Yhteistyössä liikunnan ja urheilun jäljillä -tilaisuudessa Varkaudessa puhuneen Jyväskylän yliopiston liikuntasosiologian emeritusprofessori Hannu Itkosen mukaanVarkautta on tutkittu runsaasti. Muitakin kuin tutkimustekstejä paikkakunnan muutoksista on kirjoitettu paljon. Yllättävää ei ole, että teollisen kunnan urheilustakin on laadittu yleisesityksiä niin kansien väliin kuin kohdennettu rajatumpia katseita lehtien palstoille.
Lukuisat varkautelaiset seurat ovat saaneet oman historiikkinsa. Warkauden Pallon vaiheita on kuvattu useammassa julkaisussa. Myös Warkauden Urheilijoiden ja Varkauden Kenttä-Veikkojen vaiheet ovat tallentuneet ainakin pariin historiikkiin. Useita historiikkeja kirjoittanut toimittaja Pekka Koponen on lisäksi laatinut julkaisut kultamitalikenttä Kämäristä ja paikallisen jalkapallon vaiheista.
– Oma varkautelaisen urheilun dokumentointini on ollut tutkimuslähtöistä. Opinnäytteinä ovat valmistuneet lisensiaatintutkielma ”Tarmompa poekija ollaan” (1991) ja sosiologian väitöskirja ”Kenttien kutsu” (1996). Dosentti Arto Nevalan kanssa olemme kirjoittaneet tutkijaotteella Varkauden Tarmon 80- ja 100-vuotishistoriat ”Tarmon tarinan” ja ”Tarmon taipaleen”.
– Opinnäytteiden ja Tarmo-historioiden lisäksi olen kirjoitellut erinäisiä artikkeleita paikallisesta urheilusta ja liikunnasta. Nevalan kanssa olemme pohtineet ”Miksi Varkaus oli menestynyt urheilukaupunki 1960-luvulla?”. Itse olen suunnannut tutkijakatseita muun muassa ”Kommilan kisoihin”, poikien paperiukkourheiluun ja Tarmon tyttöihin, hän totesi.
Hannu Itkosen mukaan kiinnostavia varkautelaista urheilua käsitteleviä tekstejä ovat myös Varkaudessa vaikuttaneen liikuntaneuvoja ja painin Suomen mestari Veikko Tarvaisen perinteenkeruukilpailussa palkittu ”Veksan tarina” ja Hannu Kiminkisen kuvaus paikallisten toimijoiden tekemästä urheilun kansainvälisestä yhteistyöstä.
Mitä Varkauden urheilusta ja liikunnasta kannattaisi kirjoittaa?
– Useat seurat ansaitsivat oman historiikkinsa. Monien seurojen osalta historiikin laatimista helpottaa Varkauden Urheiluseurojen tekemä aineistojen tallentaminen digitaaliseen muotoon. Myös Warkauden Lehden merkitys paikallisen urheilun dokumentoijana on merkittävä.
Itkosen mielestä voitaisiin kirjoittaa tekstejä paikallisista urheilijoista ja urheilun piirissä vaikuttaneista henkilöistä. Nimiä mainitsematta menestyneitä urheilijoita, jotka ovat urheilleet paikallisissa seuroissa tai ainakin taustaltaan varkautelaisia on useita. Myös valtakunnallisessa urheilun päätöksenteossa vaikuttaneita löytyy. Esimerkeiksi käyvät vaikkapa Akseli Kaskela, Veikko Tarvainen, Kalevi Eronen, Oiva Halmetoja, Esko Paukkonen ja Juha Koivula.
Hän myös mainitsi, että varkautelaisesta urheilusta voitaisiin kirjoittaa lajihistoriikkeja.
– Miten olisi esimerkiksi katseiden suuntaaminen yleisurheiluun, jääpalloon tai nyrkkeilyyn? Lajihistoriikeissa tulisi pohtia varkautelaisurheilun sekä urheilijoiden ja valmentajien vaikutusta valtakunnan tason tapahtumiin.
Emeritusprofessori Hannu Itkosen mukaan olisi olemassa hyvät ainekset varkautelaisen liikuntakulttuurin kokonaisesityksen laatimiseen. Varkauteen kohdistunut runsas tutkimustyö kehystää oivallisesti liikunnan ja urheilun tapahtumia.
– Lisäksi tekijä hyötyisi Varkauden Urheiluseurojen tallennustyöstä ja Warkauden Lehden kirjoituksista. Aiemmat urheilutekstit kirittäisivät sellaisen yleisesityksen laatimista, jossa valaistaisiin seuratoimintojen ohella myös kunnallisen liikuntatoimen tekemisiä sekä yleisemminkin niitä tekijöitä, jotka ovat tehneet varkautelaisesta urheilusta ja liikunnasta omaleimaista, hän totesi.
