Monille internetin lukemattomissa keskustelukerhoissa päivittäin jopa tuntikausia ilman oman nimen tuomaa turvaa harhaileville tiedonvälitysalan keskeiset pelisäännöt ovat valitettavasti melko tuntemattomia. Kannattaa mieluummin nähdä hiukan vaivaa perehtyäkseen vapaaehtoisesti yhteisiin pelisääntöihin, jotta perehtyminen ei tapahdu oikeustalolla pakon edessä syytetyn roolissa.
Varkaudessa parhaita tiedonvälitysalan asiantuntijoita ovat usein – ainakin omasta mielestään – sellaiset henkilöt, jotka eivät ole onnistuneet kirjoittamaan yhtäkään julkaisukynnyksen ylittävää tekstiä, eivätkä sellaiseen suoritukseen pystyisikään. Pidän todellisena tiedonvälitysalan asiantuntijana vain sellaista henkilöä, joka pystyy tarvittaessa itsekin kirjoittamaan julkaisukelpoisen tekstin, jopa useistakin aiheista, ja niin, ettei siihen mene kovin pitkää aikaa.
Monille on ilmeisesti tuntematonta, että kovasanainen uhkaileminen on – myös internetissä – laitonta vaikka ei vielä etenisikään uhkauksen konkreettiseen toteuttamisvaiheeseen. Aiheettomasta uhkailusta saattaa joissakin tapauksissa joutua maksamaana tuntuvat korvaukset uhrille.
Lainsäädäntö, joka kieltää esittämästä avoimesti rasistisia ja muukalaisvastaisia mielipiteitä, on voimassa myös internetissä. Tämän ovat viime aikoina jopa jotkut suomalaiset kansanedustajatkin joutuneet omakohtaisesti kokemaan.
Kannanotot, jotka ovat tulkittavissa selkeästi rikokseen yllyttäviksi, johtavat seuraamuksiin myös internetissä. Monille tämä asiaa näyttää olevan tuntematon,
Oikeuden määräämä lähestymiskielto koskee myös kännykällä lähetettyjä tekstiviestejä ja internetiä. Lähestymiskielto olisi melko hyvä suojakeino, jos sitä kyettäisiin valvomaan tehokkaasti.
Monille ihmisille on nykyään lähes tuntematon asia, että valo- ja muiden kuvien käyttöä koskevat säädökset koskevat myös internetiä. On olemassa jo runsaasti esimerkkejä siitä, että luvattomasta ja laittomasta kuvan käyttöön ottamisesta ja hyödyntämisestä saattaa joutua maksamaan melko suuret korvaukset jälkikäteen.
Monet pitävät nykyään jo saavutettuna etuna sitä, että musiikkia voi ladata internetistä maksutta käyttöönsä halutessaan lähes rajattomasti. Ladatessaan jonkun biisin tai levyn maksutta internetistä käyttöönsä, kannattaa ajatella myös sitä muusikkoa, säveltäjää tai tekstintekijää, joka tällöin jää ilman tekijänoikeustulojaan.
Kirjoittamiani tekstejä on 1970-luvulta lähtien julkaistu noin sadassa erilaisessa lehdessä ja julkaisussa, yhteensä nelinumeroinen määrä, joka alkaa selvästi ykköstä suuremmalla numerolla. Minua ei ole vielä kyetty haastamaan oikeuteen yhdenkään kirjoittamani jutun vuoksi.
Kyse ei ole pelkästään sattumasta tai hyvästä tuurista. Taustalla on ollut myös se tosiasia, että kirjoittamissani teksteissä asiat ovat pitäneet paikkansa niin hyvin, että aineksia oikeudenkäynteihin ei ole tarjoutunut. Useita kertoja olen mieluummin tarkistuttanut jutun sisällön mieluummin etukäteen tuomarilla kuin joutunut julkaistun jutun vuoksi oikeuteen.
Yksi konkreettinen esimerkki yhteiskunnallisen ilmapiirin vääristymisestä on se, että joillekin sankarihahmoja ovat nykyään ne toimittajat ja muut kirjoittajat, jotka kirjoittamiensa tekstien vuoksi joutuvat toistuvasti oikeuteen ja tuomituiksi. Ammattitaitoiset toimittajat ja muut kirjoittajat pystyvät käsittelemään rankkojakin aihepiirejä joutumatta oikeuteen.
Tiettävästi vain yksi kirjoittamani teksti on joutunut Julkisen sanan neuvoton käsiteltäväksi. Sain silloin vapauttavan päätökseen äänin 7-1. Minua puoltavana seikkana pidettiin muun muassa siitä, että esiinnyin kyseisessä melko rankassa mielipidekirjoituksessa omalla nimelläni.
Kun minut toistakymmentä vuotta sitten uhattiin toistuvasti haastaa oikeuteen kirjoittamani mielipidekirjoituksen takia, kerroin asiasta edesmenneelle huippuasianajaja Matti Wuorelle Tampereen työväentalon ravintolassa työväentalolla pidetyn vihreiden EU-seminaarin yhteydessä. Kuvattuani lyhyesti asiaa, Matti Wuori naurahti leppoisasti ja totesi, että tuohon on niin harmiton juttu, että sitä ei kukaan nimismies nosta edes syytettä. Sanoin, että olen itsekin ajatellut niin, mutta tuntuu helpottavalta kuulla huippuasianajajan mielipide asiasta.
Matti Wuori toimi jonkin aikaa myös vihreiden edustajana EU-parlamentissa. Hänen kerrottiin tulleen suomen lisäksi toimeen lähes viidellätoista muullakin kielellä. Sellaisen henkilön Suomi voi huolettaa lähettää myös kansainvälisiin tehtäviin.
Jo useita vuosia sitten varkautelaisessa ravintolassa minua uhkaili oikeudenkäynnillä ottamani julkaistun valokuvan takia nuorehko mies. Mies oli suivaantunut siitä, että hän leimautuu kielteisellä tavalla työläiseksi, koska hän näkyi yleisön joukossa tapahtumassa, jossa esiintyi pohjoiskarjalaineen ohjelamaryhmä Rahvaanomaiset. Kun mies jatkoi uhkailuaan, sanoin, että vedän hänet oikeuteen laittomasta uhkailusta, ellei hän lopeta nopeasti uhkailuaan. Kun keskustelukumppanillani oli lyhyen aikaa selvempi hetki, sovimme. että annamme asian olla, eikä kumpikaan nosta oikeusjuttua.
Jo useita vuosia sitten minua uhkaili varkautelaisessa ravintolassa pitkään oikeusjutulla lehtijutun vuoksi, jonka miehen mielestä olin kirjoittanut, minulle tuntematon humalainen keski-ikäinen mies. Kun minulle selvisi, että kyseistä juttua ei ole edes olemassa, ei ainakaan minun kirjoittamanani, sanoin, että nyt tämä riittää minulle, ja aioin poistua. Mies sanoi, että minun pitäisi olla nyt tyytyväinen voidessani poistua omin jaloin, koska hänellä on sellainen toimintatapa, että hän aluksi pahoinpitelee keskustelukumppaninsa sairaalakuntoon, ja aloittaa vasta sen jälkeen keskustelun, jos hänellä on erimielisyyksiä jonkun kanssa.
Ennen kuin poistuin, sanoin, että kotipuolessani, Roineen ja Längelmäveden rannoilla, toimitaan erilaisilla pelisäännöillä. En ole sen jälkeen käynyt kyseisessä ravintolassa.
Minulla ei ole, tamperelaisen realistisen koulukunnan ulkojäsenenä, niin vilkasta mielikuvitusta, että pystyisin pitämään sellaista paikkakuntaa, missä ilmapiiri on katutasolla tällainen, ”Suomen positiivisimpana”.
”Kas Längelmävesi tuolla vöin hopeisin hohtelee, ja Roineen armaiset aallot sen rantoa hyväelee…”
Matti Mäkelä, kokemusasiantuntija, vapaa toimittaja
Kuva: Vesa Moilanen