansainvälisen talouspolitiikan ja sopimusten takia, sanoo Paananen, jonka mielestä on tullut aika vähentää EU:n roolia ja lisätä kansallista päätäntävaltaa niin, että otamme ensisijaisesti omat asiamme hoidettaviksi. Ja emme syydä rahojamme EU:n loputtomaan kitaan. Eli hänen terävin kärkensä kohdistuu EU:n vapaaehtoisiin pelastuspaketteihin, joihin Suomikin lähti mukaan neljä vuotta sitten.
Kansan asialla
Pasi Paananen kertoo olleensa jo pienestä pitäen kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista. Sitä myötä hän on ollut monessa mukana. Nuoruudessa aktiivinen urheilija, yhteiskuntatieteitä opiskellessaan mukana opiskelijapolitiikassa, jossa käytiin porukoissa aktiivisia keskusteluja.
– Ikää alkaa olla jo sen verran, että jos aikoo joskus tällaisen kokeilun tehdä, nyt vielä voimat ja pää ovat siinä kunnossa, että voi lähteä mukaan, hän sanoo eduskuntavaaliehdokkuudestaan.
Kuntapolitiikassa, vaaleilla demokraattisesti valittuna, hän haluaa tehdä työtä kansalaisten hyväksi.
– Usein käy niin, että kaupungin päättävissä elimissä ajetaan kaupungin etua eikä niinkään kuunnella kansaa. Demokraattisesti valittuina valtuutettuina ja luottamushenkilöinä meidän tulee olla kansan asialla päätöspaikalla.
Puhuttaessa valtakunnan ja myös seutukunnan asioista, Paanasta askarruttaa työttömyys ja syrjäytyminen. Hänen mielestään osa työttömyydestä ja syrjäytymisestä on tekemällä tehtyä – väärillä poliittisilla päätöksillä tehty.
– Jos julkinen sektori omilla toiminnoillaan passivoittaa kansaa, niin kyllä herättäminen on aika vaikeaa. Saavutetuista eduista on vaikea lähteä luopumaan. Sen on moni teollisuustyöntekijä kokenut, kun pakkoyrittäjyys on ollut vaihtoehtona.
– Lasten ja nuorten osalta, kouluissa on tuntikehyksen leikkaukset ja opetettavien tuntien määrä pienenee. Se tarkoittaa, että valinnaisia aineita alkaa tippua pois. Ja tästä korjataan sato myöhemmin – leikkaukset tulevat meidän omaan nilkkaamme.
– Sivistynyt kansa on Suomen menestymisen yksi edellytys. Että on hyvin koulutettu työvoima, joka on tuottavampaa kuin kouluttamaton työvoima.
Palvella maata
Paanasen mielestä elämme kurjistumisen kierteessä. Varkauden osalta hän näkee yhtenä ongelmana väestömäärän pienenemisen, mutta kunnalla kuitenkin jatkuu saman inframassan ylläpito. Hänen mielestään ollaan murroksessa – ollaan tuhoavassa kierteessä, mutta samalla uutta luovassa kierteessä, jos vain otetaan siitä kiinni.
– Periaatteessa kurjistuminen tapahtuu suurelta osin korviemme välissä. Meillä on edelleen omat voimat ja resurssit, lähteä itsenäisesti toimimaan, hän muistuttaa.
– Peliä ei ole menetetty, kun vain jaksetaan. Kun eletään vaikeita aikoja, niin uusia ideoita ei synny kovin helposti.
Pasi Paananen uskoo Varkauden mahdollisuuksiin. Yrityksissä on osaavaa henkilökuntaa, kunnanhallinnossa on hyvää virkamieskuntaa. Hänen mielestään olot ovat kaikesta huolimatta yllättävän vakaat, vaikka talous onkin velkavetoista.
Kysyttäessä vaaliteemoista, Paananen toistaa, että Suomi on itsenäinen, vapaa maa.
– Suomi voi oman eduskuntansa päätöksellä pienentää EU-jäsenmaksua, sanoutua irti päästökaupasta ja rikkidirektiivinkin kanssa on niin ja näin – onko se miten hyödyllinen? Vapaakaupan ja vapaan liikkuvuuden toteuttamiseksi ei tarvita välttämättä EU-parlamenttia, vaan riittää, kun on tuomioistuin, joka ratkoo kiistakysymykset, hän toteaa ja näkee kansanedustajan työn tavaksi palvella maata ja sen kansaa.
Teksti ja kuva: Vesa Moilanen