Blogi ei ole mikään kovin monimutkainen asia. Se on verkkosivu, jossa uudet kirjoitukset ovat ylimmäisenä. Vanhat artikkelit eivät katoa minnekään, vaan ne löytyvät rullaamalla sivua alaspäin, tai sitten ne voi etsiä blogin arkistosta. Tapana on, että blogikirjoituksia ei pahemmin muokata jälkikäteen, vaan ne jäävät sellaisiksi mitä ne olivat julkaistaessa.
Blogi on niin kätevä tapa levittää tietoa, että monet yrityksetkin ovat laittaneet sellaisen verkkosivuilleen. Yritykset eivät välttämättä kutsu sivuaan blogiksi, vaan vaikka uutisiksi. Perinteisesti blogeille on ollut ominaista se, että kirjoittajan henkilökohtainen näkemys pääsee esille aivan eri tavalla kuin vaikka lehtiartikkeleissa.
Blogikirjoituksia voi yleensä kommentoida. Kun kirjoitat artikkelin alla olevaan lomakkeeseen nimesi, sähköpostiosoitteesi ja kommenttisi, menee kommentti yleensä ensimmäisenä blogin ylläpitäjän nähtäväksi. Kun hän on hyväksynyt kommentin, se ilmestyy kaikkien näkyville. Parhaimmillaan blogikirjoitus aiheuttaa vilkasta keskustelua.
Aika monet julkaisevat blogeissaan linkkejä muualle verkkoon, esimerkiksi mielenkiintoisiin artikkeleihin, joita he sitten kommentoivat. Valokuvablogit ovat nykyään hyvin yleisiä. Jotkut julkaisevat blogeissaan ääntä tai videoita. Tällä tavalla aivan tavallinen kansalainen voi julkaista omaa radio- tai tv-ohjelmaa!
Blogien merkitys on nykyään hieman vähentynyt Facebookin ja muun sosiaalisen median takia. Tärkein ero Facebookiin on se, että Facebookin tilapäivitykset näkyvät (yleensä) vain kavereillesi, kun taas blogit ovat (yleensä) julkisia. Blogikirjoitukset ovat hieman pidempiä, viimeistellympiä ja harkitumpia kuin Facebook-päivitykset.
Hyvä tietää blogeista
Sana blogi on lainasana englannista. 1990-luvun loppupuolella joku keksi typistää sanan weblog (verkkoloki) muotoon blog.
Usein blogikirjoituksessa on mainittu ”kategoriat”, joihin kyseinen artikkeli kuuluu. Esimerkiksi tämän blogikirjoituksen kategoriat voisivat olla ”tietokone”, ”blogi”, ”blogin tekeminen” ja ”sopii aloittelijoille”. Jos klikkaat vaikka kategoriaa ”tietotekniikkaa aloittelijoille”, saat näkyviin kaikki blogin artikkelit, joilla on sama kategoria.
Blogin kategoriat ovat usein näkyvissä myös sivupalkissa, joka voi olla joko oikealla tai vasemmalla. Sivupalkista löytyy yleensä myös Arkisto, josta voi kaivella vanhoja blogikirjoituksia valitun vuoden valitulta kuukaudelta.
Blogeissa on melkein aina jossakin kohtaa, yleensä sivun yläosassa, valkoinen hakupalkki. Jos esimerkiksi haluat nähdä kaikki blogin artikkelit, joissa mainitaan sana Varkaus, kirjoita se hakupalkkiin ja paina näppäimistöltä Enter-nappia.
Perustaisinko oman blogin?
Oman blogin perustaminen ei ole mitenkään hirveän vaikeaa. Olen opettanut blogin tekemistä monissa kansalais- ja työväenopistoissa. Oppilaina on ollut mm. aktiivisia valokuvaajia, käsitöitä harrastavia mummoja, yrittäjiä ja järjestöihmisiä. Kaikki ovat saaneet oman blogin pystyyn!
Opetan WordPress-nimistä julkaisujärjestelmää. Se on siitä hyvä, että sama ohjelma venyy sekä aloittelijoiden että ammattilaisten tarpeisiin.
Tavalliset harrastajat menevät yleensä osoitteeseen fi.wordpress.com ja perustavat sinne ilmaiseksi blogin. Se käy nopeasti. Silloin internet-osoitteeksi tulee esimerkiksi minunblogini.wordpress.com.
Yrittäjät, järjestöihmiset ja kunnianhimoisemmat blogistit vuokraavat kotisivutilaa jostain web-hotellista ja asentavat WordPress-ohjelman sinne. He varaavat myös ikioman verkkotunnuksen eli domainin (kuten mikkolehtinen.net) ja saavat enemmän vaihtoehtoja sivustonsa hallintaan.
Sivuston muokkaus sujuu molemmissa tapauksissa internet-selaimen kautta. Artikkelin kirjoittaminen ja kuvien lisääminen on aika samanlaista kuin tekstinkäsittely Microsoft Wordissa tai ilmaisessa LibreOfficessa.
Tämä blogikirjoitus on ensimmäinen osa blogi- ja kotisivukurssia. Se jatkuu Sykkeessä-lehden blogissa koko kesän. Samaan aikaan kurssi julkaistaan myös uudella sivustolla Digiopet.fi, jossa aikuiskouluttajat (kuten allekirjoittanut), jakavat ilmaiseksi neuvoja älypuhelimien, tablettien, kameroiden ja tietokoneiden käyttöön.
Mikko Lehtinen