Varkaudesta pääkaupunkiseudulle muuttanut Irma Peiponen (sd.) totesi kaupunginvaltuuston puheenjohtajana toimiessaan: ”Kunnallishallinto on avointa ja läpinäkyvää.” Sellaistahan sen pitäisi olla – Varkaudessa ja kaikissa muissakin Suomen kunnissa.
Varkauden seudun kuntaliitosselvityksen tekijä tuo mukanaan kaivattua uudenlaista, avoimuuteen pyrkivää toimintakulttuuria asettaessaan selvitystyönsä internetiin asiasta kiinnostuneiden nähtäville lähes reaaliajassa.
Joitakin varkautelaisia vanhan rautakaartin kunnallisia luottamushenkilöitä tällainen aktiivinen avoimuuteen pyrkiminen saattaa alkuvaiheessa jopa pelottaa.
Kuopion ja Tuusniemen mahdolliseen kuntaliitokseen liittyvä selvitysmateriaali asetetaan nähtäville myös internetissä sitä mukaa kuin uutta aineistoa kertyy.
Porkkanarahat pantiin sileäksi
Silloin kun aikoinaan neuvoteltiin Kangaslammin ja Varkauden kuntaliitoksesta, halukkuutta tällaiseen avoimuuteen ei vielä ilmennyt. Edesmenneen Seppo Kesäläisen Tyyskän ryhti-ryhmä ja vihreät eivät saaneet edustajaa Varkauden kaupungin kuntaliitoksesta neuvotelleeseen valioryhmään. Olemme siksi näissä ryhmissä joutuneet turvautumaan liitosneuvotteluissa mukana olleiden kertomuksiin.
Joillekin neuvotteluissa mukana olleille näytti olevan tärkeintä sen varmistaminen, että Varkauden kaupunki sai liitoksen myötä porkkanamiljoonat valtiolta. Porkkanarahat pantiin nopeasti sileäksi hetken huumassa. Vuonna 2005, jolloin Raimo Koikkalainen toimi ensimmäistä vuotta kaupunginhallituksen puheenjohtajana, Varkauden kaupungille kertyi yli 10 miljoonaa euroa alijäämää…
Kuntaliitoksia ei ole vireillä…
Ehdotin keväällä 2013 jättämässäni kuntalaisaloitteessa, että jos kuluvalla valtuustokaudella (joka päättyy vuonna 2016) tulee ajankohtaiseksi sellainen kuntaliitos, jossa Varkauden kaupunki on mukana, asiasta järjestetään Varkaudessa kunnallinen kansanäänestys.
Noin vuoden kuluttua saamassani Varkauden kaupungin vastauksessa todettiin lyhyesti, että aloitteeni ei aiheuta toimenpiteitä, koska kuntaliitoksia ei ole vireillä.
Voimassa oleva lainsäädäntö velvoittaa kunnan vastaamaan kuntalaisaloitteen tekijälle vuoden kuluessa. Säädös ei tarkoita sitä, että vastauksen antamisessa pitäisi viivytellä vuosi.
Varkaudessa kuntalaisaloitteisiin suhtaudutaan toisinaan taktisen vitkastelun menetelmällä. Samanaikaisesti toisaalla joitakin päättäjille mieluisia hankkeita runnotaan eteenpäin taktisen nopeuttamisen menetelmällä.
Urheilussakin on mahdollista taktikoida sääntöjen puitteissa.
Nimet ja palkat julkisuuteen
Kun Navitas Kehitys Oy:n toimitusjohtajan tehtävä oli äskettäin haettavana, hakuajan päätyttyä ei haluttu kertoa julkisuudessa edes hakijoiden lukumäärää, hakijoiden nimistä puhumattakaan. Mihin tällaisella salailulla pyritään?
Ehdotin äskettäin jättämässäni kuntalaisaloitteessa, että Varkauden kaupunki julkistaa Navitas Kehitys Oy:n ja muiden kunnallisten yhtiöiden palkat ja muut rahanarvoiset edut, kuten jotkut muut kaupungit tekevät jo nyt.
Ehdotin, että jatkossa Varkauden kaupunki julkistaa kunnallisten yhtiöiden johtotehtäviin hakeneiden nimet heti hakuajan päätyttyä.
Saan ehkä vastauksen aloitteeseeni jo vuoden kuluttua…
Alijäämä ei kadonnutkaan…
Silloin, kun kunnallinen itsehallinto rapautuu yhtiöiden ryppääksi, kuten Varkaudessa ja monissa muissa kunnissa on jo tapahtunut, kuntalaisten ja muiden asioista kiinnostuneiden on entistä hankalampaa seurata päätöksentekoa ja rahavirtoja. Onko tämä jopa joidenkin tavoitteena?
Kun Varkauden kaupungin vesilaitos yhtiöitettiin vuodenvaihteessa 2011/2012, Varkauden kaupungin senhetkinen aikaisempien vuosien alijäämä, yhteensä runsaat 10 miljoonaa euroa, kätkettiin uuden vesilaitosyhtiön taseeseen. Se ei kadonnut, kuten jotkut saattoivat toiveikkaasti ajatella, vaan siirrettiin uuteen varjoisampaan paikkaan.
Tulevina vuosina kaupungin aikaisempien vuosien alijäämää maksavat pois kohoavien vesimaksujen muodossa monet sellaisetkin, jotka olivat vielä alaikäisiä, kun vesilaitoksen yhtiöittämisestä päätettiin, eivätkä voineet osallistua päätöksentekoon, ja monet sellaisetkin vedenkäyttäjät, esimerkiksi pientä eläkettä saavat, jotka eivät joudu maksamaan tuloistaan kunnallisveroa.
Ilman alijäämän kätkemistä vesilaitosyhtiön taseeseen Varkauden kaupungin aikaisempien vuosien alijäämä kolkuttelisi jo kriisikunnan rajaa.
Mielestäni se, että Varkauden asukasluku on jo useampana vuonna peräkkäin alentunut vuodessa yli prosentilla, on jo yksinäänkin kriisikunnan tunnusmerkki.
Vesilaitoksen yhtiöittämisen jälkeen vesilaitosyhtiö on aikaisempaa huomattavasti helpommin myytävissä esimerkiksi jollekin ulkomaiselle sijoittajaryhmälle, jos Varkauden kaupungin yhteisen omaisuuden lahjoitustalkoot jatkuvat. Tällaisia sijoittajia kiinnostaa huomattavasti enemmän se, miten vesilaitoksen avulla voidaan tahkota mahdollisimman paljon voittoa lyhyellä aikavälillä kuin veden laatu ja vedenjakeluverkon kunnossa pitäminen.
Yhteisen omaisuuden lahjoitustalkoot loppuvat viimeistään silloin, kun mitään lahjoitettavaa tai halvalla myytävää ei enää ole.
Alavireinen Warkaus Eagles
Onneksi Varkauden kaupungin omistamaa jäähallia ei ehditty myydä yhdysvaltalaiselle yhtiömuotoiselle Hudson Valley Eagles-seuralle. Sen lyhytaikaiseksi jäänyt Varkauden yksikkö ei tuottanut hyvää tulosta, ainakaan taloudellisesti.
Jäähalli oli tarkoitus myydä Eaglesille noin 20 prosentilla sen kirjanpitoarvosta. Silloin kyseessä olisi ollut pikemminkin kaupan muotoon verhoiltu lahjoitus.
Hudson Valley Eagles-seuran, jonka pääkonttori on noin 150 kilometriä New York Ciryn pohjoispuolella, tavoitteena on hankkia omistajilleen tuloja myymällä kasvattamiaan pelaajia ammattilaisjoukkueisiin.
Näkemieni Eaglesin pohjoisamerikkalaisten pelaajien joukossa ei ollut yhtäkään sellaista, jolla olisi ollut edellytyksiä pelata NHL- tai KHL-liigassa. Eaglesin Varkaudessa ahtaalle ajetun valmentajan poika, joka voitti Suomen mestaruuden KalPan A-junioreissa, saattoi olla sellainen pelaaja, jolla kehittyessään oli saumaa pelata kovemmissakin joukkueissa.
Hakematta hyviin hommiin?
Viime vuonna Varkauden kaupungin ensimmäinen controller aiottiin aluksi valita viranhaltijapäätöksellä niin, että edes meille tehtävää hakeneille ei olisi kerrottu kaikkien hakijoiden nimiä. Jätin valinnasta oikaisuvaatimuksen kaupunginhallitukselle. Vaadin samalla että kaikkien hakijoiden nimet julkistetaan.
Kun valintapäätös otettiin kaupunginhallituksen käsiteltäväksi, controlleriksi viranhaltijapäätöksellä valittu Janne Kuronen vetäytyi yllättäen hakuprosessista. Menivätkö joidenkin politisoituneet Musta Pekka-kortit sekaisin?
Kaupunginhallituksen puheenjohtajana edellisellä valtuustokaudella toiminut Janne Kuornen oli jo aikaisemmin ehditty valita Riikinnevan jätteenpolttolaitoshankkeen projekti-insinööriksi, tiettävästi tehtävää säästö- tai muista syistä haettavaksi julistamatta. Mielenkiintoiseen ja haastavaan työtehtävään voi joskus päästä, jopa sitä hakematta, jos sattuu olemaan oikeaan aikaan oikeassa paikassa.
Riikinnevan jätekrematoriohanke on tällä hetkellä melko paljon myöhässä alkuperäisestä aikataulusta, koska kattilahankinnan kilpailutusta ei ensimmäisellä kierroksella suoritettu asianmukaisesti.
Ihratankkitalkoisiin?
Kuopion kaupungin naispuolinen controller ehdotti äskettäin julkisuudessa, että Pohjois-Savon ylipainoiset sitoutuisivat joukolla talkoisiin, joilla ylipainoiset pudottavat painoaan yhteensä vähintään miljoona kiloa.
Controller arvioi, että tällöin kunnille on tulevina vuosina luvassa miljoonaluokan säästöt. Säästöt perustavat siihen oikeansuuntaiseen arvioon, että ylipaino on vahvasti osallisena moniin sairauksiin, jotka aiheuttavat mittavat kustannukset myös julkiselle terveydenhuollolle.
Miljoonan kilon tavoite toteutuu, jos 100 00000 ylipainoista onnistuu pudottamaan painoaan keskimäärin 10 kiloa tai 50 000 raskaimman sarjan ylipainoalan kokemusasiantuntijaa keskimäärin 20 kiloa.
Ehdotan, että myös Varkauden kaupunki ottaa Kuopion controllerin haasteen vastaan ja houkuttelee projektiin vähintään 2000 ylipainoista. Kaikkien mukaan lähteneiden, vähintään viisi kiloa painoaan pudottaneiden kesken arvotaan uusiopaperille painettu, ohdakkeilla korostellulla ankkurikuviolla varustettu lahjakortti.
Matti Mäkelä, kokemusasiantuntija, Lumijoen ja Alavieskan kunnanjohtajan tehtäviä hakenut
Kuva: Vesa Moilanen
[sam id=4 codes=’false’]